Leopardihame collegepaidan kanssa

Tallinnan reissulla tuli taas todistettua, miten samat perusvaatteet taipuvat monenlaisiin kokonaisuuksiin. Pakatessa mietinkin miten saisin mahdollisimman monikäyttöisen vaatevalikoiman mukaan. Kokemuksella tiedän, miten matkalaukussa pitää olla kotiin tulessa tilaa kosmetiikkaostoksille ja pienille tuliaisille, joten olen oppinut pakkaamaan järkevästi lähtiessä. Matkoilla kuin arjessa luotan yhdistelyyn, samat vaatteet toimivat monessa. Matkoilla varsinkin sen huomaa, miten vähemmän vaatteita on periaatteessa enemmän vaatteita. 

collegepaita - Ganni (2026) 

hame - H&M (2024) 

laukku - Ganni (2025) 

tennarit - Adidas (2025) 

aurinkolasit - A.Kjærbede (2026) 

Yksi suosikkisettini jo useamman vuoden, alkusyksyn vielä lämpimiin päiviin, on satiininen hame collegepaidan kanssa. Siisti hame ja rento pusero ovat niin eri paria, että juuri tämän vuoksi pidän yhdistelmästä kovasti, vastakohdat täydentävät toisiaan. Collegepaita tuo kontrastia ja rentoutta, lisäksi puuvillainen paita on omiaan päiviin, kun on vielä lämmin, mutta kaipaa kuitenkin jo pidempää hihaa. Leopardihamehan oli ollut reissussa jo aiemmin päällä valkoisen puseron kanssa. Näin yksi hame taipuu useampaan päivään, eikä matkalaukku täyty turhaan. Helposti muuten muuttuu samojen kappaleiden ilme ihan vain paitaa ja aurinkolaseja vaihtamalla.

Collegepuserot ovat olleet vaatekaappini kulmakiviä pitkään. Syksyyn kaipasinkin jotain vähän näyttävämpää collaria, kuin perus yksivärinen paita. Löysinkin kesän aleista Gannin täydellisen ruskean version kivalla printillä. Pyörittelin sitä pitkään ostoskorissa, sillä vaikka pusero oli juuri mitä etsin, hinta oli minusta liikaa jopa puoleen hintaan alennettuna. En haluaisi maksaa niin sanotusti vain brändistä. Lopulta pitkän pyörittelyn ja pohdinnan jälkeen ostin paidan ja sitä onkin tullut pidettyä heti useamman kerran. Tykkään eniten juuri tällaisista rennoista vaatteista, jotka toimivat niin arjessani kuin matkoilla. 

Upea Kadriorgin puisto elokuussa

Palataan vielä hetkeksi elokuun puolelle, sillä halusin ehdottomasti fiilistellä Tallinnan Kadriorgin upeaa puistoa taas kerran. Olen käynyt puistossa useat kerrat, mutta se onnistui silti yllättämään, sillä elokuun viimeisinä päivinä kukkaloisto oli täydessä loisteessaan. Hassua, että täällä käynnistä on vain pari viikkoa, kun tuntuu kuin tästä olisi mennyt jo ikuisuus. 

Kadriorgin palatsi on upea näky myös silloin kun sitä ympäröivä puisto ei ole parhaassa loisteessaan, mutta oman kokemukseni mukaan puisto taitaa olla kauneimmillaan alkukesästä, kun kaikkia alkaa vihertää tai näin elokuussa. Haaveeni on päästä käymään puistossa ruska-aikaan sekä talvella, kun lumi peittäisi maan. Kadriorgin puisto on aina näkemisen arvoinen ja siitä onkin tullut parin vuoden aikana oma must kohteeni, jossa haluan vierailla varsinkin näin keräreissuilla. Puistossa käynnissä on aina jotain rauhoittavaa, eikä siellä ole koskaan ollut mitään tungosta, muutama muu usein paikalla ja laajalle puistoalueelle ihmiset myös jakautuvat.  

