keskiviikko 15. heinäkuuta 2026

Mitä päälle hellesäälle?

On ehkä epäsuosittu mielipide, muttei mikään salaisuus, miten allekirjoittanut ei ole helteen ystävä sitten ollenkaan. Minulle olisi kauhu matkustaa keskellä kesää jonnekin Suomea kuumempaan. Mittarin lähennellessä kolmeakymmentä, ei paljon naurata, että vielä maksaisin tästä kärsimyksestä, on itselleni täysin absurdi ajatus. Meitä on moneen lähtöön ja toisaalta ymmärrän, miten jotkut kuumasta pitävät, heillä on myös hyvin todennäköisesti ilmalämpöpumppu ja hyvä ilmastointi työpaikalla. Joka kesä sama tenkkapoo, mitä ihmettä sitä päälleen pukisi? Työpukeutumiseeni en voi vaikuttaa, mutta vapaa-ajan onneksi. Päätinkin selata vähän kesäpukeutumistani viime vuosilta ja listata muutamia vinkkejä hellepukeutumiseen. Josko tästä olisi inspiraatiota minulle ja ehkä sinullekin helteistä selviämiseen. 


Pysy uskollisena omalle tyylille

Omassa tilanteessani tiedän, miten uusien vaatteiden ostaminen ei ole ratkaisu helleongelmaan. Vaikka saatan ihastella muilla kauniita kesähepeneitä, joita hankintaan uudet joka vuosi, en itse suuntaa suin päin vaatekaupoille. Lopulta kesäkausi on sen verran lyhyt, etten koe järkeväksi hankkia kaappikaupalla kesävaatetta, joita käyttäisi lopulta vain muutaman kerran. Samat suosikit näissäkin toimivat vuodesta toiseen. Kuvien hame on hankinta vuoden takaa ja pusero 5-6 vuotta vanha. 


Vaihda vain yläosaa

Kuumalla vaatteita, varsinkin yläosia saa olla pesemässä jatkuvasti, joten monesti menen samalla alaosalla, mutta vaihdan puseroa. Viime vuosian olen tykännyt kovasti yksiolkaimisista topeista, omaksikin yllätyksekseni, sillä en mielelläni kulje kaupungilla kädet paljaana. Lopulta ketään muuta ei kuitenkaan kiinnosta toisten allit, joten rohkeasti vain hihattomissa menoksi. Helteellä helpottaa myös, etten pue mitään tämän tyyppisten toppien alle. Musta toppi on muuten löytö alennusmyynnistä laivan putiikista viime kesältä.


Klassiset korikassit

Nahkalaukut saavat kesäkuumalla huilata, kun käyttöön pääsevät iki-ihanat korikassit. Näissäkin parasta on, ettei joka kesä tarvitse hankkia uusia, sillä klassiset mallit kestävät aikaa, joten samat suosikit toimivat kesästä toiseen. Minulla onkin muutama korikassi, joita vaihtelen. Kuvan kori on aikoinaan ostettu Porvoon vanhastakaupungista pikkuputiikista ja on käytössä jo viidettä kesää.


Aurinkolasit ovat asuste

Helpoin ja nopein stailauskeino on vaihtaa aurinkolasit, jolloin samat vaatteet saavat uutta ilmettä. Minulta löytyy useamman pokat, sillä herkät silmäni kaipaavat niitä usein, vaikkei aurinko varsinaisesti edes paistaisi. Valkosankaiset aurinkolasit ostin viime kesänä aleista ja ne ovat minusta hauskat. Aurinkolasien lisäksi huulipuna on pakollinen aina! Kuvissakin huulillani näkymä Macin Morange kerää muuten kehuja ihan hurjasti. 


Huolettomat printit
 
Pidän yleisesti yksiväristä, yksinkertaisista vaatteista, mutta kesäkuumalla printit ovat omiaan, kun niissä ei esimerkiksi jäätelö- tai juomatahrat niin näy. Kuvan topin ja housujen setti on omaan kaappiini vähän erikoisempi, mutta toimiva asu kuumalla, sillä se on vilpoisaa viskoosia.


