Kuukausikooste - toukokuu

Huomaamatta minulta on jäänyt tältä vuodelta kuukausikoosteet kasaamatta, joiden kanssa pääsin viime vuonna hyvään alkuun. Alkuvuosi ei ollut parasta aikaani, mutta kevään korvilla aloin olla taas oma itseni, johon vaikutti kyllä suuresti remontin loppuminen meidän asuntomme osalta. Tosin poraaminen herättää edelleen aamuisin, kun remontti toisen rapun osalta on parhaassa vauhdissaan. Alkuvuosi meni myös hyvin pitkälle totutellessa uuteen työhön. Pidemmittä puheitta, käydäänpä toukokuu läpi puhelimen kuvakansiosta käsin.

Toukokuun parhautta on lyhyt, mutta kaunis kirsikkapuiden kukinta. Tänä vuonna sainkin otettua siitä kunnolla ilon irti, kun kävelin paljon ulkona ja kävin ihailemassa varsinkin kodin läheisen puiston loistoa. Tuoreessa muistissa on nimittäin edelleen toukokuu vuosi sitten, kun makasin keuhkokuumeessa läpi kauneimman ajan ja olin huonossa hapessa muutenkin koko kevään. Toisaalta osaa arvostaa entistä enemmän ihan tavallisia päiviä aina vastoinkäymisten jälkeen. 

Toukokuussa ennätimme istua jo useamman kerran terassikahveilla ja käydä ulkona syömässä. Kuukaudesta teki parhaan myös parin viikon kesäloma, kun kuun kaksi viimeistä viikkoa sai lomailla. Loma tähän väliin sopi minulle paremmin kuin hyvin, vaikkei ajankohta sinänsä ollutkaan neuvoteltavissa. Olen heitä jotka suunnittelevat lomansa tarkkaan, minua enemmän ahdistaisi täysin tyhjä kalenteri loman osalta, sillä kokisin että vähäiset lomapäivä menevät hukkaan tekemättä mitään. Tapani mukaan lomani olikin täyteen buukattu ja joku toinen voisi kokea, ettei tällainen ole lomaa nähnytkään, heh. 

Heti lomalle päästyä, suuntasimme mökille useammaksi yöksi, kun kerrankin oli mahdollisuus olla siellä pidempään. Meille sattui ihan älyttömän hyvät säät kokoa siellä vietetty aika sunnuntaista keskiviikkoon. Päivisin päästiin hellelukemiin, joka ei mökillä tunnu yhtään niin kuumalle kuin kaupunkikaksiossa, jossa helle on minulle kirosana. Yöllä satoi kerran tai pari vettä rankastakin ja heräsinpä eräänä aamuna kovaan rakeiden paukkeeseen, kun taas päivät olivat kesäpäiviä parhaimmillaan. Mökillä aloitin uuden neuleprojektin, joka on ikuisuusprojekti. Tämän kanssa tosin ei ole kiire ja toive, että olisi lokakuussa päällä. 

Mökiltä kaupunkiin palatessa oli viimeisetkin puut saaneet lehdet ja jaksan aina ihmetellä alkukesän vehreyttä. Vehreys saapui myös parvekkeelle, kun sain sen vihdoin ensin toukokuussa siivottua, kun remontin ajan se toimi varastona, kuten muutenkin joka talvi näin käy. Melkoinen urakka on sen raivaus ja imurointi aina keväisin, mutta lopputulos aina palkitsee. Kävin puutarhamyymälässä hakemassa muutaman kukan ja tomaatintaimen, istutuin yrttejä ja joka kesä meillä kasvaa myös auringonkukkia, niiden kasvua on kiva seurailla. Aiemmista kesistä viisastuneena tomaatti saa kasvaa nurkassa, sillä siitä tulee yleensä iso ja tarvitsee paljon tukea, siksi myös ei niin esteettisesti nätti ruukku ajaa asiansa.