Meille on tullut jo tavaksi heti puistoon saapuessa istahtaa kahville, eikä historiallisen Katharinenthal kahvilan kakut pettäneet taaskaan. Tästä ei kyllä kahvilan lokaatio enää parane, ihan parasta juoda kahvikupposet ulkona mitä upeinta maisemaa katsellen, kun taustalla siintää joutsenlampi suihkulähteineen ja sitä ympäröivä upea vehreys kukkineen. Kahvilan hintataso on hyvinkin kohtuullinen, jopa edulliseksi voisin kutsua, sillä jo maisemasta maksaisi. 

Kävelimme puistossa ympäriinsä, istuimme puiston penkeillä ihmettelemässä, ihastelin innoissani kukkia, jotka poikkesivat viime kesästä jo ihan värimaailmaltaankin. Lilat kukat hivelivät silmää, sillä onhan kyseessä lempivärini ihan lapsesta asti. Istutuksiin nähdään ihan hurjasti vaivaa, puhumattakaan mikä homma kukkien hoidossa on. Nurmenleikkuun laajalla piha-alueella sentään hoitavat robottiruohonleikkurit. Ihan mahtavaa miten Viron päässä panostetaan puistoon. 

Kadriorgin laajaan puistoon kuuluu myös japanilainen puutarha, jota emme tosin ole onnistuneet vielä löytämään, sillä puisto on todellakin laaja. Upea ruusutarha kuuluu myös kokonaisuuteen, muttei se ollut tässä vaiheessa enää parhaassa loistossaan. Puiston vierestä bongaat myös niin Presidentinlinnan kuin Kumu -taidemuseonkin, joiden pihapiireissä kävimme katselemassa ja näimme sopivasti linnan vahtien vaihdon. Kadriorgin palatsista löytyy sisältä taidenäyttely, joten täällä saisi koko päivän helposti kulumaan. Puistosta löytyy myös pikkuinen huvipuisto, joka tuntuu olevan auki keväästä pitkälle syksyyn. Nähtävää todellakin riittää ja joka kerta löytyy jotain, mitä ei edellisessä kerralla ollut huomannut. 

Mikäli menet Tallinnaan, suosittelen ehdottomasti visiittiä tänne. Paikalle pääsee kätevästi kävellen tai raitiovaunulla (1 tai 3), joka vie ihan puiston laitamille. Tallinna päässä raitiovaunulla ajelu on edullista, kuten myös itse puistossa vierailu on täysin maksutonta. Puisto on täydellinen paikka mennä ihan vain kävelylle.

Toompean mäellä ja uusi suosikkikahvila Tête-à-tête

Ensimmäinen Tallinnan matkapäivä elokuun lopussa alkoi kirjaimellisesti korkealla, kun kipusimme alkuillasta vanhassa kaupungissa Toompean mäelle. Täällä haluan käydä joka reissu, kesät talvet. Mäellä on useampi näköalatasanne, joista näkymä vanhaan kaupunkiin on näkemisen arvoinen. En koskaan kyllästy katselemaan punaisia kattoja ja kirkkojen torneja.

Ennen näköalojen ihailua suuntasimme kuitenkin kahville. Olimme syöneet aiemmin lounaan jo laivalla, mutta tässä vaiheessa päivää alkoi olla jo nälkä. Minusta on ihan parasta löytää Tallinnasta uusia kahviloita ja ravintoloita. Kerrankin Instagramista oli ollut hyötyä, kun bongasin sitä kautta käytännössä Kohtuotsan näköalatasannetta vastapäätä majailevan uuden kahvilan, jonka kirjasin jo kotoa käsin käymisen arvoinen listalleni. Tête-à-tête (Toom-Rüütli tn 3-5) on todellakin uuden karhea, sillä se aukesi heinäkuussa. Meillä meinasi alkuillasta tosin tulla vähän kiire, että ehdimme paikan päälle, kun kahvila sulkeutui kuudelta ja olimme paikalla siinä puolen maissa.