Vilpoisat sandaalit

Mittarin näyttäessä kolmekymmentä ainoat oikeat jalkineet ovat ehdottomasti sandaalit, jotta jalat saavat vähän ilmaakin. Minulta löytyy muutamat sandaalit, jotka olen muuten kaikki ostanut aina alennusmyynneistä, eikä sandaaleja tarvitse uusia joka kesä. Kuvan mustat versiot esimerkiksi ovat kuudetta kesää käytössä ja kerran jo suutarillakin korjauksessa käyneeet. 


Ilmavuus ja puuvilla

Puuvillapopliini on suosikkimateriaalini mitä tulee kuumiin keleihin, se hengittää ihanasti, eikä kutistu pesuissa, joten voi huoletta käyttää ja pestä paljon. Helpoin hellevaate on ehdottomasti vain heittää ilmava mekko päälle, joten minulta löytyykin useampi puuvillainen mekko. Esimerkiksi kuvassa näkyvä valkoinen versio on 6-7 vuotta vanha ja edelleen yksi lempparini. 


Mustat kesämekot

Vaikken muuten pukeudu mustaan juurikaan niin kesämekot ovat poikkeus. Musta kesämekko on helpoin vaate silloin, kun ei helteillä keksi mitään päällensä puettavaa. Musta mekko näyttää kivan selkeältä ja siistiltä aina, sekä siihen on helppo yhdistää erilaisia asusteita. 


Olkapäät esiin

Kesäkuumalla minusta kaikki off shoulder vaatteet näyttävät tosi kivoille ja ovat sopivan vilpoisia, enkä välitä ovatko ne niin sanotusti muodissa vai eivät. Ruskea mekko on omaan makuuni täydellinen kesävaate, sekä värinsä, materiaalinsa että mallinsa puolesta, se on alelöytö vuoden takaa.


Rouhea pellava

Olen vasta ihan alle kymmenen vuoden sisällä löytänyt pellavamateriaalin, joka onkin ihana kesäkuumalla. Kangas on kivan rouhea ja saa luvan kanssa olla vähän rypyssä. Omistan muutaman erilaisen pellavamekon, joista hauskin on kuvassa näkyvä Marimekon hedelmäkuosinen, joka on peruja ajalta kun työskentelin siellä. Käytän mekkoa joka kesä, mutten löytänyt siitä muita kuvia kuin tuon Miamin lämmössä marraskuussa napatun, mutta sama setti toimii tällä hetkellä ihan kotimaankamaralla.


Hattu päähän kesäsäähän

Myönnettäköön, että olen nykyisin huono käyttämään kaupungilla kesähattuja, vaikka niillä saisi niin helposti uutta ilmettä samoihin mekkoihin. Hattu myös suojaa päätä auringolta, joten tämähän on ihan loistava asuste kesään. Kuvan hattu majaileekin mökillä, jossa se pääsee käyttöön, on näppärä heittää päähän kauppaan lähtiessäkin, kun mökkitukka ei ole niin sanotusti kaupunkikelpoinen. 

sunnuntai 12. heinäkuuta 2026

Viikon kotimaanmatkailut - Lappeenranta & Porvoo

Kuluneelle viikolle olin sopinut jopa kaksi eri menoa, kun ensin maanantaina suuntasin ystäväni luo Lappeenrantaan ja keskiviikolle olimme sopineet siskon kanssa reissun Porvooseen. Minusta on ihan parasta tehdä tällaisia kotimaan päiväreissuja, piristävät niin paljon arkea. Maantieteellisesti asuinkaupunkini onkin minulle loistava, sillä on helppo käydä monessa lempikaupungissa täältä käsin. Vaikka aina haaveilen päivätyöstä säännöllisellä työajalla, niin on arkivapaissa tietysti myös puolensa, kun sekä ystäväni että siskoni lomailivat heinäkuussa, sain sovittua menoja heidän kanssaan viikolle. 


Maanantaiaamuna lähdin aikaisin liikkeelle, kun suuntasin juna-asemalle kuuden jälkeen. Matkustan junalla harvakseltaan, joten tämähän oli ihan seikkailu. Minulla oli junan vaihto Kouvolassa, jossa nappasin mukaani jääkahvin ja kävelin hetken keskustassa. Lappeenrantaan saavuin jo aamu yhdeksän maissa ja ystäväni haki minut asemalta heille kotiin. Joimme aamukahvit ja kävimme kuulumiset läpi, kunnes suuntasimme keskustaan katsomaan nähtävyyksiä.


