Talvipukeutumisen parhaat

Postaus sisältää mainoslinkkejä

villamekko - untuvatakki - villahousut - nahkarukkaset - maiharit  

beige pipo - neule - harmaa pipo - kashmirkaulaliina

Tänä vuonna olen erityisen innoissani talvipukeutumisesta, muhkeista untuvatakeista, pehmeistä villapaidoista ja lämmittävistä asusteista. Käytännölliset untuvatakit ovat onneksi nyt muodissa, muutenkin tykkään järkevästä pukeutumisesta. Käytän mustaa väriä yleensäkin kohtalaisen vähän, ja talviaikaan tekee vielä entistä enemmän mieli verhoutua pehmeisiin beigen ja harmaan sävyihin. Oikeastaan lähinnä alaosissa ja asusteissa suosin mustaa. Talvikauden lempivaate on ehdottomasti villainen mekko, joka on niin helppo vain pukea sukkahousujen ja maihareiden kaveriksi. Muutenkin talvella tuntuu, että voi mennä vieläkin rennommin pukeutumisen suhteen, ainut vaatimus on lämpimänä pysyminen. Juuri nyt haaveilen villaisista housuista, jotka olisivat täydellinen pari neuleiden kanssa. &Other Storiesilta löytyisi juuri etsimäni kaltaiset housut, joten voi olla että säiden vielä viilentyessä täytyy hankkia ne.

Talvityyliin saa helposti vaihtelua asusteilla - pipot ja huivit tekevät samalle takille näköä, joten varsinkin pipoja minulta löytyy useita. Pakko vinkata COS:in kashmirkaulaliinasta, joka itselläni on ollut käytössä useita vuosia, siinä laatu on ollut moitteeton. Kyseinen kuuluu myymälän perusmallistoon ja samaa on edelleen saatavilla. Parhaat pipot taas löytyvät Arketilta. Asusteet ovat myös mitä parhaimpia joululahjoja, ainakin itse ilahtuisin, jos kuusen alta paljastuisi pipo tai laadukkaat käsineet.

Kuukausi ennen joulua...

...odotan innolla lunta ja pakkaskelejä. Kerrankin myös varusteet ovat kunnossa, sillä ostin Jenkeistä kunnon untuvatakin. Voi kumpa saataisiin valkoinen joulu!

...fiilistelen kaupungille laitettuja jouluvaloja ja upeita himmeleitä. Kotona meillä on pienet jouluvalot olohuoneen ikkunassa tuomassa vähän valoa pimeyteen. Muuten tuon joulutunnelmaa kotiin tekstiileillä.

...haluan käydä Porvoossa virittäytymässä joulutunnelmaan. Jos Porvoo on ihana kesällä, se on ehkä vielä tunnelmallisempi joulun alla. Haaveissa on kuljeskella spontaanisti vanhankaupungin kujia ilman kiirettä ja ehkä hankkia muutama lahjakin jo pikkuputiikeista.

...lähetän vuosien tauon jälkeen joulukortteja. En ole oikein koskaan ollut mikään innokas korttejen kirjoittaja, mutta tänä vuonna haluan petrata tässä.

...käyn ensimmäistä kertaa Tallinnan joulutorilla. Olen haaveillut pääseväni Tallinnaan joulukuussa jo monta vuotta, joten vihdoin sain päiväreissun mahdutettua kalenteriin. En malta odottaa kaupungin joulutunnelmaa, kuumaa glögiä ja kiertelyä suloisessa vanhassakaupungissa.

...paketoin innolla lahjoja. Paketointi on ehkä koko homman kivoin osuus ja minulla onkin joka joulu eri paketointiteema. Tänä vuonna käytän valkoista lahjapaperia, narut ja muut härpäkkeet toin niin ikään Amerikasta.

...käyn aamulla riisipuurolla lempikahvilassani useamman kerran ennen töihin menoa. Kivaa vaihtelua tavallisiin työpäiviin aloittaa ne muualla kuin aamupalalla kotona. Riisipuuro on myös sellainen, mitä ei itse viitsisi alkaa keittämään.

...haluan käydä elokuvissa katsomassa parikin eri joululeffaa. Tänä vuonna elokuvissa on muutenkin tullut käytyä ennätyspaljon.

...toivon että ehdin vähintään kerran fiilistelemään Helsingin keskustan jouluvaloja sekä Tuomaan markkinoille, joilla käynti on muodostunut jokavuotiseksi perinteeksi.