Tallinnassa usein kahvilat ja ravintolat ovat ulkopäin todella huomaamattomia, mikäli en olisi tätä paikkaa kotoa käsin tutkinut, en varmasti olisi osannut astua sisään persikkaisen rakennuksen ovesta. Ulkoasu muuten yllättää, sillä sisältä kahvila on täysin remontoitu moderniksi, sisustuksessa ei ollut mitään liikaa vaan se oli todella selkeä. Tilasimme paikan nimikkoannokset eli galettet, minä lohella ja mies kinkulla ja sienillä. Tykkäsimme ihan hurjasti, emmekä vastaavia olleet aiemmin maistaneetkaan, kuin suolainen lettu, mutta rapea. Mies kehui kovasti myös kahvia, joten uusi Tallinnan suosikki kahvila listalleni on löytynyt.

Kahvilasta siirryimme sulavasti käytännössä sitä vastapäätä olevalle Kohtuotsan näköalatasanteelle, joka on luultavasti Toompean mäen näköalapaikoista se tunnetuin. Seisoin täällä hetken vain katsomassa maisemia, kun paikalle lentää tuttu lokki. Tämän poseeraajan bongaat hyvin todennäköisesti täältä mihin aikaan vuodesta tahansa. Paikalla oli muutama muukin maisemia katsomassa ja valokuvaamassa, meno oli kovinkin kansainvälistä.

Toompean mäellä on kiva kävellä muutenkin, kadut ovat usein hiljaisempia kuin muualla vanhassa kaupungissa, tosin usein vastaan tulee isompia turistiryhmiä oppaineen. Pikkuiset kujat yllättävät, vaikka olen käynyt täällä vuosikausia ja aina kymmeniä ja kymmeniä kertoja, löydän aina jonkun uuden spotin.

Toinen suosikkipaikkani näköalojen ihailuun on Patkulin näköalatasanne, jossa on eri suuntaan näkymä vanhaan kaupunkiin. Olen niin monesti kirjoitellut näköalatasanteista, että nämä alkavat olla jo varmaan siellä ruudun takaakin tuttuja. Mainittakoon taas, miten minusta on parasta nähdä samat postikorttimaisemat eri vuodenaikaan. Puiden värit ja valo vaihtelee, tehden näkymästä tavallaan aina kuitenkin erinäköisen. 

Lue myös:

Miksi aina vain Tallinnaan?

Toompean mäki ja näköalatasanteet

Vinkkejä Tallinnaan

Leopardihameessa Tallinnassa

Tallinnaan pakatessa tutkailin vähän omaa vaatekaappiani, sillä halusin pakata taas järkevästi. Helposti yhdisteltäviä vaatteita, joita pystyisi käytännössä yhdistelemään kaikkia ristiin rastiin keskenään. Yksi mukaan lähtenyt vaate oli midipituinen leopardihame. Leopardi -kuosi näyttää minusta hyvältä vuodesta toiseen, miellän sen jostain syystä varsinkin loppukesään ja alkusyksyyn täydellisesti sopivaksi.

hame - H&M (2024) 

pusero - Wasabi concept (2026) 

tennarit - Adidas (2025) 

laukku - Ganni (2025) 

aurinkolasit - A.Kjærbede (2025) 

Satiininen midihame on ollut käytössäni jo kolmatta syksyä, toisinaan se kyllästyttää, kunnes tauon jälkeen puen sen taas innoissani päälle. Vaikka hame oli aikoinaan edullinen löytö ketjuliikkeestä, on se käyttökerroissa jo niin sanotusti maksanut itsensä takaisin. H&M:llä on muuten vuodesta toiseen samaa mallia myynnissä, mikäli etsitte vastaavaa hametta, kurkatkaapa tämä (mainoslinkki). Mielestäni leopardihame ei ole kovinkaan huomiota herättävä statement-kappale, vaan hyvinkin jopa neutraali ja helposti yhdisteltävä. Leopardi printti taipuukin hyvin omaan melko pelkistettyynkin makuuni, kun kuosi on sävyltään neutraali.

Valkoinen puhvihihainen pusero sen sijaan on tämän kesän hankinta. Normaalisti olisin saattanut kokea leo-kuosin ja puhvihihaisen puseron olevan liikaa yhdessä, mutta heitin reissussa päälle ja tykkäsinkin yhdistelmästä hurjan paljon, päällä rento mutta kuitenkin tarpeeksi siisti. Valkoinen on aina toimiva vaatteissa ja se raikastaa leopardikuosinkin. Puseron olen kaavaillut yhdistäväni moneen muuhunkin alaosaan ympäri vuoden.

