sunnuntai 12. heinäkuuta 2026

Viikon kotimaanmatkailut - Lappeenranta & Porvoo

Kuluneelle viikolle olin sopinut jopa kaksi eri menoa, kun ensin maanantaina suuntasin ystäväni luo Lappeenrantaan ja keskiviikolle olimme sopineet siskon kanssa reissun Porvooseen. Minusta on ihan parasta tehdä tällaisia kotimaan päiväreissuja, piristävät niin paljon arkea. Maantieteellisesti asuinkaupunkini onkin minulle loistava, sillä on helppo käydä monessa lempikaupungissa täältä käsin. Vaikka aina haaveilen päivätyöstä säännöllisellä työajalla, niin on arkivapaissa tietysti myös puolensa, kun sekä ystäväni että siskoni lomailivat heinäkuussa, sain sovittua menoja heidän kanssaan viikolle. 


Maanantaiaamuna lähdin aikaisin liikkeelle, kun suuntasin juna-asemalle kuuden jälkeen. Matkustan junalla harvakseltaan, joten tämähän oli ihan seikkailu. Minulla oli junan vaihto Kouvolassa, jossa nappasin mukaani jääkahvin ja kävelin hetken keskustassa. Lappeenrantaan saavuin jo aamu yhdeksän maissa ja ystäväni haki minut asemalta heille kotiin. Joimme aamukahvit ja kävimme kuulumiset läpi, kunnes suuntasimme keskustaan katsomaan nähtävyyksiä.


Sää Lappeenrannassa oli erittäin Suomen kesäinen, eli kaikkea mahdollista kaatosateesta aurinkoon. Enemmän tosin oli sadetta, hetkittäin sai tosin kaivaa aurinkolasitkin esiin. Emme antaneet sään taaskaan päivää pilata, eikä onneksi edes kastuttu, kun onnistuimme aina sateen hetkellä olemaan jossain sisällä. Taas kerran todettava, ettei sää kesäsuunnitelmiani pilaa, pakkaan vain mukaan niin sateenvarjon kuin aurinkolasit. 



Lappeenrannassa kiersimme ystäväni kanssa tietysti kaikki kaupungin "pakolliset" nähtävyydet, eli Hiekkalinnan, linnoituksen ja sataman, mutta nämä sijaitsevat kivasti lähekkäin. Hiekkalinnan teema on tänä vuonna Elävät veistokset ja tuolta bongaat ainakin Pisan kaltevan tornin. Hiekkalinna on avoinna aina elokuun loppuun asti, joten on hyvin aikaa käydä ihailemassa teoksia. 



Lappeenranta on ehdottomasti yksi Suomen kaunein kesäkaupunki ja minulle aina omalla tavallaan rakas, sillä teininä täällä tuli vietettyä paljon aikaa. Täälläpäin tuntuvat myös ihmiset olevan rempseitä ja sellaisia tuntemattomille voi jutella tyyppisiä, murre on myös ihan paras. Murre on hauska, kun tunnistan sitä puhuvan hänen sanottuaan ensimmäisen sanansa ja onkin aina hyvä keskustelun avaus "Oot sie Lappeenrannasta?". 


Lounaan söimme tällä kertaa sisällä ja hyvä niin, sillä ravintolassa ollessamme alkoi kunnon kaatosade, mutta mikäs sitä ikkunasta katsellessa. Lappeenrannassa haluan aina ravintola Laloon (Valtakatu 46), jonka salaattipöytä on jo käymisen arvoinen, hinnat ovat hyvinkin kohtuulliset, varsinkin näin lounasaikaan. Ravintola oli muuten tupaten täynnä porukkaa. Nautimme lounaan rauhassa, samalla suunnittelimme ja varasimme seuraavan yhteisen reissun, kun suuntaamme Tallinnan päiväreissulle loppukuusta.


Päällä minulla oli muuten edellisessä postauksessa esittelemäni ruskea setti, josta onkin tullut heti ihan lemppari. Täydellinen asu Suomen kesään, kun toimii niin kuumemmalla kuin kylmemmällä. Puseron alle voi pukea erilaisia toppeja, jolloin ilme muuttuu helposti. Asu oli myös äärimmäisen mukava matkustamiseen ja pitkään päivään. Tukkani on muuten täysin hallitsematon kosteassa säässä ja alkaa olla jo pientä leikkaamista vailla, joten varasin ensi viikolle kampaajan. 


