Sadepäivänä Suomenlinnassa

Suomen kesä ja sen arvaamattomat, nopealla aikataululla muuttuvat säät. Olin kaavaillut viikkoa aiemmin tulevalle lauantaille reissua Suomenlinnaan, jossa haluan käydä joka kesä. Jokainen vuorotyötä tekevä tietää, miten menot suunnitellaan työvuorolistan mukaan, joten silloin on mentävä, kun aikataulu sallii. Säätiedot lupasivatkin viikon päähän aurinkokeliä, vaikka tiesin, miten säätietoja viikon päähän on ihan turha tuijottaa, mutta optimistina tietysti toivoin niiden pitävän paikkansa. Suuntasimmekin lauantaina kohti Helsinkiä, vaikka tietysti säälupaukset olivat ennättäneet viikon kuluessa vaihtua sateeseen. Sää olisi kuitenkin ennusteiden mukaan poutainen pitkälle päivään ja sadetta olisi tulossa vasta alkuillasta. Matkalla Helsinkiin säätiedot muuttuivat jo tuntia-paria sitten katsotuista, tosiaan ei auta edes että aamulla katsoo päivän sään. Selvää oli, että vettä tulisi satamaan, kuinka paljon olisi sitten arvoitus. Todettava taas, miten säätiedotusten mukaan ei kannata koskaan suunnitelmia tehdä.

Päätimme kuitenkin pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa ja Helsinkiin saapuessa suuntasimme Suomenlinnaan. Toisaalta minusta on ihana nähdä samoja paikkoja eri säässä ja vuodenajassa, tunnelma on ihan erilainen. Mukana oli tietysti niin sateenvarjoa kuin kertakäyttösadetakkia, joten sateeseen oli kyllä varauduttu niin hyvin kuin pystyi.

Saavuttuamme paikalle oli sopivasti lounasaika, joten suuntasimme tuttuun ja hyväksi todettuun Bastion Bistroon, joka sijaitsee lähellä päälaituria. Olen syönyt täällä monesti kalakeittoa, joka on muuten lempiruokaani. Tällä kertaa halusin kuitenkin kokeilla jotain muuta, joten päädyin kalahampurilaiseen. En ole mikään kova hampurilaisfani, mutta toisinaan tällaiset ravintolan versiota maistuvat. Hampurilainen sisälsi rapeaa olutpaneroitua turskaa, nokkosaiolia, pikkelöityä punasipulia ja sydänsalaattia, oikein toimiva setti. Mies sen sijaan valitsi pitsan kolmella täytteellä ja kehui sitä kovasti. 

Lounaan nautimme ulkona ison aurinkovarjon alla, samalla kun satoi ihan kunnolla. Saavuttuamme ravintolaan toinenkin oletettu pariskunta istui ulkona syömässä, joten ajattelimme, että nyt on kesä, joten syödään mekin ulkona. Sadesäällä muutenkin ihmisten pakkauduttua sisään, on sisätiloissa usein tuskaisen kuuma, joten mikäli mahdollista, haluan aina olla mieluummin ulkona. Olikin todella tunnelmallista syödä lounasta ulkona sateen ropistessa suureen varjoon. Samalla sai katsella upeaa luontoa, ravintola oli kauniisti ympäröity muun muassa syreeneillä, upea vehreä keidas koko pihapiiri. 

Kesäkuun puoliväliässä oli tosiaan niin uskomattoman vehreää, syreenit kukkivat kauneimmallaan niiden tuoksuhan on hurmaava, päivänkakkaroita oli myös paljon, kuten muitakin luonnonkukkia, joita en tunnistanut. Suomenlinnan parasta antia onkin, miten historia ja kauniit rakennukset yhdistyvät luonnon kanssa. Ihana että paikka on pidetty kunnossa ja sieltä löytyy myös paljon palveluita, kuten useita museoita ravintoloiden ja kahviloiden lisäksi. 

Vaikka emme antaneet sateen liiaksi latistaa tunnelmaa, niin tietysti sää vaikuttaa ja emme kiertäneet saarta nyt niin laajasti kuin yleensä. Toisaalta päädyimme ihan uusiin kulmiin, kun luulin jo tuntevani saaren monien käyntien jälkeen melko läpikotaisesti.  Emme siltikään olleet ainoat paikalla olleet, kun sateenvarjoja ja sadetakkeja näkyikin paljon. Oli myös useampia hääseurueita sekä useampia kansalaisuuksia. Luinkin hiljattain, miten Suomenlinnan turisteista 70% on ulkomaalaisia. 

