Pääsiäinen yksin Tallinnassa

Moikka muutaman viikon hiljaisuuden jälkeen. Kuten alkuvuodesta kerroin, taloyhtiön remontti tuli hankaloittamaan elämää alkuvuoden ja pitkälle kevääseen, joka on yksi syy miksi blogi mykistyi. Kun asunnossa on jatkuvasti kaaos, remonttimiehiä ramppaa paikalla, vaatekaapeille pääsy on urakka ja päivänasut koostuvat lähinnä mustista housuista ja t-paidasta töihin mennessä, katoaa inspiraatio hiljalleen. Onneksi remontti meidän asuntomme kohdalla alkaa olla jo voiton puolella, toivon mukaan tätä kestää enää kuukauden. Alkukevät ei tosin muutenkaan ole ominta kulta-aikaani, en pidä ajasta kun on aina väärä takki päällä, on kuuma tai kylmä, katuhiekka pöllyää ja haittaa hengittämistä. 

Kevään positiivisia puolia on ainakin yksi lempipyhäni eli pääsiäinen. Onnekseni sain töistä koko pääsiäisen vapaaksi, kun työkaverit suostuivat töihin. Työpaikka kun oli auki myös pääsiäisenä, kuten monilla aloilla ollaan pyhinä töissä. Olin jo pari kuukautta sitten päättänyt lähteä koko pääsiäiseksi lempikaupunkiini Tallinaan. Alunperin suunnitelma tosin oli lähteä miehen kanssa yhdessä, mutta muutaman mutkan kautta lähdinkin reissuun yksin. En ollut matkustanut yksin sitten vuoden 2009 jälkeen, jolloin asustin hetken yksin Espanjassa. Tämän jälkeen on matkustettu paljon, mutta miehen kanssa yhdessä.

Minua jopa vähän jännitti yksin matkustaminen, vaikka kohteena oli todella tuttu ja turvallinen Tallinna, eikä edes tarvinnut lentää. Onneksi mies oli koko ajan puhelinyhteyden päässä, joten hätä ei ollut tämän näköinen. Yksin matkustaminen tuntuikin nyt kaivatulle seikkailulle, kun kukaan ei ollut navigoimassa puolestasi, kantamassa ostokasseja ja kaikki päätökset sai tehdä itsenäisesti. Harmitti tosin hieman, kun asukuvien ottaminen Tallinnan upeilla kujilla jäi, eikä ollut ketään kenen kanssa jutella reissussa, mutta toisaalta välillä on hyvä viettää aikaa ihan omissa ajatuksissaan.

Olin varannut hotellin kolmeksi yöksi tutusta Rotermannilla sijaitsevasta Metropolista, jossa olimme viimeksi joulukuussa. Pidän varsinkin hotellin sijainnista, josta on näppärä suunnistaa päivän menoihin. Tallinnassa on aina tekemistä ja minulla on päivittyvä lista, mitä haluan siellä nähdä ja tehdä. Lista lyheni hieman tällä reissulla, mutta uusia kohteita tulee sitä mukaan lisää. Halusin myös haahuilla rauhassa vanhassa kaupungissa sekä istua ravintoloissa ja kahviloissa. Yksin matkatessa käytin myös hitusen enemmän aikaa ostoksilla, sillä ostoslistalla oli muutamia Virosta löytyviä juttuja, kuten kosmetiikkaa ja muutama vaate.

Pakkasin mukaan kirjan, sillä yksi tämän vuoden tavoitteeni on lukea enemmän. Kävin aiemmin katsomassa Kaija Koosta kertovan elokuvan, joka inspiroi myös lukemaan hänen elämänkerta kirjan, joten ostin sen reissuun. Lopulta kävi niin, että enhän minä kirjaa ehtinyt lukea kuin muutaman hassun sivun illalla ennen nukkumaan menoa, sillä päivisin kävin hotellila kirjaimellisesti kääntymässä. Kirjataan itselle ylös, ettei kirjaa kannata pakata matkalaukusta tilaa viemästä. Elokuvasta muuten pakko mainita, että tykkäsin siitä todella paljon. 