Sää Lappeenrannassa oli erittäin Suomen kesäinen, eli kaikkea mahdollista kaatosateesta aurinkoon. Enemmän tosin oli sadetta, hetkittäin sai tosin kaivaa aurinkolasitkin esiin. Emme antaneet sään taaskaan päivää pilata, eikä onneksi edes kastuttu, kun onnistuimme aina sateen hetkellä olemaan jossain sisällä. Taas kerran todettava, ettei sää kesäsuunnitelmiani pilaa, pakkaan vain mukaan niin sateenvarjon kuin aurinkolasit. 



Lappeenrannassa kiersimme ystäväni kanssa tietysti kaikki kaupungin "pakolliset" nähtävyydet, eli Hiekkalinnan, linnoituksen ja sataman, mutta nämä sijaitsevat kivasti lähekkäin. Hiekkalinnan teema on tänä vuonna Elävät veistokset ja tuolta bongaat ainakin Pisan kaltevan tornin. Hiekkalinna on avoinna aina elokuun loppuun asti, joten on hyvin aikaa käydä ihailemassa teoksia. 



Lappeenranta on ehdottomasti yksi Suomen kaunein kesäkaupunki ja minulle aina omalla tavallaan rakas, sillä teininä täällä tuli vietettyä paljon aikaa. Täälläpäin tuntuvat myös ihmiset olevan rempseitä ja sellaisia tuntemattomille voi jutella tyyppisiä, murre on myös ihan paras. Murre on hauska, kun tunnistan sitä puhuvan hänen sanottuaan ensimmäisen sanansa ja onkin aina hyvä keskustelun avaus "Oot sie Lappeenrannasta?". 


Lounaan söimme tällä kertaa sisällä ja hyvä niin, sillä ravintolassa ollessamme alkoi kunnon kaatosade, mutta mikäs sitä ikkunasta katsellessa. Lappeenrannassa haluan aina ravintola Laloon (Valtakatu 46), jonka salaattipöytä on jo käymisen arvoinen, hinnat ovat hyvinkin kohtuulliset, varsinkin näin lounasaikaan. Ravintola oli muuten tupaten täynnä porukkaa. Nautimme lounaan rauhassa, samalla suunnittelimme ja varasimme seuraavan yhteisen reissun, kun suuntaamme Tallinnan päiväreissulle loppukuusta.


Päällä minulla oli muuten edellisessä postauksessa esittelemäni ruskea setti, josta onkin tullut heti ihan lemppari. Täydellinen asu Suomen kesään, kun toimii niin kuumemmalla kuin kylmemmällä. Puseron alle voi pukea erilaisia toppeja, jolloin ilme muuttuu helposti. Asu oli myös äärimmäisen mukava matkustamiseen ja pitkään päivään. Tukkani on muuten täysin hallitsematon kosteassa säässä ja alkaa olla jo pientä leikkaamista vailla, joten varasin ensi viikolle kampaajan. 


Päivä Lappeenrannassa meni todella nopeasti, kun kävimme lopuksi kauppakeskuksessa, sillä ulkona alkoi sataa melkoisesti. Viiden maissa oli aika hypätä bussiin ja ajella kotia kohti. Tykkään istua pidempiä matkoja julkisissa, on ihana katsella maisemia ja rentouttavaa olla ihan omissa oloissaan.


Keskiviikkona oli tosiaan toisen lähimatkailun vuoro, kun otimme siskon kanssa suunnaksi Porvoon. Sää ei tällekään päivälle luvannut mairittelevia ilmoja, mutta kuten monesti todettu, säällä ei mitään mahda, joten ei kun kesäpäivän reissuun! Pakko myös todeta, että on paljon miellyttävämpää olla kaupungeissa hitusen viileämmillä keleillä, joten minua ei haittaa ollenkaan alle parinkympin olevat kesäpäivät, sateetkin usein ovat kuuroittaisia, kuten tällöin. 



Porvoon vanhakaupunki on aina ihana, tiedättehän rakkauteni vanhoja kaupunkeja kohtaan. Onneksi sisko ymmärtää myös niiden päälle. Se on muuten hauska, miten eri ihmisten kanssa tekee erilaisia asioita, kuten siskon kanssa kiersimme monet pikkuputiikit läpi, yksin en koskaan. Teimme pieniä löytöjä ja olenkin sitä mieltä, että turistin tulee viedä rahaa paikkoihin joissa käy.