Suomenlinnasta löytyy useampi sympaattinen kahvila, tällä kertaa päädyimme Cafe Vanilleen ihan siitä syystä, että heillä oli katollinen terassi, jossa pystyi nauttimaan kahvit ulkosalla sateella. Suloinen vaaleanpunainen puutalo tosin veti allekirjoittanutta puoleensa, sillä nautinhan visuaalisuudesta. Erityismaininta myös sisätilan sisustukselle, joka kannattaa katsoa huolella.

Pidän kovasti kahviloista, joissa on sellaista aitoa tunnelmaa, ei ketjupaikkojen samoja tylsiä tuotteita. Olin alun perin menossa tilaamaan vain kahveja, mutta lopulta pöydästä löytyi niin juustokakkua mansikkakastikkeella kuin mutakakkua kermavaahdolla, miehelle espresso ja minulle cappuccino. Erityismaininta suloisista astioista. Pakko tosin todeta, että meillä teki tiukkaa saada kakkupalat tuhottua, kun lounaasta ei ollut vielä tunteja aikaa. Varoituksen sanana, miten lokit täälläkin ovat röyhkeitä. Oli todella lähellä, ettei yksi napannut kakkupalaa haarukastani. Hetken kuluttua näimmekin, miten tiellä kävelleeltä herralta napattiin suupalaa suoraan kädestä. 

Suomenlinnassa emme lopulta viihtyneet niin pitkään kuin olimme kaavailleet ja loppupäiväksi siirryimme Helsingin keskustaan, jossa oli niin Samba karnevaaleja kuin Superterassilla käyntiä, joka tosin sekin oli täysin tyhjä sateessa. Olisi ollut niin ihana istua terassilla auringonpaisteessa, mutta kuten todettu säälle ei mitään mahda ja onneksi aurinkoisia päiviä on tulossa varmasti. Puhuimmekin miehen kanssa, että pyrimme tekemään uuden reissun Suomenlinnaan ja kesäterasseille vielä myöhemmin kesästä, onneksi kesä vasta alkoi. Oletko sinä siellä ruudun takaa sellainen, joka jättää menemättä tai tekemättä jotain sään vuoksi?

Perusvaatteet ovat parhaita

Hyvin pitkälle vuodesta toiseen pukeutumiseni perustana toimivat samat perusvaatteet. Toisinaan saatan joutua päivittämään niitä uusiin, mutta samat elementit pysyvät silti. Tässä loistava esimerkki tyypillisestä tavallisesta asustani, yksinkertaisia kappaleita, jotka eivät katukuvassa liikaa huomiota hae. Muistan kun vuosia sitten ystäväni äiti sanoi, miten minulla on niin räiskyvä luonne, ettei sitä tarvitse vaatteilla korostaa, tämä siis kohteliaisuutena. Toden totta, pukeutumiseni ei kuvasta luonnettani, eikä tarvitsekaan.

huivi - Dior (2026) 

cargotakki - H&M (2024) 

ribbihame - Lindex (2025) 

tennarit - Converse (2025) 

laukku - Ganni (2025) 

aurinkolasit - A.Kjaerbede (2025) 

Yksi luottosettini on kuvissa näkyvä, valkoinen t-paita, musta ribbihame ja cargotakki. Tämä yhdistelmä on näkynyt blogissakin vuosia, mutta pidän samasta setistä aina vain. Kuten olette huomanneetkin, pidän todella yksinkertaisista vaatteista, jotta voin periaatteessa yhdistellä kaikkea kaapissani olevaa keskenään. Pidän ajattomista, melko skandinaavisista ja hyvää materiaalia olevista vaatteista. En kaipaa luksusbrändejä, vaikka toisinaan yhdistelenkin niitä pienissä määrin edullisempiin ketjumerkkeihin, kuten tässä Diorin huivin perusvaatteisiin.

Tällainen mustan hameen ja valkoisen paidan pohja on helppo, kun takkia ja asusteita vaihtamalla saa täysin erilaisen lookin aikaan. Pukeutumiseni pääpaino on aina mukavuudessa, vaatteissa tulee olla miellyttävä olla koko päivän. Ribbihameessa esimerkiksi on helppo mennä aamusta iltaan. Tämän vuoksi en käytä farkkuja ollenkaan, ne eivät ole minusta mukavat.