...yritän myös ehtiä levätä kaiken joulukiireen keskellä. Se on tosin vähän haastavaa, sillä vapaapäivät haluaa käyttää menossa, mutta ainakin vapaat illat pyhitän levolle. Tuntuu että monta kuukautta olen vain painanut menemään, eikä ihan vain kotona ololle tekemättä mitään ole jäänyt juurikaan aikaa. Omaan hyvinvointiin haluankin jatkossa panostaa enemmän.

New Yorkin valokuvapäiväkirja

Oi New York, ei ole mikään ihme että lukeudut niin monen lempikaupunkeihin, myös tätä nykyä allekirjoittaneen. Vaikken yleensä välttämättä viihdy parhaiten suurkaupungeissa, niin Nykissä on vain sitä jotain. Olimme nähneet suurimman osan tunnetuimmista nähtävyyksistä jo edellisellä reissulla, joten niiden suhteen ei ollut mitään pakkoa, mutta paljon kierreltiin silti. Kahdeksan yötä kaupungissa ei riittänyt alkuunkaan, mutta luulen että olipa siellä kuinka pitkään tahansa, aina jotain jää seuraavaan kertaan. 

Toivoin kotoa lähtiessä, että New Yorkissa olisi vielä ruska-aika ja olihan siellä! Kävelimme heti ensimmäisenä päivänä yli parikymmentä kilometriä ja sama meno jatkui päivittäin, oli sää mikä vain. Säät tosiaan vaihtelivat tosi rajusti, oli parinkymmenen asteen lämpöä, kolme päivää sadetta putkeen, aurinkoa mutta jäätävän kylmää - eli ihan kaikkea mahdollista. Säähän olin kuitenkin jo henkisesti varautunut, eikä se haitannut menoa ollenkaan. 

Hotelliksi valitsimme World Center Hotelin, joka oli kyllä ihan täydellinen omiin vaatimuksiimme - hyvä sijainti, siisti ja hiljainen. Hotellin näkymät kattoterassilta olivat myös todella upeat, varsinkin näin päivän hämärtyessä kaupungin valojen välkkeessä. Me olisimme saaneet vaihtaa huoneenkin paremmalla näkymällä olevaan, mutta emme viitsineet siihen enää ryhtyä kun tavarat olivat jo aika hyvin levällään. Huoneen näkymä ei ole muutenkaan koskaan tärkeä meille, sillä hotellihuoneessa tulee oltua sen verran vähän kuitenkin. 

Pakkausvinkki - ota kaikkea mukaan! Sadesäähän olin varautunut, mutta sen sijaan kylmyys yllätti, vaikka lämpömittari oli kovasti plussan puolella, oli jäätävän kylmä. Onneksi osti heti ensimmäisenä päivänä Sohossa pyöriessä Uniqlosta tämän 100% villaa olevan mekon, sillä se oli ihan loistava tuolla. Shoppailun hoidan aina muuten niin, että mietin jo etukäteen kotoa mitä ostan ja etsin - heräteostoksia en tee edes lomilla.

Kun kolme päivää jatkuneet sateet loppuivat suuntasimme Central Parkiin, sillä sinne halusin ehdottomasti poutasäällä. Saimmekin aurinkopäivän, joten oli ihanaa kävellä kuuluissa puistossa. 

Keltaisia takseja näkyi jatkuvasti katukuvassa. Me tosin liikuimme lähinnä kävellen ja metrolla. Onneksi parempi puolisko taitaa hyvin suunnistuksen,  sillä itse olen siinä surkea eikä minun suuntavaiston varaan voi laskea.

Olin jo lähtiessä päättänyt, että haluan ehdottomasti käydä myös Brooklynin puolella ja meillä olikin tarkoitus mennä sinne heti alkupäivinä, mutta sadesää muutti vähän suunnitelmia. Pääsimmekin kävelemään Brooklyn Bridgelle vasta viikon lopulla, mutta silloin sää kyllä suosi ja sininen taivas oli upea pilvenpiirtäjiä vasten. Näkymät sillalta ovat uskomattoman upeat, joten kannattaa ehdottomasti kävellä sillan läpi.

Vinkki - lauantaiaamupäivä ei ole välttämättä se paras päivä suunnata Brooklynin puolelle, sillä sillalla oli silloin melkoinen tungos, kun muutama muukin suunnisti sinne. Mikäli suunnitelmissa on kuvata sillalla rauhassa, kannattaa valita arkipäivä tai ainakin todella aikainen ajankohta.

Sunnuntaikävelyllä Sohossa. Tuo kaupunginosa on yksi lemppareistani, kauniita rakennuksia ja hyvä putiikkitarjonta. Hotelliltamme pääsi helposti kävelemään Sohoon ja pyörittiinkin siellä useamman kerran viikon aikana. Sain vähän inhottavan flunssan varmaan rasituksen ja säiden rajun vaihtelun seurauksena, joten onneksi olin pakannut kaulaliinan mukaan, sillä se piti kieputtaa visusti kaulaan.