Huomaa myös hyvin, miten pukeutumien alkaa aina innostaa allekirjoittanutta toukokuussa, kaikki lempparitakit saa käyttöön. Parasta kun ei ole vielä kuuma, mutta esimerkiksi sukkahousuista voi luopua ja asusteitakin tulee enemmän vaihdeltua. Toukokuu on ehdottomasti sitä ominta pukeutumisaikaani. 

Yhden lomapäivän käytin yksinäni lähikaupungissa, kun suuntasin sympaattiseen Haminaan. Tämä aliarvostettu pikkukaupunki on käymisen arvoinen jo kahdeksanhaaraisen kaavoituksen vuoksi, ja jaksan vuodesta toiseen ihastella kauniita rakennuksia ympyrän varrella. Päivääni kuului tietysti terassikahvit ja parin tunnin mittaiseksi venynyt käynti Nanson myymälässä, jossa on loistava outlet –puoli, josta tarttui mukaan muun muassa yöasu, jolle oli kova tarve. Aina ei tarvitse lähteä kauas kotoa saadakseen vaihtelua. 

Lomani ajalle sattui sopivasti myös Helsingissä järjestettävä Classic Car Parade, minne tulee suomalaisten autoharrastajien lisäksi autokuntia Ruotsista. Tämä on ollut kiva tapahtuma jo muutaman vuoden, eikä lokaatio Senaatintorilla voisi olla kauniimpi. Tapahtumassa hurahtikin useampi tunti, kun tuli paljon tuttujakin vastaan, joiden kanssa vaihdettiin kuulumisia. 

Samalla vietimme muutenkin lauantaipäivää Helsingissä. Kävimme syömässä korealaista Kruununhaassa, kävelimme keskustassa, minne oli muutama muukin lähtenyt viettämään aurinkoista lauantaita, olihan parikymmentä astetta lämmintä. Tein todella pikaisen täsmäiskun COS:iin, josta nappasin pari etukäteen katomaani kappaletta sovituskopin kautta mukaan. Alkuillasta istuimme vielä terassilla.

Vielä kertaalleen pakko hehkuttaa upeaa kukkaloistoa! Toukokuun loppupuolella alkoi lähipuisto antaa parastaan ja miten ihanaa, että ihan kodin läheltä löytyy upeita puistoja. Pyrin parhaani mukaan ulkoilemaan paljon kuun aikana, kävelin töihin ja takaisin pidempää reittiä ja lenkkeilin minkä ehdin. 

Loman toisen viikon olin kaavaillut vietettäväksi Tallinnassa, kun pienen ulkomaanreissun lomaan halusin. Itsehän olin ihan vasta hutikuussa kaupungissa neljä päivää, jonka jälkeen jo vähän pohdin, että haluan pian uudelleen. Edellisenä iltana viiden yön reissulle pakatessa pieni matkalaukkuni jäi auttamatta liian pieneksi, vaikka vannon että pakkasin todella järkevästi. Paniikissa illansuussa ostamaan uusi isompi matkalaukku, sillä edellinen sanoi itsensä irti viime jenkkireissulla, josta asti onkin ollut uusi ostoslistalla, mutta on vain jäänyt. Matkalaukkua en missään nimessä halunnut mustana, joten tuo beigeen menevä on oikein passeli ja sopii vaatteisiini, lisäksi oli sopivasti 40% alennuksessa. Tallinnasta sen sijaan postailen lisää myöhemmin. 

