Rauhoittuminen jouluun

Täällä ruudun takana ollaan vielä lähdössä tekemään työpäivä, kunnes pääsee muutamaksi päiväksi rauhoittumaan joulun viettoon. Tuntuu, että tarvitsisin vähintään viikon loman tähän väliin, mutta onni että edes joulupyhät saan viettää vapaita. Eniten odotankin pyhiltä nimenomaan vapaa-aikaa ja tekemättömyyttä ilman jatkuvia aikatauluja. Joululahjaksi en muuta oikeastaan toivonutkaan, kuin vapaapäiviä.

Töiden jälkeen minulla on vielä leipomista kotona, sillä teen joulupöytään niin leipää, juustosarvia kuin joulutorttujakin. Meillä on myös perinteenä miehen kanssa aloittaa joulun vietto näin aaton aattona oman joulumenumme merkeissä. Tämä on ihana perinne, jota olemme noudattaneet lähemmäs kaikki yhteiset vuodet. Emme kumpikaan oikein välitä laatikoista saati kinkusta, joten meillä ei niitä syödä, vaan olemme kehittäneet oman jouluruoka menumme.

Jouluaaton aloitan aina riisipuuron keitolla. Olen keittänyt tosin puuroa useat kerrat joulukuun aikana, mutta kyllähän puuro kanelilla ja sokerilla on ihan ehdoton aattona. Näin meillä oli myös lapsuudessani. Toinen aaton ikuinen perinne on Lumiukon katsominen telkkarista, onneksi se näytetään vuodesta toiseen. Päivällä suuntaamme joulun viettoon miehen vanhemmille, jossa meneekin yleensä iltaan asti. 

Muutoin odotan tosiaan pyhiltä ihan vain kotona oloa, lepäämistä ja suklaakonvehtien syöntiä, mikäli niitä kuusen alta paljastuu. Minulla on vino pino omia lempijouluelokuvia, jotka haluaisin katsoa pyhien aikana, joten aionkin pitää kunnon leffamaratonin. 

Ihanaa ja rentouttavaa Joulua!