maanantai 21. syyskuuta 2026

Mitä pakkasin Tallinnaan

Tallinnaan pakatessa mietin taas samaa asiaa kuin aina, miten saan mahdollisimman monikäyttöisen vaatevalikoiman mukaan. Olen oppinut vuosien varrella, että kaupunkilomalla tärkeintä on mukavuus, helppous ja ennen kaikkea yhdisteltävyys. Kokemuksella tiedän, että vähemmän on enemmän, kun samoja vaatteita voi yhdistellä ristiin ja rastiin. En halua käyttää paikan päällä aikaani vaatteiden valintaan, jonka vuoksi pohdin kotona tarkkaan matkagarderobini valmiiksi. Vaikka loppukesän asut eivät ole välttämättä enää niin ajankohtaisia, halusin kuitenkin koota postauksen pakkaamisesta, sillä palaan tähän itse varmasti tulevaisuudessa, kun pohdin pakkaamista loppukesään tai alkusyksyyn.


Yhtenäinen värimaailma

Aloitan miettimään reissugarderobia yhtenäisillä sävyillä. Kun värit ovat samaa perhettä, lähes kaikki käy kaikkeen. Yksi college, muutama pusero ja kolme hametta riittävät jo useammaksi päiväksi, kun niitä yhdistelee erilailla. Leopardi hame tuo vähän vaihtelua ollen kuitenkin helposti yhdisteltävä kappale sekin. Neutraalit sävyt ovat omia suosikkejani, joten pakkaaminen on helppoa, kun käytännössä nappaa vain omia lempivaatteitaan mukaan. Sävymaailman ollessa yhtenäinen, voi käytännössä kaikkia ala- ja yläosia yhdistellä keskenään. Katson lähtiessä säätiedot tarkkaan ja varaudun kaikkeen, niin lämpimästä viileämpään kuin auringosta sateisempaan. 


Yhden laukun taktiikalla  

Toisinaan nappaan mukaan pari eri laukkua, isomman ja pienemmän, mutta tällä kertaa lähdin matkaan vain yhden laukun voimin, joka sopi kaikkiin vaatteisiini. Gannin laukku oli näppärän kokoinen, kun se mahduttaa sisäänsä niin passit, aurinkolasit kuin sateenvarjon, olematta kuiteinkaan liian iso ja hankala kantaa mukana pitkin päivää. Nahka on myös helppo, eikä vaikka sadekuurosta hätkähdä. Tämän vuoksi en uskalla lähteä matkaan mokkanahkaisen laukun kanssa, jota saa aina varoa sateella. 



Hyvät kengät kävelyyn

Tennarit ovat ehdottomasti tärkein juttu, kun tulee käveltyä päivittäin kilometrikaupalla. Otan yleensä mukaan kaksi paria, jotta voin vaihdella kenkiä välillä keskellä päivääkin. Tällä kertaa matkaan lähti New Balancen lenkkarit ja Adidaksen Handball Spezialit. Suojaan muuten kengät aina uusina hyvin suoja-aineella, jolloin kengät pysyvät helpommin puhtaina. 




Yhtenäiset setit

Olen tänä vuonna ihastunut hurjasti yhtenäisiin setteihin, joissa on samaa sarjaa hame ja yläosa. Kyseiset ovat myös äärettömän monipuolisia matkoilla. Yhdistin esimerkiksi ruskean setin hameen ja paidan keskenään, mutta hame toimi loistavasti myös t-paidan tai collegen kanssa. Lyhyemmän hameen ja takin setti on ollut luottovaatteeni menneenä kesänä. Setti oli loistava matkapäivään ja toimi reissulla muutenkin ollen mukava ja siisti päällä aamusta iltaan. 



Muutama asuste

Asusteilla saa helposti vaihtelua, otin mukaan yhden laukun lisäksi, parit eri aurinkolasit ja lippiksen. Aurinkolasit muuttavat helposti asun ilmettä. Minulla on ollut muuten vuosien aikana paljon aurinkolaseja, mutta parhaat hinta-laatusuhteeltaan valmistaa tanskalainen A.Kjærbede. Tällä kertaa nappasin mukaan brändin suosikkilasini siron Hello-mallin ja vähän trendikkäämmät Kaya pokat. 