Päivä Lappeenrannassa meni todella nopeasti, kun kävimme lopuksi kauppakeskuksessa, sillä ulkona alkoi sataa melkoisesti. Viiden maissa oli aika hypätä bussiin ja ajella kotia kohti. Tykkään istua pidempiä matkoja julkisissa, on ihana katsella maisemia ja rentouttavaa olla ihan omissa oloissaan.


Keskiviikkona oli tosiaan toisen lähimatkailun vuoro, kun otimme siskon kanssa suunnaksi Porvoon. Sää ei tällekään päivälle luvannut mairittelevia ilmoja, mutta kuten monesti todettu, säällä ei mitään mahda, joten ei kun kesäpäivän reissuun! Pakko myös todeta, että on paljon miellyttävämpää olla kaupungeissa hitusen viileämmillä keleillä, joten minua ei haittaa ollenkaan alle parinkympin olevat kesäpäivät, sateetkin usein ovat kuuroittaisia, kuten tällöin. 



Porvoon vanhakaupunki on aina ihana, tiedättehän rakkauteni vanhoja kaupunkeja kohtaan. Onneksi sisko ymmärtää myös niiden päälle. Se on muuten hauska, miten eri ihmisten kanssa tekee erilaisia asioita, kuten siskon kanssa kiersimme monet pikkuputiikit läpi, yksin en koskaan. Teimme pieniä löytöjä ja olenkin sitä mieltä, että turistin tulee viedä rahaa paikkoihin joissa käy.


Iloksemme saimme tällä kertaa lounaan syötyä ulkona, kun suuntasimme vanhankaupungin sydämessä sijaitsevaan tuttuun ja aina toimivaan ravintolaan nimeltä Gabriel 1763 (Jokikatu 20). Molemmat tilasimme pizzat, minä jokirapuja sisältäneen, joka oli todella hyvä. Terassille ei istunut kukaan muu, kun saavuimme ravintolaan, mutta meidän jälkeen muutkin uskaltautuivat syömään ulos. 



Kotimaanmatkailu on ihan parasta kesätekemistä, tykkään käydä samoissa paikoissa joka kesä, enkä todellakaan haikaile kesällä lentäen reissuun. Nythän on nimenomaan aika ottaa ilo irti Suomen kesästä ja lähikaupungeista. Porvooseen on kotoa vain tunnin matka, enkä koskaan kyllästy siellä käyntiin. Tällä kertaa vietimme päivän kaiken kaikkiaan vain vanhassa kaupungissa, jossa saakin helposti kulutettua tunteja jo ihan vain paikkoja ihastellen ja vaikka kukkia bongaillen, kuten me siskona kanssa teimme.  


Minulla oli muuten myös keskiviikkona päällä sama ruskea setti, mutta asustin sen vain erilailla. Sanoinko jo, että setistä tuli heti lempivaatteitani? Ehdottomasti voi ja pitää käyttää samoja asuja useasti, jopa saman viikon aikana. Lippis ei ole itselleni se tyypillisien asuste, mutta järkeilin sen vähän suojaavan sateelta, jos sellainen sattuisikin kohdalle. Onhan lippis muuten helppo keino päivittää lookkia, joten ehdottomasti otan sen kovempaankin käyttöön. 


Kahvitkin saimme iloksemme juotua ulkona Tee- ja Kahvihuone Helmen (Välikatu 7) vehreällä takapihalla, joka on upea kesällä. Hetkeä aiemmin oli hitusen sadellut, mutta nappasimme paikan varoiksi varjon alta. Hauskasti meillä oli siskon kanssa ihan samanlaiset tilaukset, kuten usein muuten on, vaikka muuten olemme kovinkin erilaisia. Kahvien jälkeen olikin aika hakea viimeiset tuliaiset Brunbergin myymälästä ja alkaa suunnata kotia kohti. 

maanantai 6. heinäkuuta 2026

Ruskea setti alennusmyynnistä

En ole mikään alennusmyynneistä hullaantuja, enkä lähde suin päin kaupoille haahuilemaan ja katselemaan josko jotain löytyisi vain halpa hinta mielessä. Myönnettäköön että nuorempana tätä harrastin ja lopulta vaatekaapit täyttyivät hintalaput paikallaan olleista edullisista löydöistä, jotka eivät välttämättä koskaan päätyneet päälle asti vain kirpparille lappuineen päivineen. Nykyään taas pohdin hankintoja tarkkaan. Tein täydellisen alelöydön, vaikka tämänkin tilaamista pohdin päivä tai oikeastaan viikkokausia. 