Minäkö keski-ikäinen

Postaus sisältää mainoslinkkejä 

Luin hiljattain artikkelin, missä kerrottiin, kuinka Conversen tennarit ovat taas muodikkaat ja ne saa luvan kanssa kaivaa käyttöön. Pohdin vain, että enhän minä ole näistä missään kohtaa luopunutkaan, ostanut vain aina uuden parin edellisten kuluessa loppuun. Eikö muka Converset ole aina ajankohtaiset? Tämä kertoo hyvin siitä, miten en varsinaisesti seuraa muotia. Monesti olen tosin löytänyt itseni ihmettelemästä, miten nykyajan yläasteikäiset pukeutuvat täysin samalla lailla kuin itse sen ikäisenä, ihan hullua miten matalat bootcut farkut strassikoristeineen ovat palanneet. Taannoin löysin töissä itseni kysymästä eräältä nuoremmalta, mitä ihmettä tarkoittaa ”legit” ja toisinaan taas kuvittelen kuin olisin itsekin edelleen 25. Kunnes todellisuus iskee päin näköä, en voi ymmärtää miten 40 maaginen luku ei ole oikeasti enää kaukana! Apua, olenko todellakin keski-ikäinen?

takki, hame ja toppi - COS (2026) 

laukku - Ganni (2025) 

huivi - Dior (2026) 

tennarit - Converse (2025) 

aurinkolasit - Chimi (2023) 

Tästä päästäänkin aasinsillan kautta aiheeseen, pohdinko koskaan ikääni suhteutettuna pukeutumiseeni? Vastaus on selkeä, en.  Mutta pakko todeta, miten kuvissa päälläni olevan hameen kohdalla mietin hetken, voinko käyttää näin "lyhyttä" hametta. Varsinkin talven jäljiltä lyhyt mitta tuntui todella paljaalle, vaikkei hame nyt ole edes niin kauhean lyhyt. Ihastuin COS:in erikseen myytäviin hameen ja takin settiin nähtyäni sen jo talvipakkasilla. Lopulta ostinkin setin myymälästä ihan maaliskuun alussa, mutta se odotteli lämpimimpiä säitä. Nyt toukokuussa asu on päässyt käyttöön niin näin settinä, kuin erikseen muihin vaatteisiin yhdisteltynä. Oman makuni hyvin tuntien, tiedän että setistä tulee pitkäaikainen suosikkini.

Jos haluatte, tai ette kerron kuitenkin, kaksi vinkkiä (kesä)pukeutumiseen, ne tulevat tässä. Älä mieti vaatteiden kokoja. En koskaan pahemmin tuijota kokolappuja, joka onkin lähes mahdotonta, sillä vaatekaapissani on laaja kokoskaala, aina täytyy sovittaa. Tästä takista (mainoslinkki) minulla on isoin koko XL, sillä pienempi tuntui makuuni liian istuvalle. Saman sarjan hameesta (mainoslinkki) valitsin L-koon, kun yleensä on juuri päinvastoin, eli yläosa on pienempi kuin alaosa. Alla oleva ribbitoppi (mainoslinkki) on taas L-kokoa. Pääsääntöisesti vaatteeni ovat kokoa M-L, mutta löytyy käytöstä paljon ihan S-kokoakin. Joten kokolappu ei merkitse mitään ja jos se ahdistaa, voi lapun aina leikata pois.

Toinen vinkkini on, päivettynyt iho ei ole niin paljas, lyhyitä helmoja vasten. Ei tunnu jotenkin niin alastomalle, kun kintuissa on vähän väriä. Varsinaisiin itseruskettaviin en ole koskaan osannut tarttua, mutta "salainen aseeni" on ollut vuosia Doven Summer Revived päivettävä kosteusvoide. Kyseinen sopii ainakin omalle iholleni täydellisesti ja ruskettaa luonnollisesti jo yhdellä käyttökerralla. Levitän voiteen illalla ja aamulla on "rusketus" valmis, kuinka helppoa ja ihollekin parempi kuin varsinainen auringonotto.