Asu aamupalalle

Kuvissa ei näy, mutta pakkaan aina mukaan eri asun hotellin aamupalalle käytettäväksi. Haluan lähteä aamupalalle helpossa setissä, joten minulla oli mukana ruskeat rennot housut ja niihin sopiva paita. Siisti setti toimii tosin reissussa muutenkin, piipahdin ainakin lähikaupassa se päällä. Otin mukaan myös sandaalit, joita käytän kotona saunavuoroon mennessä, ne toimivat loistavasti matkalla hotellin aamupalalle. 


Summa summarum, sama garderobin perusta toimii vuodesta toiseen. Helposti yhdisteltävät perusvaatteet taipuvat moneen. Harjoitus tekee mestarin. Onnistuin pakkaamaan aika nappiin, vaikka pari paitaa, neule ja toppi olivatkin turhaan mukana. Toisaalta mitään oleellista ei ainakaan puuttunut. Miten te pakkaatte matkoille? Otatteko mukaan vähän kaikkea vai luotatteko tiukkaan yhdistelyyn? 

lauantai 19. syyskuuta 2026

Uutta garderobissa – ruskea nahkatakki

Nahkatakki on ollut yli kymmenen vuotta yksi vaatekaappini kulmakivi, ja musta versio on roikkunut eteisessä niin kauan kuin muistan. Niin paljon kuin olen tykännyt mustasta biker-mallisesta nahkatakistani ja tykkään edelleen, kaipasin sen kaveriksi kuitenkin astetta pehmeämmän sävyistä ja vähän malliltaan erilaista nahkatakkia. Olin jo pidempään etsinyt enemmän ja vähemmän, tummanruskeaa nahkatakkia, ehkä viime keväänä aloin tositoimissa katsella sopivaa rotsia. Vihdoin nyt syksyn kynnyksellä, juuri kun nahkatakkikelit alkoivat, löysin juuri sellaisen takin kuin halusin.








nahkatakki - Arket (2026) 
mekko - COS (2022) 
nilkkurit - Bianco (2025) 
laukku - Coach (2024) 

Minulla oli nahkatakille aika korkeat vaatimukset. Materiaalin tulisi luonnollisesti olla pehmeää aitoa nahkaa ja vuoren mieluiten viskoosinen, sävyn täydellinen tummanruskea, mallin väljä ja hihojen isot, jotta alle mahtuisi paksumpaakin puseroa. Olin myös pohtinut vähän bombermaisen leikkauksen olevan kivaa vaihtelua mustalle biker-takilleni. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä varsinkin takkien vuoret ovat aika usein polyesteristä valmistettuja, myös kalliimpien brändien takit. Olisin ehkä vuoren voinut katsoa läpi sormieni, mikäli takissa olisi kaikki muut mennyt kohdalleen.

Olin tutkinut verkkokauppojen valikoimia, pari takkia jo kotiin tilannutkin, kun niitä ei päässyt sovittamaan missään, mutteivat täyttäneet korkeita vaatimuksiani. En kuitenkaan halua tinkiä omasta periaatteestani etsiä omaan makuuni täydellisen vaatteen, mieluummin etsin ja odotan kauemmin, kuin hankin jonkun ihan kivan.

Arketin valikoimiin tuli kuin tilauksesta täydellisen oloinen takki, jota ajattelin Tallinnassa käydä liikkeessä sovittamassa ja katsoa muutenkin kaupungin takkitarjonnan läpi. Nahkatakkia ei harmi vain ollut tullut brändin kivijalkaan, mutta muutaman muun potentiaalisen takin bongasin muista liikkeistä, tosin tähtitieteellisen hintalapun kera. Kotiin palatessa laitoin rotsin heti tilaukseen, siinä kun oli kaikki mitä hain viskoosivuorta myöten, tosin hintaa oli enemmän kuin olen mistään takistani maksanut. Toisaalta tiedän, että takki palvelee minua vuosia ja siinä oli kaikki yksityiskohdat juuri kuten halusin.