Iloksemme saimme tällä kertaa lounaan syötyä ulkona, kun suuntasimme vanhankaupungin sydämessä sijaitsevaan tuttuun ja aina toimivaan ravintolaan nimeltä Gabriel 1763 (Jokikatu 20). Molemmat tilasimme pizzat, minä jokirapuja sisältäneen, joka oli todella hyvä. Terassille ei istunut kukaan muu, kun saavuimme ravintolaan, mutta meidän jälkeen muutkin uskaltautuivat syömään ulos. 



Kotimaanmatkailu on ihan parasta kesätekemistä, tykkään käydä samoissa paikoissa joka kesä, enkä todellakaan haikaile kesällä lentäen reissuun. Nythän on nimenomaan aika ottaa ilo irti Suomen kesästä ja lähikaupungeista. Porvooseen on kotoa vain tunnin matka, enkä koskaan kyllästy siellä käyntiin. Tällä kertaa vietimme päivän kaiken kaikkiaan vain vanhassa kaupungissa, jossa saakin helposti kulutettua tunteja jo ihan vain paikkoja ihastellen ja vaikka kukkia bongaillen, kuten me siskona kanssa teimme.  


Minulla oli muuten myös keskiviikkona päällä sama ruskea setti, mutta asustin sen vain erilailla. Sanoinko jo, että setistä tuli heti lempivaatteitani? Ehdottomasti voi ja pitää käyttää samoja asuja useasti, jopa saman viikon aikana. Lippis ei ole itselleni se tyypillisien asuste, mutta järkeilin sen vähän suojaavan sateelta, jos sellainen sattuisikin kohdalle. Onhan lippis muuten helppo keino päivittää lookkia, joten ehdottomasti otan sen kovempaankin käyttöön. 


Kahvitkin saimme iloksemme juotua ulkona Tee- ja Kahvihuone Helmen (Välikatu 7) vehreällä takapihalla, joka on upea kesällä. Hetkeä aiemmin oli hitusen sadellut, mutta nappasimme paikan varoiksi varjon alta. Hauskasti meillä oli siskon kanssa ihan samanlaiset tilaukset, kuten usein muuten on, vaikka muuten olemme kovinkin erilaisia. Kahvien jälkeen olikin aika hakea viimeiset tuliaiset Brunbergin myymälästä ja alkaa suunnata kotia kohti. 

maanantai 6. heinäkuuta 2026

Ruskea setti alennusmyynnistä

En ole mikään alennusmyynneistä hullaantuja, enkä lähde suin päin kaupoille haahuilemaan ja katselemaan josko jotain löytyisi vain halpa hinta mielessä. Myönnettäköön että nuorempana tätä harrastin ja lopulta vaatekaapit täyttyivät hintalaput paikallaan olleista edullisista löydöistä, jotka eivät välttämättä koskaan päätyneet päälle asti vain kirpparille lappuineen päivineen. Nykyään taas pohdin hankintoja tarkkaan. Tein täydellisen alelöydön, vaikka tämänkin tilaamista pohdin päivä tai oikeastaan viikkokausia. 








pusero & hame - Wasabi Concept (2026) 
toppi - &Other Stories (2024) 
korilaukku - Pacific Nativ (2022)
sandaalit - Vagabond (2020) 
aurinkolasit - A.Kjærbede (2025) 

Nykyään olen äärettömän tarkka uusista vaatehankinnoista, pohdin ja punnitsen pitkään tuleeko vaatteelle käyttöä, toimiiko se arjessani ja mihin sen yhdistän? Minulla oli vuosia kesäisin vain lähinnä mekkoja, mutta ihan parin vuoden aikana olen innostunut hameista ihan uudella lailla, joten ihanaa että olen löytänyt muutaman täydellisen hameen täydentämään kesäpukeutumistani. 

Pääsin viime syksynä tutustumaan tanskalaiseen Wasabi Conceptiin, kun sain heiltä muutaman vaatteen. Tämä jälkeen olen itse ostanut parit housut heiltä, esimerkiksi työkäyttöön. Keväällä heille tuli mallistoon ruskea hameen ja puseron setti, johon ihastuin heti, mutta jätin hautumaan. Kun kappaleet oli kesäaleissa alennettu -60%, en voinut enää harkinnan jälkeen vastustaa, kun onnistuin saamaan hinnoista vielä 15% lisäalen, ei setille jäänyt paha hinta ollenkaan.