Inspiraatio elokuvasta

Kävin taannoin elokuvissa katsomassa Paholainen Pukeutuu Pradaan jatko-osan. Edellinen osa oli vielä hyvin muistissa, sillä katsoin sen ihan hiljattain tullessa telkkarista. Täytyy muuten mainita, miten minulle sopii loistavasti leffojen päivänäytökset, joten tännekin suuntasin ihan tavallisena tiistaina suoraan työvuoron jälkeen. Nappasin elokuvateatterista mukaan vähän snackeja ja limua, jotka kuuluvat olennaisesti elokuvissa käyntiin. Elokuva itsessään oli juoneltaan perus hömppää ja suoraan sanottuna silmät alkoivat jossain vaiheessa jo lupata, tosin voi olla että aamun 4.45 herätyksellä oli osuutta asiaan. Visuaalisesti pidin elokuvasta, rakastan katsella harkittuja asuja ja kauniita asusteita. Inspiroiduin lopulta Emilyn hahmon Diorin pikkuruisesta silkkihuivista, ja kotiin tullessani olinkin jo selaamassa brändin verkkosivuja. 

Silkkihuvit ovat ajattomia, käytännöllisiä asusteita, joten mistään heräteostoksesta ei ollut kyse, kun klikkasin kuvissa näkyvän huivin muutaman päivän jälkeen kotiin. Diorilta löytyi monta kaunista huivimallia, enkä päätynyt elokuvassa nähtyyn, vaan ihastuin malliltaan omaan käyttöön toimivampaan, timantinmalliksi sivuilla nimettyyn versioon. Olinkin pidempään etsinyt muutamaa erilaista silkkihuivia, joilla pärjäisin loppuelämän. Ostin aiemmin Nansolta pienennän silkkihuivin, joka on ollut niin käytännöllinen. Se lämmittää sopivasti kaulaa kevään vaihtelevissa säissä, mutta ei ole koskaan liian kuuma. Tiesinkin varmuudella, että tulen tykkäämään sekä käyttämään paljon myös toista silkkihuivia. 

Ajatukseni on, että voin hankkia jotain arvokkaampaa kirppistuloilla, joten huivi onkin täysin vanhaa pois myymällä saatu. En ole vuosiin oikein edes haaveillut mistään niin sanotuista luksusbrändien tuotteista. Logot loistavat poissaolollaan nykyään pukeutumisessani, mutta muutamia poikkeuksia on, kuten nyt tämä klassinen Diorin huivi. Pohdin kyseisen olevan rahansa väärti, sillä on materiaaliltaan paksua sikkitwilliä ja Diorin kuosista olen pitänyt pitkään. Onhan ikuisuuslistallani keikkunut brändin samaa kuosia oleva laukku vuosia, mutta luulen, että se ikuiseksi haaveeksi saa jäädäkin.

Ainut mitä pohdiskelin, oli navysininen sävy, miksi huivi oli verkkosivuilla nimetty. Kyseinen väri kun ei todellakaan kuulu suosikkeihini vain pikemminkin päinvastoin. Huivin pohjasävyn ollessa kuitenkin beige ja kirjainten sini-mustat, ei sininen ole kuitenkaan huivin hallitseva sävy, joten se tuntuukin sopivan oikeastaan kaiken kaapeistani löytyvän kanssa yhteen, eli lähinnä beigen, harmaan ja valkoisen kanssa. Olisi myös hauska yhdistää kyseinen esimerkiksi johonkin oranssiin. Printti ei myöskään hyppää liikaa silmille, joten on tarpeeksi simppeli makuuni. 

Huivilla saa pientä ekstraa perusasuihin ja yhdistänkin silkkihuivin nimenomaan johonkin tosi rentoon, kuten cargotakkiin ja tennareihin. En pidä liian huolitellusta pukeutumisesta, joten en osaisi kuvitella itseäni, vaikka korkokengissä, kauluspaidassa ja tässä huivissa. Mutta kuten sanottu, arkiset asut saavat pientä nostetta kauniilla asusteilla. Mikä parasta huivia voi käyttää monin eri tavoin, kuten kaulaan kiedottuna useampaan tapaan tai vaikka laukun koristeena. Nerokasta, kun voi aamun viileydessä kietoa huivin kaulaan ja päivän lämmössä heittää kätevästi laukun kahvaan.