Tummanruskea nahkatakki sopii todella hyvin vaatekaappini sisällön kanssa, ja olenkin ottanut ilon irti alkusyksyn pukeutumisesta, kuten yhdistämällä hihattoman mekon, nilkkurit ja nahkatakin. Tämä setti on yksi ikisuosikkini, jota käytän vuodesta toiseen. Täytyy nauttia vielä syyspäivistä, kun tarkenee ilman sukkahosuja ja paksumpia neuleita. 

perjantai 18. syyskuuta 2026

Päivä pääkaupungissa

Minulle on todella tärkeää viettää välillä aikaa ihan yksikseni, jolloin usein suuntaankin viettämään päivää pois asuinkaupungista. Vaikka olen sosiaalinen, vastapainona olen introvertti, joka lataantuu parhaiten yksin. Minusta onkin parasta ajanvietettä kävely kaupungilla, esimerkiksi Helsingissä. Tykkäänkin käydä siellä yleensä ihan kuukausittain, istun rauhassa kahvilla ja lounaalla, kävelen paljon, kierrän lempiliikkeeni läpi ja pysähdyn kuvaamaan puhelimallani esimerkiksi rakennuksia, myös jo parin tunnin bussimatka on minulle rentouttavaa. Kesän aikana minulle oli tullut pitkä tauko päiväreissuista omassa seurassani, kun kalenteri oli jatkuvasti täynnä menoja. Kävin kyllä Helsingissä monet kerrat, mutta viimeksi omassa seurassani juhannus sunnuntaina, joten syyskuun puolivälissä olikin jo korkea aika.


Saavuin Helsinkiin jo hyvissä ajoin ennen aamu kymmentä ja kävelin Kampista Annankadulla sijaitsevaan Café Berryyn, joka on ollut käymisen arvoinen listallani pitkään. Viimeksi juhannuksena kahvilasta ohi kävellessäni se oli luonnollisesti kiinni, joten laitoin itselleni muistiin, että tänne suuntaan seuraavalla Helsingin reissulla. Kahvilalle minulla oli odotukset korkealla, mutteivät ne kyllä pettäneet! Tilasin aamupalaksi lohileivän ja omenamuotoisen leivoksen. Berry on tunnettu nimenomaan upeista leivoksistaan, joita olikin vitriini pullollaan. Kahvila oli myös sisustukseltaan todella arvokkaan oloinen. Hinnat olivat aika suolaiset, mutta laatu kyllä kohtasi niiden kanssa. Voin myös kuvitella miten jäätävän hintainen on varmasi vuokra noilla neliöillä keskellä Helsinkiä.



Annankadulla tulee muuten kävelytä harvemmin, mutta kivaa vaihtelua. Helsingin keskustan alue, jona ajattelen itse Aleksanterinkadun lisäksi esimerkiksi niin Punavuoren, Eiran kuin Kruununhaan, on tullut tutuksi kävellessä. Vielä kymmenisen vuotta sitten en osannut liikkua Helsingissä ja kävelin lähinnä Aleksanterinkadulla shoppaillen. Hiljalleen laajensin alueita ja kävelin aina laajemmin, nyt tuntuu että tunnen paikat jo todella hyvin. Parasta ajanvietettä onkin ihan vain kävely ja yksityiskohtiin keskittyminen.



Kahvilla käynnin jälkeen katsoin säätutkasta, että olisi pari tuntia poutaa ennen kuin sateet alkavat. Harmitti vähän, sillä olin ajatellut aurinkoista syyspäivää, mitä säätiedot aluksi lupailivatkin. Mutta taas kerran sanottava, ettei sadesää mitään pilaa. Olin pakannut laukkuun niin aurinkolasit kuin sateenvarjon, mutta vain jälkimmäiselle tuli lopulta käyttöä.



Helsingin keskustassa oli jotenkin hurjan paljon remonttia siellä täällä ja porukka kovasti työn touhussa. Katselin myös kävellessäni esimerkiksi ikkunasta sisään, miten oppilaat istuivat tunnilla tai päiväkotilaiset leikkivät pihalla, samalla kun itse vietin ansaittua vapaapäivää keskellä viikkoa. Vaikka aina haaveilen säännöllisestä arkityöstä, niin onhan arkivapaissakin puolensa. 