pusero & hame - Wasabi Concept (2026) 
toppi - &Other Stories (2024) 
korilaukku - Pacific Nativ (2022)
sandaalit - Vagabond (2020) 
aurinkolasit - A.Kjærbede (2025) 

Nykyään olen äärettömän tarkka uusista vaatehankinnoista, pohdin ja punnitsen pitkään tuleeko vaatteelle käyttöä, toimiiko se arjessani ja mihin sen yhdistän? Minulla oli vuosia kesäisin vain lähinnä mekkoja, mutta ihan parin vuoden aikana olen innostunut hameista ihan uudella lailla, joten ihanaa että olen löytänyt muutaman täydellisen hameen täydentämään kesäpukeutumistani. 

Pääsin viime syksynä tutustumaan tanskalaiseen Wasabi Conceptiin, kun sain heiltä muutaman vaatteen. Tämä jälkeen olen itse ostanut parit housut heiltä, esimerkiksi työkäyttöön. Keväällä heille tuli mallistoon ruskea hameen ja puseron setti, johon ihastuin heti, mutta jätin hautumaan. Kun kappaleet oli kesäaleissa alennettu -60%, en voinut enää harkinnan jälkeen vastustaa, kun onnistuin saamaan hinnoista vielä 15% lisäalen, ei setille jäänyt paha hinta ollenkaan.

Vaatteet paketista purettuani olin heti, että superkiva setti, kokokin oli just eikä melkein ja sävy täydellinen suklainen ruskea. Keksin monta erilaista yhdistelmää kappaleiden kanssa. Puseroa voi pitää näin auki tai kiinni perinteisenä kauluspaitana ja hame sopii lukuisien eri yläosien kanssa. Tällaisia lempivaatteita vain haluan kaappiin. Tälläkin hetkellä muuten istun junassa tämä ruskea kokonaisuus päällä. 

Pakko muuten mainita, miten kuvissa oleva valkoinen yksiolkain toppi ja sandaalit ovat myös aikoinaan olleet alelöytöjä. Pidän alennusmyynneistä, kunhan niissä ei tosiaan hullaannu vain hintojen vuoksi. Vagabondin sandaalit olivat 6-7 vuotta sitten ihan hullun hintaiset, muistan että ne maksoivat loppualeissa reilusti alle pari kymppiä ja näin vuosienkin jälkeen toimivat hyvin kesäpukeutumisessani.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2026

Brunssivinkki Tallinnaan

Sopivasti näin sunnuntaina halusin jakaa brunssivinkin Tallinnaan. Olimme siellä tosiaan toukokuun lopulla kesälomallani, joten postailen reissusta vähän jälkijunassa. Onneksi Tallinna on aina ajankohtainen. Minut tuntien on tietysti suunnitteilla jo uusia matkoja kaupunkiin. Elokuulle olen kaavaillut  hotellireissua miehen kanssa. Molemmat nimittäin pidämme Tallinnasta ihan hurjasti ja siitä on tullut ihan lempikaupunki.


Meillä oli lähtö kotiin sunnuntaina päivälaivalla, valitsen sen, jotta ehdimme myös Helsingistä asuinkaupunkiin bussilla. Matkojen järjestely on muuten aina melkoista aikatauluttamista, vaikka menisi vain muutaman tunnin päähän Tallinnaan. Sunnuntaina hotellimme aamupala oli tupaten täynnä porukkaa, kun aikaisempina aamuina oli ollut ihanan väljää, joten join vain pikaiset kahvit. Olimme muutenkin ajatelleet, että nappaamme maissa jotain pientä purtavaa ennen laivan lähtöä.


Sunnuntai oli oiva aika brunssille, joten suuntasimme vanhaan kaupunkiin Must Puudeliin. Täällä olikin kivasti tilaa istua ulkona, joten nopeasti nappasimme paikan itsellemme. Musta Puudeli oli muuten pitkään ollut listallani, mutta hassua miten kävin siellä vasta ensimmäistä kertaa huhtikuussa ollessani sooloreissulla kaupungissa, tällöin söin pienen lounaan sisätiloissa ulkona sadellessa, mutta nyt aurinkoisena aamupäivänä oli ihan eri tunnelma istua ulkona. Minulle kahviloissa ja ravintoloissa on melko tärkeää lokaatio, joten sanomattakin selvää, miten kahvila keskellä vanhaa kaupunki miellyttää visuaalista silmääni. 


