Kuten
sanottu, pidän marraskuusta. En halua jäädä vain kotiin odottelemaan valoisampia
päiviä, joten lähdetäänpä tämä postauksen myötä fiilistelemään marraskuun alkua
Helsinkiin. Kuten tiedätte, tykkään tehdä reissuja omassa seurassani ja noin
kerran kuussa suuntaankin viettämään päivää Helsinkiin. Kiinnostikin kovasti,
miltä keskusta näyttää marraskuun alussa, joko on jouluvaloja paikallaan? Miltä
näyttävät lempiliikkeideni mallistot? Löydänkö lankaa pieneen neuleprojektiin,
jonka haluaisin käyttöön vielä syysasuja piristämään?
Lähdin aikaisella aamubussilla ja matkalla
olikin ihana katsella, miten aurinko nousi ja päivä valkeni. Vaikka marraskuu
on siinä mielessä ankea, että puut alkavat olla kaljuja, mikä ei ole kaunis
näky, niin valo on kaunis ja jotenkin pehmeä tähän aikaan vuodesta. Matkalla näyttikin
tulevan kaunis aurinkoinen päivä, mutta Helsingin päässä alkoikin satelemaan
lähes saman tien sinne saapuessani, oli harmaata ja oikein marraskuinen sää.
Onneksi ei satanut lopulta kuin hetkisen, mutta kadut olivat kuitenkin kosteat
pitkin päivää ja taivas niin harmaa kuin olla ja voi.
%20(Kopio).JPG)
Ensimmäinen etappini oli
lankakauppa, kun suuntasin Snurreen (Yrjönkatu 34). Täällä minulla
kuluikin aikaa, kun en osannut millään valita monien punaisten
lankavaihtoehtojen väliltä. Tilaan myös toisinaan lankoja verkkokaupoista,
mutta usein haluan nähdä langat livenä, sillä varsinkin punaisen kanssa olin
äärettömän tarkka sävystä. Lopulta päädyin kuvassa näkyvään comboon, joista on
tulossa jo legendaarisen maineen saavuttanut Petite Knitin Sophie Scarf.
Halusin huiviin hieman tekstuuria ja pörröisyyttä, joten valitsin langoiksi
kerän merinovillaa ja sen kaveriksi pörröistä mohairin ja silkin sekoitusta.
Innoissani aloittelinkin neulomista saman tien, sillä hyvin tarkeni vielä
marraskuussa neuloa puistossa, kun ensin kuivasin puiston penkin, hehe. Huivia
olenkin tehnyt hitaasti mutta varmasti viikon aikana ja se valmistuu ihan pian.
Aamukahville tai oikeastaan kaakaolle suuntasin
Berryyn (Annankatu 27), jossa kävin syksyllä jo kerran aiemmin. Mikäli haluaa
arkeen pientä luksusta, on Berry oikea paikka siihen. Vitriinissä komeilevat
leivokset ovat uskomattomia. Päädyin tälle kertaa pelkästään ulkonäön vuoksi punaiseen
omenaan, joka oli maultaan kirsikka, mutta todella suklainen. Kaakao ja leivos yhdessä
olivat ehkä vähän liikaa, joten suklaakiintiö tuli täyteen pitkäksi aikaa.
Kaakaon suhteen olen muuten äärettömän ronkeli ja tämä ei kyllä päässyt parhaiden
listalle lähimainkaan, joten ensi kerralla tilaan kahvia. Ensi kerralla tilaan
myös vitriinistä leivospuolelta jotain muuta, sillä varsinkin juustokakku jäi
kaihertamaan.
Vielä
olen mennyt nahkatakilla, sillä olen halunnut ottaa ilon irti tummanruskeasta
rotsista, joka on niin kiva! Syksyn suosikkiasuni onkin ollut nahkatakki
erilaisten hameiden parina, tällä kertaa päällä useamman vuoden vanha
satiininen leopardihame. Säätiedotukset muuten lupasivat lähtiessä poutaa,
auringon pilkahduksiakin, joten laitoin mokkanahkaiset nilkkurit ja laukun,
mikäli olisin tiennyt että on ihan märät kadut, olisin päätynyt muihin
vaihtoehtoihin.