Minulla olisi muuten ollut suunnitelma b päivän varalle, jos olisi tullut ihan järkyttävän huono ilma. Olisin mennyt elokuviin päivänäytökseen, sillä minulla on yksi saamani lippu käytettävänä. Leffaan meno jäi kuitenkin seuraavaan kertaan ja päädyin kilometrien kävelyn lisäksi kiertelemään muutamassa kaupassa. Ei todellakaan tarvitse aina ostaa mitään ja huomaan enemmänkin, miten kauppojen tavarapaljoudesta tulee enemmänkin ähky, vaikka toisaalta tykkään välillä inspiroitua uutuuksia katsellen. 



Aamupalasta oli kulunut aikaa jo useampi tunti, kun suuntasin lounaalle yhteen suosikkiini, Punavuoressa sijaitsevaan Green Hippoon. Ravintola oli kerrankin harvinaisen typötyhjä. Sää ei muuttanut suunnitelmiani muuten, kun että piti syödä sisällä, vaikka olin haaveillut lounaasta terassilla. Toisaalta myös ravintolan pihapiirissä oli remonttia käynnissä, joten ei ehkä olisi ollut niin miellyttävää istua remonttipölyssä. Tilasin saman annoksen kuin aina täällä, eli kana bowlin, ehkä ensi kerralla testaan jo muuta, mutta toisaalta mitä sitä hyvää vaihtamaan. 



Lounaan jälkeen minulla oli vielä kolmisen tuntia aikaa kaupungissa, kävelin lisää siellä täällä ja tein kaupoille muutaman täsmäoston, kuten syntymäpäivälahjan miehelle ja uutta huulipunaa. Päivä loppui lopulta liian lyhyeen, vaikka olin ollut kaupungissa reilut seitsemän tuntia, eli työpäivän ajan. Tällaiset päivät omassa seurassa ovat niin kivoja. Monesti saan ihmettelyä, kun tykkään mennä ja tehdä yksin, kun taas itse ihmettelen, miten joku ei näin tee? Parasta kun ei tarvitse koko päivänä puhua kenellekään, paitsi tietysti asiakaspalvelijoille, saa mennä juuri minne haluaa ja syödä rauhassa. 

maanantai 14. syyskuuta 2026

Leopardihame collegepaidan kanssa

Tallinnan reissulla tuli taas todistettua, miten samat perusvaatteet taipuvat monenlaisiin kokonaisuuksiin. Pakatessa mietinkin miten saisin mahdollisimman monikäyttöisen vaatevalikoiman mukaan. Kokemuksella tiedän, miten matkalaukussa pitää olla kotiin tulessa tilaa kosmetiikkaostoksille ja pienille tuliaisille, joten olen oppinut pakkaamaan järkevästi lähtiessä. Matkoilla kuin arjessa luotan yhdistelyyn, samat vaatteet toimivat monessa. Matkoilla varsinkin sen huomaa, miten vähemmän vaatteita on periaatteessa enemmän vaatteita. 







collegepaita - Ganni (2026) 
hame - H&M (2024) 
laukku - Ganni (2025) 
tennarit - Adidas (2025) 
aurinkolasit - A.Kjærbede (2026) 

Yksi suosikkisettini jo useamman vuoden, alkusyksyn vielä lämpimiin päiviin, on satiininen hame collegepaidan kanssa. Siisti hame ja rento pusero ovat niin eri paria, että juuri tämän vuoksi pidän yhdistelmästä kovasti, vastakohdat täydentävät toisiaan. Collegepaita tuo kontrastia ja rentoutta, lisäksi puuvillainen paita on omiaan päiviin, kun on vielä lämmin, mutta kaipaa kuitenkin jo pidempää hihaa. Leopardihamehan oli ollut reissussa jo aiemmin päällä valkoisen puseron kanssa. Näin yksi hame taipuu useampaan päivään, eikä matkalaukku täyty turhaan. Helposti muuten muuttuu samojen kappaleiden ilme ihan vain paitaa ja aurinkolaseja vaihtamalla.