Viikonloppuisin heillä on saatavilla brunssi, jossa saa itse tilata erikseen pieniä annoksia, kuten täytettyjä croissanteja, uppomunia, omeletteja, hapanjuurileipiä, chia-vanukasta, smoothie kulhoja, pannukakkuja ja appelsiinimehua. Me tilasimme pannukakut puoliksi, itse otin croissantin kylmäsavulohella sekä appelsiinimehua ja mies uppomunan pekonilla ja hollandaise-kastikkeella. Oli niin ihana tunnelma, kaikki tosi hyvää ja erityismaininta sympaattiselle tarjoilijalle. Hauska muuten, kun Viron päässä ihan kaikissa kahviloissakin tuntuu olevan anniskeluoikeudet, kun ne on helpompi ja halvempi saada kuin meidän sääntö Suomessa, jossa anniskeluluvista saa pulittaa jäätävän summan.


Kohvik Must Puudel (Kuninga tn 4)

lauantai 4. heinäkuuta 2026

Suunnitelmia heinäkuulle

Kesä kuluu kovaa vauhtia, huomaamatta meni kesäkuu ja nyt ollaankin jo heinäkuussa. Lähes päivittäin saan vastata jollekin "pääsetkö milloin lomalle?" . Omat lomani olivat ja menivät jo toukokuussa, eikä sen puoleen minulle edes kuukauden lomaa ole ehtinyt kertyä. Kuten olen monesti sanonut, en halua elää niin että odottaisin vain lomaa ja puurtaisin arjen menemään. Heinäkuu ei ole lempikuukauteni, mutta minulla on paljon kivoja suunnitelmia ja mottoni aina onkin, miten hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kuten todettu, kesää ehtii kuitenkin viettää ihan töidenkin lomassa. Heinäkuussa...


...menemme terassille ystäväni kanssa. Tapasimme hänen kanssaan aikoinaan työpaikassa, jossa emme kumpikaan ole olleet enää vuosiin, mutta ystävyys jäi. Tämä on niitä rastiin seinään juttuja, sillä en useinkaan käytä alkoholia, mutta kyllähän kerran pari kesässä täytyy viettää iltaa ulkona ja vaikka ihan pidemmän kaavan kautta.

…menen käymään toisen ystäväni luona Lappeenrannassa. Kaupungissa käynti kuuluu jokaiseen kesään. Ainakin Hiekkalinnan ihailu, satamassa ja linnoituksessa kävely kuuluvat päivään. On tietysti kiva nähdä siellä asuva ystäväni pitkästä aikaa, emme ole nähneet varmaan sitten viime kesän? Minusta itse matka on myös ihana, menen junalla ja palaan kotiin bussilla, on ihana istua maisemia katsellen.


...teemme siskon kanssa kesäpäivän reissun Porvooseen. Olemme vuosia pitäneet kiinni perinteestä tehdä joku kesäpäivän reissu yhdessä. Viime vuosina olemme suunnanneet nimenomaan Porvooseen, sillä molemmat pidämme vanhoista taloista ja pikkuputiikkien kiertelystä. 

...haaveissa olisi uusi reissu Suomenlinnaan poutasäällä. Onneksi tämä on käytännössä helppo toteuttaa, jos vain sopiva vapaapäivä löytyy, sillä heinäkuu on jo melko buukattu. Olisi kiva päästä kävelemään Suomenlinnassa auringossa, istua terassilla ja loppupäivästä viettää iltaa Helsingin keskustassa. 


...toivoisin että ehtisin perjantain taloyhtiön saunavuorooni edes kerran. Saunavuoro on vuorotyölliselle vähän hankalaan aikaan, mutta kaikki muut vuorot oli jo varattu. Perjantain saunavuorosta onkin tullut ihana viikon piriste, ostan jotain hyvää limsaa sinne ja on ihana istua yksin hiljaisuudessa. 

...iltaisin töiden jälkeen haluaisin pystyttää käsityöpajan parvekkeelle. Minulla ei ole ollut viime aikoina juurikaan aikaa eikä energiaa käsitöihin, luovuus kun todellakin vaatisi nimenomaan aikaa. Meillä on onneksi lasitettu parveke, jossa voi puuhailla myös sadesäällä. Ajattelin pitkästä aikaa kaivaa koruntekotarvikkeet esiin.