Neljä päivää yksin Tallinnassa meni hujauksessa. Pääsiäinen oli ihana viettää Virossa, fiilistelin niin ruokakauppojen pääsiäisherkkuja kuin vanhankaupungin kukkakauppojen tarjontaa. Säät olisivat voineet olla paremmat, sillä vaikkei jatkuvasti satanut, satoi päivittäin jossain vaiheessa. Pari päivää tosin oli sopivasti aamusta alkuiltaan poutaa, joten pääsin kävelemään paljon ulkona, muina aikoina sitten nappasin vain sateenvarjon mukaan. Kadut olivat katuhiekoista puhtaat, kevät yritti tehdä tuloaan vaikka oli viileää. Tallinna on ehdottomasti lempipaikkani maailmassa. Oli myös todella virkistävää saada kunnolla irtiotto remonttiasuntoon, kuten sanottu koti on ollut kaaos kuukausia. Minua piristi ihan myös se, että sain pukeutua muihin kuin työvaatteisiin. Pakko tosin todeta, miten alkukevät on vähiten inspiroivaa aikaa pukeutumisen parissa. Kaiken kaikkiaan oli kyllä vallan ihana reissu! 

Postailen reissusta vielä myöhemmin lisää, sillä kävin esimerkiksi muutamassa itselleni uudessa ravintolassa ja kahvilassa. Keväinen kaupunki oli myös niin kaunis, että puhelimen kuvakansio on pullollaan kuvia muun muassa vanhankaupungin kujista, joihin en kyllästy koskaan. Tässä postauksessa vain murto-osa puhelimen kuvakansion sisällöstä neljältä päivältä. Nyt täytyy suunnata töihin, joten kuulemisiin!

On siis kevät

Maaliskuuta mennään jo puolivälissä, mutta blogi on elänyt hiljaiseloaan. Samalla havahduin, etten ollut edes ehtinyt huomaa, miten kevät on salaa saapunut, kun itse elin vielä talvea. Tajusin tämä ollessani viime viikolla aikaisin aamusta töissä ja seitsemän maissa ulkona oli ihan valoisaa! Olin tehnyt pari viikkoa vain töitä ja vain iltavuoroa, joten oli mennyt ihan ohi, missä vaiheessa päivä on pidentynyt näin paljon? Itse olisin vielä mielelläni jatkanut hetken talven viettoa, mutta näin se aika vain kuluu ja kesää kohti mennään. 

Lauantaina suuntasin viettämään vapaapäivää Helsinkiin ja siellä vasta kevät olikin pitkällä. Aurinko paistoi pitkin päivää, lumesta oli lähinnä likaisia kasoja enää jäljellä ja ihmisiä oli hirveästi liikkeellä. Kävelin pitkin aurinkoista Eiranrantaa, samalla katselin miten porukka nautti kevätpäivästä ulkona istuen, lenkkeillen, muutamat viipottivat jo ohi shortseissa.

Minä en ole välikausien pukeutumisen ystävä, koen varsinkin tämän siirtymisen talvesta kevääseen kaikkein haastavimpana pukeutumista ajatellen. Varsinkin nyt kun kadut ovat vielä märät ja täynnä katuhiekkaa, lämpötilat vaihtelevat aamun ja iltojen viileydestä päivän paisteeseen, on melkoinen tenkkapoo, mitä sitä aamulla päällensä kiskoisi. 

Kirjataan muistiin, miten vuonna 2026 maaliskuun 7. päivä olisi hyvin voinut nauttia lounasta terassilla. Kappelin lohikeitto ei petä koskaan, koska sitä saa samaan hintaan santsata, päätin istua sisällä ihan vain siitä syystä. Mutta oli virkistävää nähdä porukkaa useilla terasseilla istuskelemassa, aurinko lämmittää jo hurjasti.

Havahduin myös, miten tukkani on jäänyt retuperälle talven aikana. Olen pitänyt hiuksia vain ponnarilla, kun kasvatan tosiaan omaa väriä takaisin vuosien raidoituksen jälkeen. Ensi viikolla kuitenkin pitkästä aikaa kampaajalla, jossa haluan palata polkkatukkaan. Tukan ei ollessa parhaimmillaan, helpot keinot näyttää edes hitusen freesimmältä ovat tietysti huulipunaa huuliin ja aurinkolasit nenälle. 

Ihanaa kevättä! Oma postaustahtini tuskin tulee tästä ainakaan vilkastumaan, mutta pyrin pitämään blogin kuitenkin edelleen toiminnassa. 