Collegepuserot ovat olleet vaatekaappini kulmakiviä pitkään. Syksyyn kaipasinkin jotain vähän näyttävämpää collaria, kuin perus yksivärinen paita. Löysinkin kesän aleista Gannin täydellisen ruskean version kivalla printillä. Pyörittelin sitä pitkään ostoskorissa, sillä vaikka pusero oli juuri mitä etsin, hinta oli minusta liikaa jopa puoleen hintaan alennettuna. En haluaisi maksaa niin sanotusti vain brändistä. Lopulta pitkän pyörittelyn ja pohdinnan jälkeen ostin paidan ja sitä onkin tullut pidettyä heti useamman kerran. Tykkään eniten juuri tällaisista rennoista vaatteista, jotka toimivat niin arjessani kuin matkoilla. 

lauantai 12. syyskuuta 2026

Upea Kadriorgin puisto elokuussa

Palataan vielä hetkeksi elokuun puolelle, sillä halusin ehdottomasti fiilistellä Tallinnan Kadriorgin upeaa puistoa taas kerran. Olen käynyt puistossa useat kerrat, mutta se onnistui silti yllättämään, sillä elokuun viimeisinä päivinä kukkaloisto oli täydessä loisteessaan. Hassua, että täällä käynnistä on vain pari viikkoa, kun tuntuu kuin tästä olisi mennyt jo ikuisuus. 


Kadriorgin palatsi on upea näky myös silloin kun sitä ympäröivä puisto ei ole parhaassa loisteessaan, mutta oman kokemukseni mukaan puisto taitaa olla kauneimmillaan alkukesästä, kun kaikkia alkaa vihertää tai näin elokuussa. Haaveeni on päästä käymään puistossa ruska-aikaan sekä talvella, kun lumi peittäisi maan. Kadriorgin puisto on aina näkemisen arvoinen ja siitä onkin tullut parin vuoden aikana oma must kohteeni, jossa haluan vierailla varsinkin näin keräreissuilla. Puistossa käynnissä on aina jotain rauhoittavaa, eikä siellä ole koskaan ollut mitään tungosta, muutama muu usein paikalla ja laajalle puistoalueelle ihmiset myös jakautuvat.  




Meille on tullut jo tavaksi heti puistoon saapuessa istahtaa kahville, eikä historiallisen Katharinenthal kahvilan kakut pettäneet taaskaan. Tästä ei kyllä kahvilan lokaatio enää parane, ihan parasta juoda kahvikupposet ulkona mitä upeinta maisemaa katsellen, kun taustalla siintää joutsenlampi suihkulähteineen ja sitä ympäröivä upea vehreys kukkineen. Kahvilan hintataso on hyvinkin kohtuullinen, jopa edulliseksi voisin kutsua, sillä jo maisemasta maksaisi. 



Kävelimme puistossa ympäriinsä, istuimme puiston penkeillä ihmettelemässä, ihastelin innoissani kukkia, jotka poikkesivat viime kesästä jo ihan värimaailmaltaankin. Lilat kukat hivelivät silmää, sillä onhan kyseessä lempivärini ihan lapsesta asti. Istutuksiin nähdään ihan hurjasti vaivaa, puhumattakaan mikä homma kukkien hoidossa on. Nurmenleikkuun laajalla piha-alueella sentään hoitavat robottiruohonleikkurit. Ihan mahtavaa miten Viron päässä panostetaan puistoon. 




Kadriorgin laajaan puistoon kuuluu myös japanilainen puutarha, jota emme tosin ole onnistuneet vielä löytämään, sillä puisto on todellakin laaja. Upea ruusutarha kuuluu myös kokonaisuuteen, muttei se ollut tässä vaiheessa enää parhaassa loistossaan. Puiston vierestä bongaat myös niin Presidentinlinnan kuin Kumu -taidemuseonkin, joiden pihapiireissä kävimme katselemassa ja näimme sopivasti linnan vahtien vaihdon. Kadriorgin palatsista löytyy sisältä taidenäyttely, joten täällä saisi koko päivän helposti kulumaan. Puistosta löytyy myös pikkuinen huvipuisto, joka tuntuu olevan auki keväästä pitkälle syksyyn. Nähtävää todellakin riittää ja joka kerta löytyy jotain, mitä ei edellisessä kerralla ollut huomannut. 



Mikäli menet Tallinnaan, suosittelen ehdottomasti visiittiä tänne. Paikalle pääsee kätevästi kävellen tai raitiovaunulla (1 tai 3), joka vie ihan puiston laitamille. Tallinna päässä raitiovaunulla ajelu on edullista, kuten myös itse puistossa vierailu on täysin maksutonta. Puisto on täydellinen paikka mennä ihan vain kävelylle.