  

Vaatekaappini hallitseva väri ei ole missään määrin musta, vaikka käytänkin sitä toisinaan alaosissa, asusteissa ja tietysti nahkatakkini on musta. Kokomustassa minua vapaa-ajalla silti harvemmin nähdään, vaikka kesäisin kyllä suosin mustia mekkoja, mutta niiden kanssa näkyy vähän myös ihoa, ei kokonaisuus ole niin synkkä. Sen sijaan mustat asusteet toimivat minusta aina, kuten Conversen tennarit ja Gannin laukku. 

Viisi yötä, kuusi päivää Tallinnassa

Naurattaa miten tämä blogini on hiljalleen muuttunut lähinnä Tallinnan matkailublogiksi, sen verran usein tulee kaupungissa nykyään käytyä. Paikka on syrjäyttänyt helppoudellaan muut suosikkini, kuten Cannesin, jossa vierailimme vuosia sitten monta toukokuuta putkeen. Haikailen silloin tällöin pidemmälle, mielessä on esimerkiksi vahvana taas reissu Jenkkeihin, joka ei tosin tänä vuonna toteudu. Euroopan useat kohteet myös kiinnostavat, käydyt ja uudet, mutta mieluummin olisin maassa aina vähintään viikon, en koskaan lähtisi lentämään vaikka parin yön takia minnekään. Tallinnaan taas on niin ihanan helppo mennä, kun varsinaisiin matkoihin ei kulu puolta päivää, mutta sielläkin haluan olla vähintään kolme yötä kerrallaan. Tällä kertaa kesäloman ansiosta pystyimmekin viettämään kaupungissa viisi yötä, kuusi päivää. 

Toukokuu oli täydellinen aika matkustaa, sillä kuten monesti todettu, luonto on kauneimmillaan, joka puolella oli upean vehreää ja seireenit kukkivat parasta aikaansa. Myöskään koko muu Suomi ei vielä lomaillut, joten pahoja ruuhkia ei ollut. Paitsi sunnuntaina lähtöpäivänä huomasi, miten hyvin todennäköisesti Swedish House Mafian keikka oli saanut porukkaa kaupunkiin viikonlopuksi, kun sekä aamupalalla ei ollut tilaa ja laiva oli kotiin palatessa tupaten täynnä. Muutoin viikolla oli vielä ihanan rauhallista, vaikka on Tallinnassa toki aina porukkaa, mutta ymmärrätte mitä tarkoitan. En viihdy ihmispaljoudessa, joten valitsen mielelläni matkailla sesongin ulkopuolella.

Saavuttuamme Tallinnaan tiistaina heitimme vain tavarat hotellille, ihana muuten kun olemme aina saaneet huoneen heti laivan saapuessa yhden maissa satamaan, joten pääsee heti rauhassa nauttimaan päivästä. Kävellessämme tuttuja kujia, puhuimme miehen kanssa, miten tuntuu kuin olisi tullut kotiin. Tallinnasta kun on muodostunut molempien lempikohde ja olemme käyneet siellä yhdessä siitä asti kun tapasimme. Tallinna on niin ihanan tuttu, mutta samaan aikaan yllättävä. Kaupungin visuaalinen ilme miellyttää silmääni äärettömästi ja vaihtelua saa vain vaihtamalla kaupunginosaa. 

Hauska muuten, kun aina kun puhun Tallinnan matkailusta tuttujen kanssa, tulee puheeksi, kuinka kaupunki on kallis nykyään. Itse en halpojen hintojen perässä muutenkaan matkusta, ja kaipaan lomilta enemmänkin kauniita maisemia ja kokemuksia. En muutenkaan voi sanoa olevani mikään budjettimatkailija, vaan enemmänkin mukavuudenhaluinen, mutten mitään luksustakaan kyllä kaipaa. Rahaa palaa aina, kun poistut kodin ovesta ulos, näin se vain on. Mutta on hyvä muistaa, että kannattaa panostaa kokemuksiin, kun se on mahdollista, sillä töitä tekemällä rahaa voi aina tehdä lisää, mutta aika on rajallista. Toki kaikkia ei matkailu kiinnostaa muutenkaan ja ihana että olemmekin kaikki erilaisia. 