Talviasuni keski-ikä

Remontin keskellä viimeistään on huomannut, miten paljon tavaraa sitä loppupeleissä omistaa, varsinkin vaatteita, kenkiä ja asusteita. Vaikken koekaan nykyään olevani mikään himoshoppailija ja karsin myös vaatteita säännöllisesti surutta pois, niin kummasti sitä tavaraa vain on nurkissa. Yksi selittävä tekijä on, että kun ostan vaatteen tai asusteen, se useimmiten on käytössäni vuosia, mikäli päälle vain mahtuu. Tästä sainkin aiheen tälle postaukselle. Muutaman viikon takainen, pakkaspäiväksi Porvooseen pukemani asu on loistava esimerkki omasta garderobistani. Tänään päätin esitellä asun kappaleet tarkemmin, saatatte yllättyä, joidenkin tuotteiden käyttöiästä.

COS kashmir-kaulaliina 2015

Keskiharmaa kaulaliina on ajaton, eikä siitä päällepäin sen käyttöikää osaisi sanoa, sillä kyseinen on edelleen lähes uuden veroinen, huolimatta sen huolimattomasta käytöstä vuosien aikana. Kashmir materiaalina on ylellinen, mutta yllättävän kestävä ja helppohoitoinen. Olen esimerkiksi pessyt huivin useat kerrat ihan pesukoneessa villanpesuohjelmalla. Ostin muuten tuolloin myös kaulaliinan sopivan pipon, mutta se ei ole malliltaan enää ihan tätä päivää, mutta sekin minulta löytyy edelleen jostain jemmasta. Kaulaliinan ikä 11 vuotta. 

Lindex nahkarukkaset 2016

Uskomatonta että nahkarukkaset ovat edelleen käyttökelpoiset, eikä niissä ole repsottavia vuoria tai kuluneita peukaloita, sen verran paljon niitä on vuosien varrella käytetty. Olen tykännyt hurjasti astetta sirommista rukkasista, ovat lämpimät sekä mielestäni kivan näköiset talviasuissa. Kyseiset ovat yksi kaikkien aikojen paras ketjuliikehankinta. Rukkasten ikä 10 vuotta.

&Other Stories villahousut 2019

Ostin samoja ribattuja housuja aikoinaan kahdet samanlaiset, sillä ylipäätään alaosia on hankala löytää. Käytän näitä villahousuja talvipakkasilla, malli on aika kapea punttinen, mutta pidän näistä edelleen silti. Harmi vain molemmat housut olivat haaroista niin kuluneet, että meinasin niistä jo luopua, kunnes keksin antaa housuille edes vähän lisäaikaa ja paikkasin haarukset. Ostin kangaskaupasta mustaa trikoota ja ompelutunneilla sain opettajalta ohjeet housujen paikkaamiseen. Mustassa värissä paikat eivät juuri näy ja housuille saatiin ainakin jonkun verran lisää käyttöaikaa. Housujen ikä 7 vuotta. 

&Other Stories villakangastakki 2019

Blogissakin lukemattoman monta kertaa nähty lempitalvitakkini palvelee kahdeksatta talvea. Takissa parasta on se, että vaatekoon vaihtelusta huolimatta takki on aina hyvän kokoinen. Voitteko kuvitella, että kokolapissa lukee 34? Olen nykyisin kokoa 38-42. Alle mahtuu edelleen paksumpaa paitaa ja takki on 100% villamateriaalin vuoksi lämmin myös kovilla pakkasilla. Takki on täydellinen sävyltään, sopii oikeastaan ihan kaiken vaatekaapistani löytävän kanssa. Pelkään kun tulee päivä, että takki on puhkikulutettu. Hauska muuten, kun tässä postauksessa päällä sama takki juuri sen ostettuani, samassa Porvoon lokaatiossa kuvattuna, muu ei ole muuttunut kuin Porvoon kaupungintalon ulkoasu. Takin ikä 7 vuotta.

Vagabond nilkkurit 2023 

Suosikki talvikenkäni sekä ja Uggien lisäksi ainoat lämpimät kengät tavikauteen. Juuri simppelin ulkonäön, lämpimän vuoren ia pitävien pohjien ansiosta kengät ovat kovassa käytössä talviaikaan. Kengät eivät koskaan ole itselläni ikuiset, sillä ne ovat käyttötavaraa, joissa kuljen kilometrikaupalla sekä joutuvat erilaisten sääolosuhteiden armoille. Muutaman kerran on esimerkiksi tämän tyyppisistä nilkkureista pohja katkennut keskeltä, kun varsinkin katuhikka raastaa kenkiä kuin hiekkapaperi. Nämä Vagabondin versiot ovat ainakin toistaiseksi pysyneet hyvinä. Kenkien ikä 3 vuotta. 