Vaatteet paketista purettuani olin heti, että superkiva setti, kokokin oli just eikä melkein ja sävy täydellinen suklainen ruskea. Keksin monta erilaista yhdistelmää kappaleiden kanssa. Puseroa voi pitää näin auki tai kiinni perinteisenä kauluspaitana ja hame sopii lukuisien eri yläosien kanssa. Tällaisia lempivaatteita vain haluan kaappiin. Tälläkin hetkellä muuten istun junassa tämä ruskea kokonaisuus päällä. 

Pakko muuten mainita, miten kuvissa oleva valkoinen yksiolkain toppi ja sandaalit ovat myös aikoinaan olleet alelöytöjä. Pidän alennusmyynneistä, kunhan niissä ei tosiaan hullaannu vain hintojen vuoksi. Vagabondin sandaalit olivat 6-7 vuotta sitten ihan hullun hintaiset, muistan että ne maksoivat loppualeissa reilusti alle pari kymppiä ja näin vuosienkin jälkeen toimivat hyvin kesäpukeutumisessani.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2026

Brunssivinkki Tallinnaan

Sopivasti näin sunnuntaina halusin jakaa brunssivinkin Tallinnaan. Olimme siellä tosiaan toukokuun lopulla kesälomallani, joten postailen reissusta vähän jälkijunassa. Onneksi Tallinna on aina ajankohtainen. Minut tuntien on tietysti suunnitteilla jo uusia matkoja kaupunkiin. Elokuulle olen kaavaillut hotellireissua miehen kanssa. Molemmat nimittäin pidämme Tallinnasta ihan hurjasti ja siitä on tullut ihan lempikaupunki.


Meillä oli lähtö kotiin sunnuntaina päivälaivalla, valitsen sen, jotta ehdimme myös Helsingistä asuinkaupunkiin bussilla. Matkojen järjestely on muuten aina melkoista aikatauluttamista, vaikka menisi vain muutaman tunnin päähän Tallinnaan. Sunnuntaina hotellimme aamupala oli tupaten täynnä porukkaa, kun aikaisempina aamuina oli ollut ihanan väljää, joten join vain pikaiset kahvit. Olimme muutenkin ajatelleet, että nappaamme maissa jotain pientä purtavaa ennen laivan lähtöä.


Sunnuntai oli oiva aika brunssille, joten suuntasimme vanhaan kaupunkiin Must Puudeliin. Täällä olikin kivasti tilaa istua ulkona, joten nopeasti nappasimme paikan itsellemme. Musta Puudeli oli muuten pitkään ollut listallani, mutta hassua miten kävin siellä vasta ensimmäistä kertaa huhtikuussa ollessani sooloreissulla kaupungissa, tällöin söin pienen lounaan sisätiloissa ulkona sadellessa, mutta nyt aurinkoisena aamupäivänä oli ihan eri tunnelma istua ulkona. Minulle kahviloissa ja ravintoloissa on melko tärkeää lokaatio, joten sanomattakin selvää, miten kahvila keskellä vanhaa kaupunki miellyttää visuaalista silmääni. 


Viikonloppuisin heillä on saatavilla brunssi, jossa saa itse tilata erikseen pieniä annoksia, kuten täytettyjä croissanteja, uppomunia, omeletteja, hapanjuurileipiä, chia-vanukasta, smoothie kulhoja, pannukakkuja ja appelsiinimehua. Me tilasimme pannukakut puoliksi, itse otin croissantin kylmäsavulohella sekä appelsiinimehua ja mies uppomunan pekonilla ja hollandaise-kastikkeella. Oli niin ihana tunnelma, kaikki tosi hyvää ja erityismaininta sympaattiselle tarjoilijalle. Hauska muuten, kun Viron päässä ihan kaikissa kahviloissakin tuntuu olevan anniskeluoikeudet, kun ne on helpompi ja halvempi saada kuin meidän sääntö Suomessa, jossa anniskeluluvista saa pulittaa jäätävän summan.