En sinänsä koe olevani kovin kaavoihin kangistunut ihminen, pidän vaihtelusta, mutta hotellivalinnan suhteen menin taas tutun ja turvallisen kautta. Valitsimme taas kerran Rotermanilla sijaitsevan Metropolin, sillä se on yksinkertaisesti sijainniltaan täydellinen, näppärä kävellä kaikkialle ja ratikkapysäkit lähellä, joten helppo suunnata minne päin kaupunkia vain. Tällä kertaa meillä oli vielä premium huone, jossa tosin ei ollut muuta eroa, kun kuudes kerros ja näkymä vanhaankaupunkiin. Sinänsä näkymä ei ole pakollinen, mutta olihan se ihana herätä aamuisin nähden vanhankaupungin kirkkojen tornit ja kauniit katot. Olikin hauska bongailla ikkunasta kohteita, joissa olimme käyneet ja kävimme taas. Iltaisin huoneeseen palatessa siellä oli myös mitä upein valo, kun hiljalleen laskeva aurinko paistoi suoraan sisään. Maisema näytti erilaiselta joka ilta, oli ihan parasta katselle ikkunasta auringonlaskuja. Hotellissa on myös kattava aamupala, jonka avulla päivä lähtee hyvin käyntiin.

Tallinnaan olin suunnitellut tapani mukaan "päiväohjelman", joka tarkoittaa aamusta iltaan menossa oloa, en ole henkilö joka menee ulkomaille "lepäämään". Tästä syystä minua ei myöskään kiinnosta rantalomat ollenkaan, itselleni on täysin absurdi ajatus, että maksaisin siitä että luen uima-altaalla kirjaa. Joku toinen taas voi ajatella, miten Tallinnassa haluaa käydä monta kertaa vuodessa? Itse kun kävisin Tallinnassa mielelläni ihan kuukausittain, jos aika ja raha eivät olisi esteenä. 

Onneksi meille sattui poutasäät, vain kerran kuuden päivän aikana pidättelimme reilun tunnin rankkasadetta vastaan tulleessa kuppilassa. Olimme kaukaa hotellilta, eikä päivälle ollut luvattu sadetta laisinkaan, joten sateenvarjoja ei ollut mukana. Useimpana päivänä myös tuuli jonkun verran, joten huivi oli heitettävä kaulaan. Mutta tämä sopii minulle niin paljon paremmin kuin helle, jolloin pitkät kävelyt eivät olisi todellakaan olleet niin miellyttäviä. Myös tällaiset kesäsäät +15 astetta ja siitä vähän yli, ovat omaan makuuni niitä parhaita pukeutumisen kannalta. 

Kuuden päivän aikana kävimme sekä vanhoissa suosikkikohteissa, että uusissa ja aika kuluikin taas ihan liian nopeasti. Listallani oli ainakin Toompean mäen näköalatasanteilla maisemien ihailu, Telliskivi, Balti Jaama tori, ajelu maailmanpyörällä, Kadriorgin puisto, Pohjola tehtaan alue, tietysti fiilistely vanhassakaupungissa ja kävely Kalamajan alueella. Kävimme myös Keskustorilla, joka on kauppatori, jossa näkyi lähinnä paikallisia, niin mielenkiintoista. Aina jotain jää silti seuraavaan kertaan, joten vaikka Tallinnan kohteiden listani lyhenee joka kerta, se myös samalla kasvaa. Suunnittelenkin aina kotiin tullessa jo seuraavaa matkaa Tallinnaan. 

Suosikkisetti ja ilta Tallinnassa

Postaus sisältää mainoslinkkejä*

Jos jotain kaipaisin enemmän elämääni, se olisi aika. Tuntuu että olisi hurjasti kesäkohteita, minne haluaisin, mutta eivät ne viikon kaksi vapapäivää riitä kaikkeen. Vaikka olen kova suunnittelemaan menoja, eikä kalenterissani kesäaikaan ole juuri tyhjää päivää, silti aika ei tunnu riittävän. Pahinta elämää olisi sellainen, että kävisi vain töissä ja vapaa-aika menisi siitä palautumiseen. Oma ajatusmaailmani kun on päinvastainen, työ on hyvin pieni osa elämää, jota tehdään, jotta on mahdollista vapaalla tehdä mitä haluaa. Hyvänä esimerkkinä tämä blogini, se tuo minulle iloa, mutta vie aikaa ja myös rahaa. Minulla olisikin paljon postailtavaa tänne blogiin, mutten vain tunnu ehtivän käydä isoja kuvamääriä esimerkiksi Tallinnan matkalta läpi, joten postauksia tipahtelee vähän jälkijunassa, kunhan vain ehdin. Onneksi Tallinna on aina ajankohtainen ja blogi alustana sellainen, missä ei ole niin kiire kirjoittaa kaikkea reaaliajassa.