Neulottu pipo 2023

En ole enää vuosiin ostanut valmiina paksumpia pipoja, kun niitä on kiva neuloa itse. Keskiharmaan version muistan neuloneeni, kun olin saanut juuri jouluna lahjaksi neulekirjan ja lahjakortin lankakauppaan, jolla ostin useammat pipolangat. Pipon ikä 3 vuotta. 

Neulottu palmikko villapaita 2024

Villapaita on myös omaa käsialaa ja omasta päästä ilman ohjetta tehty. Paidasta tuli vähän isompi kuin tarkoitus oli, kun palmikot laajenivat paidan pestessä. Aloittelijana en tällaista ottanut huomioon, mutta mieluummin liian iso kuin pieni. Neuloin tuolloin hameen ja palmikkopuseron setin, johon löysin lankoja alennusmyynnistä. Ribatussa hameessa ja palmikoidussa puserossa oli melkoinen homma, mutta ajattomat mallit menevät käytössäni vuosia eteenpäin. Neuleen ikä 2 vuotta.

A.Kjærbede aurinkolasit 2025

Viime keväänä löysin uuden lempibrändini aurinkolasien suhteen, kun törmäsin Tallinnaan matkatessa, laivalla sattumalta tanskalaisen A.Kjærbeden pokiin. Brändi on yllättänyt hinta-laatusuhteellaan, sillä laatu on kuin kalliimpienkin merkkien aurinkolaseissa, mutta hinnoittelu ketjuliikkeiden tasoa. Aurinkolasien  ikä 1 vuotta.

Yuzefin laukku 2026 

Nimensä mukaisesti pretzelin mallista inspiraation saanut laukku on noussut alkuvuoden käytetyimmäksi. Tosin niin minulle käy aina uusien laukkujen kanssa, sillä tämä kaunokainen on ollut minulla vasta noin kuukauden. Kyseinen on kooltaan täydellinen arkeeni ja onkin kulkenut mukanani harvasen päivä. Malli on sopivan mielenkiintoinen, mutta kuitenkin yksinkertainen samaan aikaan. Laukun ikä 0 vuotta.

Tämän talvipäivän asuni keski-ikä on 4,8 vuotta. Minusta aika hyvä ikä jo, vaikka osa asun kappaleista on uudempia hankintoja. Omaa tyyliäni kuvaa hyvin kestävät materiaalit, ajattomat vaatteet, itse tekeminen ja asusteiden suuri merkitys pukeutumisessa.

Helmikuinen asu

Viime viikkoina minulla on ollut totaalisesti inspiraatio hukassa esimerkiksi pukeutumisen kanssa tai oikeastaan kaiken luovuuden kanssa. Tämä ei ole tyylistäni, mutta tiedän miten tilanne helpottaa, kunhan arkielämä tasoittuu esimerkiksi taloyhtiön remontin suhteen ja saa aikaa ajatteluun. Tavarat ovat sekaisin asunnossa, kun eteinen täytyy pitää tyhjänä pari kuukautta. Karsin jo talvitakkeja ja monta kenkäparia pois vieden niitä varastoon, joten lopputalven garderobi on astetta suppeampi. Onneksi vaatekaappini sisältää helposti yhdisteltäviä kappaleita, joten talvisia asuja saa koottua vähemmilläkin vaatteilla.

balaclava - neulottu (2024) 

aurinkolasit - A.Kjærbede (2025) 

takki - Veta (2025) 

housut - WasabiConcept (2025 saatu) 

kengät - UGG (2023) 

laukku - Ganni (2025) 

kashmir-käsineet -  Portolano (2019) 

Helmikuu on yksi lempikuukauteni. Lunta on vielä paljon, mutta aurinko sulattaa jo räystäitä. Päivä on pidentynyt ihan hurjasti. Vielä saa kuitenkin nauttia talvesta, mutta takaraivossa tietää jo kevään pian saapuvan. Täytyykin ottaa vapaapäivinä ilo irti upeista talvipäivistä, kuten eilen sunnuntaina, kun kävimme kävelyllä ja kahvilla. Muuten oli upea ilma, mutta tuuli jäätävästi, joka pöllytti hienoa lunta talojen katoilta kuin pyörremyrsky. 