Matkalla mukana oli ainoastaan Gannin harmaa laukku ja siihen sopivat kahdet eri tennarit, joten näillä mentiin, vaikka kotioloissa valinnanvaraa ollen enemmän olisin luultavasti laittanut joko ruskeat tai mustat asusteet. Toisaalta harmaat asusteet sointuvat minusta kuitenkin hyvin asuun ja pukeutumiseen saa vähän mielenkiintoa, kun kaikki ei ole niin sävysävyyn. Tämä asu onkin taas hyvä esimerkki siitä, miten yhdistelemällä eri lailla saa perusvaatteista monenlaisia kokonaisuuksia aikaan ihan oman vaatekaapin valikoimasta.

Mikäli muuten kaipaat lisää yhdistelyvinkkejä leopardihameen kanssa, lue myös vanha postaukseni; Seitsemän asua samalla vaatteella - Leopardi hame

Kesän lopettajaiset Tallinnassa

On tullut jo tapa matkustaa elokuun lopussa Tallinnaan, sillä tämä oli jo kolmas vuosi peräkkäin, kun näin teimme. Elokuu on yksi lempikuukauteni, mutta tänä vuonna se livahti vähän ohi lähinnä töissä, joten ihanaa että tällainen miniloma onnistuin kuun loppuun. Olin suunnitellut elokuisen matkan jo hyvissä ajoin kesäkuun puolella, joten ihana kun oli joku pieni päämäärä kesällä, mitä odottaa. Vietimmekin elokuun viimeiset päivät torstaista maanantaihin lempikaupungissani, neljän yön visiitti oli juuri sopiva tähän väliin. Kunnon kesän lopettajaiset.

Vaikka kalenteri alkoi jo kallistua syksyyn, yllätyimme, miten kesäiset kelit olivat. Päivisin oli vielä yli parisen kymmentä astetta lämmintä, eikä iltaisinkaan kylmä tullut. Vaikken anna huononkaan sään päivääni pilata, niin ihana että meille sattui niin hyvät ilmat. Ainoastaan yksi sadekuuro sattui sekä lähtöpäivänä sateli, muttei se enää menoa haitannut.

Elokuussa on tunnelmaa, kun illat hämärtyvät ja kesän kiireisin lomasesonki on jo takana, terassit eivät ole enää ihan tupaten täynnä, mutta edelleen tarkenee istua ulkona lounaalla. Aurinko paistaa jo matalammalta, jolloin vanhan kaupungin kadut näyttävät valossa pehmeimmille. Ilmassa on edelleen kesän lämpöä, mutta samalla pientä syksyn tuntua.

Kävelimme paljon, kuten aina. Vanhankaupungin iki-ihanat kujat, Pelgulinnin puutalot ja rauhallisemmat sivukadut olivat niin ihania juuri elokuussa. Loppukesästä Tallinnassa on vielä jonkun verran matkailijoita, sillä ulkomailla monesti on parhaimmat loma-ajat vasta käynnissä, mutta laivalla oli kivan väljää, kun suurin osa suomalaisista on palannut sorvin ääreen. Hotellin aamupalapöydässä oli myös ihanasti tilaa, kun kuumin matkailusesonki ei ollut päällä. Tykkään nimenomaan matkailla sesonkien ulkopuolella.

Minulla on muuten tapana koota aina päiväohjelma kaupunkiin, joka rytmittää päiviä kivasti, mutten tietenkään mitään minuuttiaikataulua halua. Koen kuitenkin, että ehti tehdä ja nähdä enemmän kuin on jonkun näköinen rytmi päivissä. Kirjoittelenkin Tallinnasta taas useamman postauksen, sillä kävimme niin meille uusissa kuin vanhoissa suosikkikohteissa. Tässä postauksessa halusin lähinnä fiilistellä kuvia vanhasta kaupungista, silmä lepää paikan päällä ollessa ja rakastan katsoa kuvia jälkikäteen.