Suunnitelmia kesälle

Kuulkaas, minulla alkoi nyt parin viikon loma! Minua ei haittaa yhtään, että lomani ajoittuu toukokuulle, päinvastoin. Saa otettua niin sanotusti varaslähdön kesäpuuhiin, ja lämpötilatkin ovat omaan makuuni täydelliset. Minulle olisi jopa enemmänkin kauhu, se suomalaisten suosikkiajankohta kesälomalle, eli kuukausi juhannuksen jälkeen. Silloinhan "koko Suomi" lomailee ja kaikkialla on enemmän ruuhkaa. Koska olen lista- ja myös suorittajaihminen, tykkään koota joka vuosi pienen listan kesätekemisen osalta. Elämä ei kuitenkaan missään määrin ole sidoksissa kesään ja ihan samalla lailla puuhailen muinakin vuodenaikoina, mutta kesälle on ne omat kohteensa, jotka haluan nähdä, tehdä ja käydä.

Mökille. Kesään kuuluu tietysti olennaisesti mökillä päivien vietto, ja joka kesä siellä käydään lopulta ihan liian vähän. Haluaisimme olla useamman yön kerrallaan, sillä mikään ei ole niin rasittavaa, kun pakata kimpsut ja kampsut, olla yksi yö ja seuraavana päivänä taas samana tavaran edes takaisin raahaus edessä. Tästä syystä vaihtoehto on joko päiväreissu tai vähintään parin yön visiitti. Nyt lomalle menemmekin mökille 3-4 yöksi. Ihanaa päästä puusaunaan, viettää päivät ulkosalla puuhaillen, grillata ja ihan vain kuunnella lintujen laulua. Toivottavasti kesän aikana ehtisimme useamminkin mökille. Loppukesään lempipuuhaa mökillä on marjoen keräys, ja pakastin onkin tyhjä viime vuoden sadosta, joten toivottavasti ehdin kerätä varsinkin paljon mustikkaa.

Aloitan uuden neuleprojektin. Päätin aloittaa isomman neuleprojektin, tai sanotaanko aikaa vievän työn. Hassusti oma neuleintoni ajoittuu useimmiten kesään, koska silloin voin neuloa ulkona ja parvekkeella. Mökin pihalla on ihana neuloa tunteja, joten aloittelen hommaa lomalla sieltä. Se on hauska, miten kesähelteillä neulotaan syysvaatteita, mutta nyt kun aloittaa saattaa olla syksyllä valmista, todellista slow fashionia siis.

Saunavuoro. En muistanutkaan mainita, että taloyhtiön putkiremontin yhteydessä, on uusittu myös sauna, siitä tuli hieno, joten otin kesäkuukausiksi oman saunavuoron. Haave olisikin, että pääsisin edes pari kertaa kuussa vuoroa hyödyntämään, kun vuorotyöläisen elämä on melko pitkälti työvuorojen varassa.

Tallinnaan. Ei ole varmaan jäänyt epäselväksi, että kyseinen on nykyään ihan lempimatkakohteeni, joten ehdottomasti tänäkin kesänä Tallinnaan. Suunnitteilla on parikin reissua, ensin menemme lomalla miehen kanssa melkein viikoksi kaupunkiin. Jossain vaiheessa kesää taas menemme ystäväni kanssa perinteiselle tyttöjen päiväreissulle. Pidemmälle ulkomaille en muuten koskaan keskellä Suomen kauneinta kesää haikaile.

Päiväreissuja lähikaupunkeihin. Rakastan tehdä päiväreissuja lähikaupunkeihin niin yksin kuin seurassa. Mennä kävelylle Helsinkiin tai viettää päivän Suomenlinnassa. Tunnelmoida Porvoossa pitkin vanhaa kaupunkia. Käydä historiallisessa Strömforsin ruukissa. Kierrellä Lappeenrannassa linnoitusta ja satamaa. Toivottavasti ehdin tänäkin kesänä kiertää läpi paljon lempikohteitani.