Parasta New Yorkissa? Vaihtelevuus, joka kulman takana on jotain uutta ja erilaista. Tästä syystä en usko kaupunkiin voivan kyllästyä ollenkaan. Ihan varmasti siis suuntaamme Nykiin taas uudelleen.

Arkeen paluu ja asu Sohon kaduilla

neule - &Other Stories

hame - H&M

tennarit - Converse

laukku - Chloé

Amerikasta on nyt palattu ja hiljalleen päästy taas arkeen kiinni, joskin lomalta paluu tuntui tällä kertaa jotenkin erityisen vaikealta. Toisaalta puolet marraskuusta meni kivasti ulkomailla, kun pääsi vielä käyttämään kesämekkojakin. Vuoden ankein kuukausi on paras aika matkustaa, jos minulta kysytään. Kyllähän tuo reissu piristi aivan hurjasti ja on pitkäksi aikaa muisteltavaa. Kotiin palatessa pimeys ja heti alkanut arki pienessä flunssassa ovat kyllä ottaneet vähän mielen päälle, vielä kun kontrasti vilkkaaseen Amerikkaan ja asuinkaupungin typötyhjiin katuihin on niin raju. Palasin tosiaan samantien yölennon jälkeen töihin, aikaero on rasittanut hurjasti,  joka tietysti on lisännyt vähän alakuloista fiilistä, mutta eiköhän tässä pian taas ole oma iloinen itsensä. Tänään on onneksi vapaata ja aikaa alkaa käydä lomakuvia läpi ja muutenkin fiilistellä mennyttä lomaa. Pyykkikone pesee taustalla, melkoinen pyykkivuori onkin kertynyt, eli tämä päivä täytyy uhrata sille. Heräsin tänäänkin ennen kukonlaulua, jännä nähdä milloin saan taas unirytmin normaaliin...

Matka sen sijaan oli niin ihana! En oikein itsekään osaa vielä sisäistää mitä kaikkea tuli tehtyä ja koettua, joten täytyy palata reissutunnelmiin kuvien kautta uudelleen. Tottakai loma oli myös siinä mielessä kuluttava, että kävelimme joka päivä ihan hurjat määrät, osavaltioiden vaihdot lentoineen, aikaero, jopa maan sisällä vaihtuva, kellojen siirto viikkoa myöhemmin kuin Suomessa sekä todella vähäinen lepo. Ulkomailla en kuitenkaan halua tuhlata aikaa nukkumiseen sen enempää kuin on pakko, kun on niin paljon nähtävää ja tehtävää. Tavallaan myös tuntuu, että olisimme olleet reissun päällä pidempään kuin kaksi ja puoli viikkoa, niin paljon ehdimme kaikkea. Kuka muu tarvitsisi toisen loman lomalta palautuakseen? Silti reissusta jäi niin hyvät fiilikset ja muistot, että kyllä tämä nihkeä arkeen paluu on todellakin sen arvoista. Se ei ole pötyä että matkustaminen on parhain asia mihin voi euronsa laittaa. Ulkomailla käynti antaa niin paljon. Ei sitä vuosien päästä muista miten väsynyt oli loman jälkeen, sen sijaan muistaa kaikki upeat kokemukset.

Varsinaisia asukuvia emme muuten Jenkeissä kauheasti kuvanneet, mutta tässä asuni New Yorkista ensimmäiseltä päivältä. Saavuimme Nykiin melko myöhään sunnuntai-iltana ja hotelliin kirjautumisen jälkeen kävimme melkein heti nukkumaan, joten oli kiva aloittaa uusi viikko yöunien jälkeen. Sääolosuhteet vaihtelivat melko rajustikin, mutta ensimmäisenä päivänä saimme nauttia mitä parhaimmasta säästä. Hameen ja neuleen combolla pärjäsi mainiosti, jalkaan ehdottomasti mukavat tennarit. Tässä asussa oli rento kierrellä pitkin kaupungin katuja ja oli hauska huomata, että muutamat paikat olivat hyvin muistissa edelliseltä New Yorkin reissulta yhdeksän vuoden takaa. Tiesittekö muuten, että New York oli ensimmäinen minun ja avomieheni pidempi yhteinen matkakohde? Oikeastaan heti kun tapasimme, aloimme puhua sinne matkustamisesta ja pian olimmekin jo varaneet matkan. Tänä vuonna kun meille tuli kymmenen yhteistä vuotta täyteen, oli paluu Nykiin täydellinen juhlistus kuluneille vuosille.