takki - COS (2026 *tämä) 

hame - COS (2026 *tämä)

raitapaita - Arket (2026 *tämä)

lenkkarit - New Balance (2026) 

laukku - ATP (2026) 

*mainoslinkkejä

Olinkin koostamassa postausta, mitä pakkasin Tallinnaan, sillä mielestäni onnistuin todella hyvin. Huomasin kuvia selatessa, että nämä noin yhdeksältä illalla otetut asukuvat haluan julkaista omassa postauksessaan. Heitin päälle taas COS:in setin, josta on muodostunut lyhyessä ajassa lempiasuni, niin mukava päällä jersey-materiaalin vuoksi, mutta kuitenkin siisti ja skarppi moneen. Hameen ja takin settiin on myös helppo yhdistellä erilaisia puseroita ja asusteita.

 

Tällöin olimme menossa syömään tuttuun Italialaiseen ravintolaan, mutta sitä ennen kävimme vielä katselemassa vanhankaupungin tunnelmaa, joten laitoin jalkaan lenkkarit, vaikka sirot ballerinat olisivat sopineet vielä paremmin. Kuvat nappasimme ohimennen yhdellä vanhankaupungin kauniista kaduista, kun se sattui juuri olemaan harvinaisen tyhjä. Ravintolassa käynnin jälkeen istuskelimme vielä vanhassa kaupungissa tunnelmoimassa lauantai-iltaa ja katoimme erään kuppilan suurelta näytöltä vähän Suomen jääkiekkopeliä. Sanoin Tallinnassa monta kertaa ääneen, miten valoisat illat ovat niin ihmeellistä, kun kymmenen maissa aurinko alkoi vasta laskea.

Kuukausikooste - toukokuu

Huomaamatta minulta on jäänyt tältä vuodelta kuukausikoosteet kasaamatta, joiden kanssa pääsin viime vuonna hyvään alkuun. Alkuvuosi ei ollut parasta aikaani, mutta kevään korvilla aloin olla taas oma itseni, johon vaikutti kyllä suuresti remontin loppuminen meidän asuntomme osalta. Tosin poraaminen herättää edelleen aamuisin, kun remontti toisen rapun osalta on parhaassa vauhdissaan. Alkuvuosi meni myös hyvin pitkälle totutellessa uuteen työhön. Pidemmittä puheitta, käydäänpä toukokuu läpi puhelimen kuvakansiosta käsin.

Toukokuun parhautta on lyhyt, mutta kaunis kirsikkapuiden kukinta. Tänä vuonna sainkin otettua siitä kunnolla ilon irti, kun kävelin paljon ulkona ja kävin ihailemassa varsinkin kodin läheisen puiston loistoa. Tuoreessa muistissa on nimittäin edelleen toukokuu vuosi sitten, kun makasin keuhkokuumeessa läpi kauneimman ajan ja olin huonossa hapessa muutenkin koko kevään. Toisaalta osaa arvostaa entistä enemmän ihan tavallisia päiviä aina vastoinkäymisten jälkeen. 

Toukokuussa ennätimme istua jo useamman kerran terassikahveilla ja käydä ulkona syömässä. Kuukaudesta teki parhaan myös parin viikon kesäloma, kun kuun kaksi viimeistä viikkoa sai lomailla. Loma tähän väliin sopi minulle paremmin kuin hyvin, vaikkei ajankohta sinänsä ollutkaan neuvoteltavissa. Olen heitä jotka suunnittelevat lomansa tarkkaan, minua enemmän ahdistaisi täysin tyhjä kalenteri loman osalta, sillä kokisin että vähäiset lomapäivä menevät hukkaan tekemättä mitään. Tapani mukaan lomani olikin täyteen buukattu ja joku toinen voisi kokea, ettei tällainen ole lomaa nähnytkään, heh. 

Heti lomalle päästyä, suuntasimme mökille useammaksi yöksi, kun kerrankin oli mahdollisuus olla siellä pidempään. Meille sattui ihan älyttömän hyvät säät kokoa siellä vietetty aika sunnuntaista keskiviikkoon. Päivisin päästiin hellelukemiin, joka ei mökillä tunnu yhtään niin kuumalle kuin kaupunkikaksiossa, jossa helle on minulle kirosana. Yöllä satoi kerran tai pari vettä rankastakin ja heräsinpä eräänä aamuna kovaan rakeiden paukkeeseen, kun taas päivät olivat kesäpäiviä parhaimmillaan. Mökillä aloitin uuden neuleprojektin, joka on ikuisuusprojekti. Tämän kanssa tosin ei ole kiire ja toive, että olisi lokakuussa päällä. 