Asuinkaupungin kaupukifestivaalit. En ole todellakaan mikään festareilla kävijä ja ajatus mutakentistä, saati bajamajoista saa lähinnä niskavillat pystyyn, mieluummin katselen somen välityksellä muiden festaritunnelmia. Yksi kesäpoikkeus kuitenkin on, oman asuinkaupungin keskustassa järjestettävät festivaalit tietysti kuuluvat kesääni. Avajaisparaatin näkemin on itselleni tärkein juttu, siitä on tullut ihan jokakesäinen perinne, jonka toivon jatkuvan tänäkin vuonna.

Loviisan Wanhat Talot. En ole vielä hirveästi tutkinut kalenteriin sidottuja kesätapahtumia, mutta minne ehdottomasti toivon pääseväni on Loviisan wanhat Talot -tapahtuma loppukesästä. Viime kesänä tapahtuma jäi välistä, kun olimme juuri Tallinnassa tuolloin, mutta toissa kesänä kävin tapahtumassa siskoni kanssa. Loviisa on ihana kesäkaupunki muutenkin ja kaltaiselleni, joka ihailee mielellään arkkitehtuuria, on tapahtuma kuin tehty.

Yleinen kesän fiilistely. Toivon, että ehdin viettää kesää myös töiden ohella, sillä elämä ei saa ajoittua vain lomille tai vapaapäiviin. Toivottavasti kesän työvuorot eivät olisi jatkuvasti iltavuoropainotteisia, jotta töiden jälkeen voisi käydä puistokävelyillä, jäätelöllä ja välillä tehdä reissuja lähikaupunkeihin, vaikka työvuoron jälkeenkin.

Viime kesän käytetyin hame

Hiljalleen alkaa olla aika pohtia kesäpukeutumista ja itse aloitan siitä, että käyn vaatekaappini huolella läpi, mitä siellä on, mikä saisi jo lähteä ja mitä tarvitsen? Esimeriksi huomasin t-paitojen kaipaavan päivitystä ja sama homma oli alusvaatteiden kanssa. Vuodenaikojen vaihtuessa voi tulla innostus uusia garderobia ihan huolella, mutten niin tee. Muutama uusi juttu piristämään olemassa olevia on taktiikkani, joten voi olla että kesän aikana saatan ostaa esimerkiksi uuden hameen tai mekon, helteisiin haaveissa olisi myös toimiva pellavasetti, jossa olisi esimerkiksi housut ja pusero. 

Loppupeleissä pyöritän usein samoja vaatekappaleita, joista hyvä esimerkki on kuvissa näkyvä valkoinen hame. Yllä näettekin viime kesältä kahdeksan asua saman hameen kanssa ja samoja kappaleita muutenkin erilailla yhdistellen. Puuvillaisen hameen paras puoli on, että se toimii niin kuumimpina kesäpäivinä kuin viileämmällä, joten käytin kyseistä viime kesänä melkein kyllästymiseen asti. Onneksi vain melkein ja nyt hame pitäisikin höyryttää käyttöön. 

Hameen ostin Tallinnasta vuosi sitten kesäkuussa, kun olimme päiväreissulla naisporukalla. Olin etsinyt juuri tällaista hametta ja kun se tuli vastaan Pull & Bearissa, sovitin saman tien keskellä myymälää oman hameeni päälle, ystäväni äiti oli makutuomarina. Hetkeäkään epäröimättä kiikutin hameen kassalle, sillä tässä vaiheessa oli jo vähän kiire takaisin laivaan. Käyttöä hameelle tuli viime kesänä koko rahan edestä ja luultavasti tulee olemaan tulevankin kesän käytetyin alaosa.