Saako
jo tunnelmoida joulun aikaa? No totta kai saa! Kävinkin ihmettelemässä jo
auennutta Stockmannin jouluosastoa. Toisaalta on todella ristiriitaista, kun en
haluaisi ostaa jatkuvasti uutta, enkä ostakaan, mutta tykkään kuitenkin
kierrellä katselemassa joulukoristeita. Kauppojen tehtävä on kuitenkin myydä,
myydä ja myydä. Tuntuu ristiriitaiselta, miten menen vain katselemaan
koristeita "turhaan" jättämättä euron euroa liikkeeseen. Joka
tapauksessa jouluosaston kiertely kuuluu joulun aikaan.
%20(Kopio).JPG)
.jpg)
Kävin
lempiliikkeeni läpi, joista varsinkin &Other Stories on äärettömän
inspiroiva. Nyt taas näytti mallisto makuuni menevältä, kun hetken brändillä
oli vaihe pääsuunnittelijan vaihtuessa, kun lähes kaikki näytti vain oudolle.
Syysmallistossa oli paljon makuani miellyttävää ja on ihana huomata, miten
samat mallit pysyvät heillä useita kausia, sävyt saattavat vain vaihtua. Olen
usein ihastellut korollisia mokkanahkaisia nilkkureita (mainoslinkki), jotka
sopisivat täydellisesti garderobiini, mutten lopulta tiedä kuinka paljon
korollisille popoille tulisi käyttöä, joten ovat saaneet vielä jäädä. Punaista
näkyi näin joulua kohti mennessä paljon, ja iskin silmäni upeaan neuleeseen
(mainoslinkki), jossa oli kiinni oleva huivi. En tee heräteostoksia, joten
neule jäi ihastelun jälkeen kauppaan. Ehkä punaisen kaipuuni täyttää tuo itse
neulomani pikkuhuivi?
Marraskuu on jännä siirtymävaihe, kun on vielä syksy, mutta kaikki valmistutuvat talveen luontoa myöten. Keskustassa oli hauskasti vielä muutamia lehtiä puissa jäljellä, mutta samaan aikaan aika koleaa. Jotenkin tämä kuva hotelli Kämpistä kuvaa täydellisesti marraskuuta. Rakennus näyttää kauniilta, vaikka valoa on vähän ja katu kiiltää kosteana, iltapäivällä on jo hämärää.
Kolea keli vaati lounaaksi jotain kuumaa, joten
suuntasin tuttuun ja turvalliseen Kappeliin kalakeitolle. Heidän keittonsa ei
petä koskaan, mutta usein paikka on niin täynnä, ettei paikkaa meinaa
löytää. Toista oli näin marraskuussa, kun ravintolassa oli hyvin tilaa. Olikin
tunnelmallista istua harmaana päivänä sisällä syömässä, katsellen kun ihmiset
kävelevät kiireisinä ohi, minulle ei ollut kiire. Tiesittekö muuten, että
Kappeli on toiminut samalla paikalla jo vuodesta 1867, eli on yksi Helsingin ikonisimmista
ja historiallisimmista ravintoloista.
Lounaan jälkeen halusin mennä kävelylle Katajanokalle. Kävin parisen vuotta sitten Katajanokalla opastetulla kävelykierroksella ja tämän jälkeen olen nähnyt rakennukset eri silmällä, kiinnittänyt paljon enemmän huomiota yksityiskohtiin. Tykkäänkin todella paljon kävellä ja ihailla upeaa arkkitehtuuria. Haaveissa on muuten ollut pitkään osallistua kävelykierroksille muihinkin kaupunginosiin, mutta tämä on vähän jäänyt, täytyykin joulun jälkeen tutkailla reittejä.
Ihanaa miten keskustassa oli alettu tunnelmoida joulua niin sisällä kuin ulkona, eikä minusta tosiaan ole vielä yhtään liian aikaista. Marraskuu on nimenomaan joulunajan tunnelmointia varten. Eikä ole marraskuu yhtään hullumpi viettää päivää kaupungilla vai mitä sanotte? Oma saldoni kotiin oli muuten vain nuo kaksi lankakerää, mutta harvemmin ostan mitään, ellen varta vasten mene jotain tiettyä etsimään. Minulle tärkeämpää on saada viettää aikaa yksin rauhassa, panostaa kahvilla käyntiin ja ulkona kävelyyn.