Tässäpä näytille ihan vain puhelimella napattu talvinen asu eiliseltä. Tykkään kovasti maisemaan sointuvista vaaleista asuista talvisin, eikä minua esimerkiksi kokomustassa nähdä siviilissä juuri koskaan. Tallinnasta elokuussa ostettu ruututakki on ollut niin kiva käytössä, freesi sävyltään ja ruutukuosi on kivaa vaihtelua muuten yksiväristen vaatteideni rinnalla. Pitkästä aikaa myös UGGit jalassa, mutta pakko sanoa, etteivät ne ole parhaat talvikengät, sillä ovat vähän tönköt kävellä ja liukkaatkin, vaikka lämpimät ja pehmeän tuntuiset jalassa. Ensi talveksi suunnitteilla onkin ostaa saman sävyiset kunnolliset talvikengät, tälle kaudelle en enää viitsi hankkia, kun talvea ei ole kuitenkaan enää niin montaa viikkoa jäljellä. 

Balaclavat ovat muuten loistavia kevät-talveen, pitävät tukan kuosissa kovassa tuulessa ja sopivat kivasti aurinkolasien pariksi. Kypärämyssyn sävyyn täydellisesti sointuvat kashmir-käsineet ovat tuliainen New Yorkista jo useamman vuoden takaa. Haaveilenkin taas kovasti Amerikkaan matkustamisesta, muttei ainakaan tänä vuonna reissu rapakon taakse ole realistinen. 

Neulottua - palmikkopipon ohje

Viitisen vuotta sitten vasta aloitellessani neulomisharrastusta, neuloin omasta päästä palmikkopipon, jonka samaa ohjetta hyödynsin taas viime vuoden lopulla, kun neuloin tummanruskean version. Halusin käyttää pois aiemmin neulomastani villapaidasta jäänyttä Novitan Tuuli mohairlankaa, jonka kaveriksi ostin black friday tarjouksesta Sandnes Garn Tynn Peer Gyntiä, joka on kivan ohutta villalankaa. Pipon ohje on aikoinaan tänne blogiin ylös kirjoitettu, mutta päätin kirjoittaa ohjeen uudelleen vähän selkeämpään muotoon. 

Tarvitset: Haluamaasi lankaa (esimerkiksi mohairia ja fingering-vahvuista lankaa yhdessä neulottuna, molempia 200m kerät), koon 3,5 pyörö- ja sukkapuikot, palmikkopuikon, silmukkamerkkejä sekä neulan päättelyyn. 

Ohje: Luo haluamallasi langalla löysästi 96 silmukkaa 3,5 pyöröpuikoille. Neulo resoria 2 oikein, 2 nurin joustinneuleella, kunnes resori on noin 20 cm. Resorin jälkeen aloita palmikko-osuus. Neulo ensimmäinen rivi, neljä silmukkaa nurin, kahdeksan oikein, samalla lisäten tasaisesti 12 silmukkaa, nostamalla lanka silmukoiden välistä kiertäen ja oikein neuloen. Lopuksi ensimmäisellä rivillä resorin jälkeen on 108 silmukkaa. 

Jatka neuloen 4 nurin ja 8 oikein, neulo yhteensä seitsemän riviä resorin jälkeen. Kahdeksannella kerroksella tehdään palmikon kierto, kuten jatkossa tehdään joka kahdeksas kerros, eli välissä neulotaan seitsemän sileää riviä ja kahdeksannella palmikon kierto. Neulo näin, kunnes palmikko-osuuden pituus on n. 16 cm, eli olet tehnyt yhteensä kuusi kertaa palmikon kierron. Kavennukset alkavat heti kuudennen palmikonkierron jälkeen. Vaihda puikot sukkapuikkoihin, kun kavennukset niitä vaativat.

Kavennukset: 

1. krs: 2 nurin, 2 nurin yhteen, 8 oikein, toista koko rivi. 

2. krs: 1 nurin, 2 nurin yhteen, 8 oikein, toista.
3. krs: 2 nurin yhteen, 8 oikein, toista.
4. krs: 1 nurin, 3 oikein, 2 oikein yhteen, 3 oikein, toista. 
5. krs. 1 nurin, 3 oikein, 2 oikein yhteen, 2 oikein, toista.
6. krs. 1 nurin, 2 oikein, 2 oikein yhteen, 2 oikein, toista.
7. krs: 1 nurin, 1 oikein, 2 oikein yhteen, 2 oikein, toista.
8. krs: 1 nurin, 1 oikein, 2 oikein yhteen, 1 oikein, toista.
9. krs: 1 nurin, 1 oikein, 2 oikein yhteen, toista.
10. krs: 1 nurin, 2 oikein yhteen, toista.
11. krs: koko kerros 2 oikein yhteen.

Lopuksi puikoilla on 9 silmukkaa, katkaise lanka, pujota se jäljellä olevien silmukoiden läpi ja päättele hyvin nurjalle puolelle.