Mökiltä kaupunkiin palatessa oli viimeisetkin puut saaneet lehdet ja jaksan aina ihmetellä alkukesän vehreyttä. Vehreys saapui myös parvekkeelle, kun sain sen vihdoin ensin toukokuussa siivottua, kun remontin ajan se toimi varastona, kuten muutenkin joka talvi näin käy. Melkoinen urakka on sen raivaus ja imurointi aina keväisin, mutta lopputulos aina palkitsee. Kävin puutarhamyymälässä hakemassa muutaman kukan ja tomaatintaimen, istutuin yrttejä ja joka kesä meillä kasvaa myös auringonkukkia, niiden kasvua on kiva seurailla. Aiemmista kesistä viisastuneena tomaatti saa kasvaa nurkassa, sillä siitä tulee yleensä iso ja tarvitsee paljon tukea, siksi myös ei niin esteettisesti nätti ruukku ajaa asiansa.

Huomaa myös hyvin, miten pukeutumien alkaa aina innostaa allekirjoittanutta toukokuussa, kaikki lempparitakit saa käyttöön. Parasta kun ei ole vielä kuuma, mutta esimerkiksi sukkahousuista voi luopua ja asusteitakin tulee enemmän vaihdeltua. Toukokuu on ehdottomasti sitä ominta pukeutumisaikaani. 

Yhden lomapäivän käytin yksinäni lähikaupungissa, kun suuntasin sympaattiseen Haminaan. Tämä aliarvostettu pikkukaupunki on käymisen arvoinen jo kahdeksanhaaraisen kaavoituksen vuoksi, ja jaksan vuodesta toiseen ihastella kauniita rakennuksia ympyrän varrella. Päivääni kuului tietysti terassikahvit ja parin tunnin mittaiseksi venynyt käynti Nanson myymälässä, jossa on loistava outlet –puoli, josta tarttui mukaan muun muassa yöasu, jolle oli kova tarve. Aina ei tarvitse lähteä kauas kotoa saadakseen vaihtelua. 

Lomani ajalle sattui sopivasti myös Helsingissä järjestettävä Classic Car Parade, minne tulee suomalaisten autoharrastajien lisäksi autokuntia Ruotsista. Tämä on ollut kiva tapahtuma jo muutaman vuoden, eikä lokaatio Senaatintorilla voisi olla kauniimpi. Tapahtumassa hurahtikin useampi tunti, kun tuli paljon tuttujakin vastaan, joiden kanssa vaihdettiin kuulumisia. 

Samalla vietimme muutenkin lauantaipäivää Helsingissä. Kävimme syömässä korealaista Kruununhaassa, kävelimme keskustassa, minne oli muutama muukin lähtenyt viettämään aurinkoista lauantaita, olihan parikymmentä astetta lämmintä. Tein todella pikaisen täsmäiskun COS:iin, josta nappasin pari etukäteen katomaani kappaletta sovituskopin kautta mukaan. Alkuillasta istuimme vielä terassilla.

Vielä kertaalleen pakko hehkuttaa upeaa kukkaloistoa! Toukokuun loppupuolella alkoi lähipuisto antaa parastaan ja miten ihanaa, että ihan kodin läheltä löytyy upeita puistoja. Pyrin parhaani mukaan ulkoilemaan paljon kuun aikana, kävelin töihin ja takaisin pidempää reittiä ja lenkkeilin minkä ehdin. 

Loman toisen viikon olin kaavaillut vietettäväksi Tallinnassa, kun pienen ulkomaanreissun lomaan halusin. Itsehän olin ihan vasta hutikuussa kaupungissa neljä päivää, jonka jälkeen jo vähän pohdin, että haluan pian uudelleen. Edellisenä iltana viiden yön reissulle pakatessa pieni matkalaukkuni jäi auttamatta liian pieneksi, vaikka vannon että pakkasin todella järkevästi. Paniikissa illansuussa ostamaan uusi isompi matkalaukku, sillä edellinen sanoi itsensä irti viime jenkkireissulla, josta asti onkin ollut uusi ostoslistalla, mutta on vain jäänyt. Matkalaukkua en missään nimessä halunnut mustana, joten tuo beigeen menevä on oikein passeli ja sopii vaatteisiini, lisäksi oli sopivasti 40% alennuksessa. Tallinnasta sen sijaan postailen lisää myöhemmin.