Kohvik Must Puudel (Kuninga tn 4)

lauantai 4. heinäkuuta 2026

Suunnitelmia heinäkuulle

Kesä kuluu kovaa vauhtia, huomaamatta meni kesäkuu ja nyt ollaankin jo heinäkuussa. Lähes päivittäin saan vastata jollekin "pääsetkö milloin lomalle?" . Omat lomani olivat ja menivät jo toukokuussa, eikä sen puoleen minulle edes kuukauden lomaa ole ehtinyt kertyä. Kuten olen monesti sanonut, en halua elää niin että odottaisin vain lomaa ja puurtaisin arjen menemään. Heinäkuu ei ole lempikuukauteni, mutta minulla on paljon kivoja suunnitelmia ja mottoni aina onkin, miten hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kuten todettu, kesää ehtii kuitenkin viettää ihan töidenkin lomassa. Heinäkuussa...


...menemme terassille ystäväni kanssa. Tapasimme hänen kanssaan aikoinaan työpaikassa, jossa emme kumpikaan ole olleet enää vuosiin, mutta ystävyys jäi. Tämä on niitä rastiin seinään juttuja, sillä en useinkaan käytä alkoholia, mutta kyllähän kerran pari kesässä täytyy viettää iltaa ulkona ja vaikka ihan pidemmän kaavan kautta.

…menen käymään toisen ystäväni luona Lappeenrannassa. Kaupungissa käynti kuuluu jokaiseen kesään. Ainakin Hiekkalinnan ihailu, satamassa ja linnoituksessa kävely kuuluvat päivään. On tietysti kiva nähdä siellä asuva ystäväni pitkästä aikaa, emme ole nähneet varmaan sitten viime kesän? Minusta itse matka on myös ihana, menen junalla ja palaan kotiin bussilla, on ihana istua maisemia katsellen.


...teemme siskon kanssa kesäpäivän reissun Porvooseen. Olemme vuosia pitäneet kiinni perinteestä tehdä joku kesäpäivän reissu yhdessä. Viime vuosina olemme suunnanneet nimenomaan Porvooseen, sillä molemmat pidämme vanhoista taloista ja pikkuputiikkien kiertelystä. 

...haaveissa olisi uusi reissu Suomenlinnaan poutasäällä. Onneksi tämä on käytännössä helppo toteuttaa, jos vain sopiva vapaapäivä löytyy, sillä heinäkuu on jo melko buukattu. Olisi kiva päästä kävelemään Suomenlinnassa auringossa, istua terassilla ja loppupäivästä viettää iltaa Helsingin keskustassa. 


...toivoisin että ehtisin perjantain taloyhtiön saunavuorooni edes kerran. Saunavuoro on vuorotyölliselle vähän hankalaan aikaan, mutta kaikki muut vuorot oli jo varattu. Perjantain saunavuorosta onkin tullut ihana viikon piriste, ostan jotain hyvää limsaa sinne ja on ihana istua yksin hiljaisuudessa. 

...iltaisin töiden jälkeen haluaisin pystyttää käsityöpajan parvekkeelle. Minulla ei ole ollut viime aikoina juurikaan aikaa eikä energiaa käsitöihin, luovuus kun todellakin vaatisi nimenomaan aikaa. Meillä on onneksi lasitettu parveke, jossa voi puuhailla myös sadesäällä. Ajattelin pitkästä aikaa kaivaa koruntekotarvikkeet esiin.


…asuinkaupungissa on kaupunkifestivaalit, joiden paras osio on alun paraati. Siellä käynnistä on tullut minun ja miehen yhteinen perinne. Käymme katsomassa paraatin, jonka jälkeen suuntaamme ravintolaan syömään ja sieltä vielä tunnelmoimaan festivaalialueelle. 

 ...seilaamme Tallinnan päiväreissulle samaisen Lappeenrannassa asuvan ystäväni kanssa. Varaamme reissun kun näemme. Meillä on ollut vuosia tapana käydä kesällä yhdessä Tallinnassa, joten tämä perinne ei saa missään nimessä katketa. 

...yritän ottaa kesästä paljon irti ihan tavallisina työpäivinä, syödä lounaan aina kun mahdollista omalla parvekkeella, käydä terassikahveilla ja mennä lenkille työvuorojen jälkeen.