…asuinkaupungissa on kaupunkifestivaalit, joiden paras osio on alun paraati. Siellä käynnistä on tullut minun ja miehen yhteinen perinne. Käymme katsomassa paraatin, jonka jälkeen suuntaamme ravintolaan syömään ja sieltä vielä tunnelmoimaan festivaalialueelle. 

 ...seilaamme Tallinnan päiväreissulle samaisen Lappeenrannassa asuvan ystäväni kanssa. Varaamme reissun kun näemme. Meillä on ollut vuosia tapana käydä kesällä yhdessä Tallinnassa, joten tämä perinne ei saa missään nimessä katketa. 

...yritän ottaa kesästä paljon irti ihan tavallisina työpäivinä, syödä lounaan aina kun mahdollista omalla parvekkeella, käydä terassikahveilla ja mennä lenkille työvuorojen jälkeen. 

perjantai 3. heinäkuuta 2026

Kadriorg on Tallinnan vehreä helmi

Olen kirjoitellut aiemminkin Tallinnassa sijaitsevasta Kadriorgin upeasta puistosta, mutten malttanut olla jakamatta näitä alkukesän kuvia upeasta lokaatiosta. Kadriorgin puisto on Tallinnan vihreä helmi ja ihana alue mennä kävelylle, se on maksuton ja mielenkiintoinen kohde ihan ympäri vuoden. Omien vierailujeni mukaan puisto on parhaimmillaan kesäkuussa, kun kukkaistutukset ovat parhaassa loistossaan, mutta nähtävää on varmasi ihan milloin vain tänne menee, jo hulppea palatsi itsessään on näkemisen arvoinen.


Paikalle pääsee helposti kävellen tai raitiovaunulla. Olemme menneet molemmilla tyyleillä, mutta viime keralla hyppäsimme aikaa säästäen ratikkaan, joka lähteekin näppärästi käytännössä Metropol hotellin, jossa yövyimme, takaa. Matka ei montaa minuuttia vie ja kohteen pysäkki on helppo tunnistaa, kun saavut suoraan puiston laitamille. Ratikat 1 ja 3 kulkevat Kadriorgiin. Tallinnan päässä ratikoilla ajelu on edullista, muistaakseni lippu maksaa vain pari euroa ja päivässä on summa, jonka yli mennessä ei rahaa enää veloiteta. 


Puiston kupeessa majailee Katharinenthal kahvila, jossa on ulkoterassi mitä upeimmalla näkymällä puistoon. Harmi ettei terassi ollut vielä vierailumme aikana auki, onneksi etupihan pikkuruisella terassilla oli tilaa, joten pääsimme istahtamaan virvokkeille. Vitriinissä olleet kakkupalat olivat herkullisen näköisiä, joten en voinut vastustaa palaa pistaasikakkua, jonka söimme puoliksi. 




Puistoon tultuaan tuntuu kuin olisi astunut suoraan satukirjaan, palatsi ja sitä ympyröivä puisto ovat uskomattoman upeat. Kukkaistutukset, täydellisiin muotoihin leikatut puut, joutsenlampi ja puisto muutenkin on yhdellä sanalla sanottuna lumoava. Puistossa on myös hyvin tilaa kulkea, rauhallista ja visuaalinen silmäni oikein lepää täällä.




Lyhyesti kerrottuna puiston tarina on sellainen, että Venäjän tsaari Pietari Suuri rakennutti palatsin vaimolleen vuonna 1718. Puisto on myös nimetty rouvan mukaan, sillä Kadriorg tarkoittaa suomeksi Katariinanlaakso. Tietysti hulppeaa palatsia ympäröi upea puisto, ja on mahtavaa miten se pidetään loistossaan tänäkin päivänä. Palatsi itsessään on muuten nykyisin museokäytössä. Museossa emme ole käyneet, mutta sen matkamuistomyymälässä käymme aina. 



Koko Kadriorgin alue on ehdottomasti yksi Tallinnan kauneimmista paikoista, joten kannattaa heittää lenkkarit jalkaan ja suunnata tänne päiväkävelylle. Mekin olemme kiertäneet alueesta vain pienen pintaraapaisun ja esimerkiksi japanilainen puutarha on kokonaan näkemättä. Alueella on muutenkin ihana kävellä, sillä siellä on hulppeita puurakenteisia huviloita, presidentin linna sekä ravintoloita ja kahviloita, joten päivä menee täällä mukavasti. Mekin nautimme lounaan täällä, kunnes jatkoimme päivän muihin kohteisiin. 


Lue myös postaukseni Kadriorgin puistosta vuoden takaa täältä