perjantai 1. marraskuuta 2024

Helsingissä vai New Yorkissa


New Yorkissa vai Helsingissä? Jälkimmäisessä näissä kuvissa, mutta ihan pian ensimmäisessä, sillä olemme tänään lähdössä viikonlopuksi New Yorkiin! Ei sentään, emme missään nimessä lentäisi minnekään, varsinkaan näin kauas, pelkän viikonlopun takia. New York onkin meillä vain matkan välikohde, sinne ollessa kätevästi suorat lennot. Muutaman päivän kaupungissa olon jälkeen siirrymme sisäisillä lennoilla muihin maisemiin. 

Ensimmäinen isompi ulkomaanmatka avomieheni kanssa oli vuonna 2010 nimenomaan New Yorkiin. Olimme tavanneet vuotta aiemmin, tässä välissä käyneet vain Tallinnassa ja Tukholmassa, kunnes jo lähdettiin kahdeksi viikoksi Nykiin. Tänä kesänä meille tulikin täyteen jo 15 yhteistä vuotta, joten ihana palata vähän kuin juhlistamaan tätäkin etappia New Yorkin maisemiin. 


Ensimmäisen Ison Omenan matkan jälkeen matkustimme muuten heti seuraavana vuonna uudestaan Amerikkaan, tällä kertaa Miamiin taas kahdeksi viikoksi. Muutaman vuoden tämän jälkeen teimme matkoja vähän lähemmäs kuten Etelä-Ranskaan ja muualle Eurooppaan. Yhteisten vuosien aikana olemme päässeet matkustelemaan paljon, mistä olenkin äärettömän kiitollinen. Syksyllä 2018 palasimme taas Amerikan matkojen pariin ja matkustimme sinne myös 2019. Näistä matkoista muuten löytyy useita postauksia täältä blogin arkistoista. 

Tuleva reissu onkin jo kolmas kertamme New Yorkissa ja viides reissumme Amerikkaan. Tässä välissä oli viiden vuoden lentotauko, joka tuntuu aika uskomattomalta, kun aiemmin tosiaan matkustimme ihan kaikki lomat. Ensin matkailu jäi pandemian takia ja lopulta oli vähän käynnistymisvaikeuksia lähtemisen kanssa. Huomasin myös, että tavallaan väsyin matkusteluun, kun jokainen loma lennettiin. Meidän "lomat" eivät ole myöskään mitään löhöilyä ja lomalta palattua tuntui aina kaipaavan toisen loman palautumiseen, mikä ei tietenkään ollut mahdollista. On ollut ihanaa viettää aikaa ihan koti Suomessa ja silloin tällöin käydä laivalla Tallinnassa. Nyt on kuitenkin taas uutta intoa matkailuun, joten olemmekin matkalla samantien pidempään. 


Matkan järjestely oli melkoinen prosessi aikatauluineen, useimpine lentoineen, hotellivarauksineen sekä muiden matkaan liittyvien käytännön asioiden kanssa, joten viimeiset viikot olen käyttänyt tunteja suunnitteluun. Varasimme matkan myös ihan kuukausi-puolitoista sitten, usein kun tällaiset isot matkat on varattu vähintään puolta vuotta etukäteen. Lopuksi homma huipentui vielä pakkaamisen kanssa, mikä ei ole helppo tehtävä pitkälle matkalle vaihteleviin sääoloihin ja kaikkeen varautumiseen, ottaen vielä huomioon matkalaukun painorajat. 

Nyt on kuitenkin matkalaukut ja passit pakattu, joten kohti Amerikkaa! Blogi jää pienelle lomalle, mutta matkatunnelmia päivitän tietysti Instagramiin, josta minut löytää nimellä annejennika

keskiviikko 28. lokakuuta 2020

Vuosi sitten tähän aikaan










Olimme juuri saapuneet New Yorkiin kahdeksaksi yöksi, josta matka jatkui myöhemmin Las Vegasiin ja San Franciscoon. Mikäli tämä olisi ollut normaali vuosi, olisimme nyt mitä todennäköisemmin matkaamassa Jenkkeihin parin edellisen vuoden tapaan, kuten suunnitteilla vielä keväälläkin oli. Myönnän että kaipaan kovasti matkustamista, mutta samaan aikaan se tuntuu todella kaukaiselta ajatukselta. On ollut vähän outoa, kun ei olekaan matkaa mitä odottaa ja suunnitella, mutta onhan se aika mitätön murhe tässä maailman tilanteessa. 

Minulle matkustaminen antaa niin paljon sisältöä elämään, ja yhteisiä reissukokemuksia tulee muisteltua useasti myöhemmin. Mietin asian myös niin, että tuskin kukaan esimerkiksi eläkepäivillä miettii, miten paljon töitä tuli tehtyä, vaan kyllä silloin varmasti haluaa muistella enemmänkin kokemuksia. Vaikka on kliseistä sanoa, niin matkustaminen on parasta mihin rahansa voi käyttää, antaa paljon enemmän kuin pankkitilin saldo. Vaikka tykkään asua pienessä kaupungissa, on minulle myös välillä tärkeää päästä täältä hetkeksi pois, nähdä uusia kasvoja ja isompia ympyröitä.  Niinhän se on, että matkailu todellakin avartaa. 

Eipä olisi osannut aavistaa täydellä Brooklyn Bridgellä kävellessä eräänä lauantai aamupäivänä tai Rockefeller Centerillä luistelijoita katsellessa, että maailmanlaajuinen pandemia tyhjentää paikat totaalisesti. Täytyykin olla kiitollinen, että ehdimme tehdä kyseinen matkan vuosi sitten. On myös ollut mahtavia kokemuksia päästä näkemään kahtena vuonna Jenkkien Halloween, koristelut ovat tosiaankin aivan uskomattomia. 

Milloinkohan sitä ensi kerran saisi pakattua lenkkarit matkalaukkuun ja suunnattua kaupunkilomalle? Siihen asti täytyy palata matkatunnelmiin vain kuvien kautta. Nyt on ainakin aikaa kerryttää matkakassaa ja matkailla Suomen sisällä, kunnes on taas turvallista ja huoletonta matkustaa ulkomaille. 

keskiviikko 23. syyskuuta 2020

Asu New Yorkin kaduilla







nahkatakki - Zara
villamekko - Uniqlo
lenkkarit - Adidas
laukku - Gucci
aurinkolasit - Ray-Ban

En koskaan julkaissut näitä vuosi sitten New Yorkissa otettuja asukuvia kokonaisuudessaan. Muistan ajatelleeni tuolloin taustan olevan sekava bussipysäkkeineen, autoineen ja ihmisvilinöineen. Nyt kun palasin kuviin etsiessäni materiaalia erääseen toiseen postaukseen, nämä näyttikin tosi kivoilta ja asukin juuri tähän hetkeen sopiva, joten päätin postata nyt. Jotenkin oikeastaan ihana katsoa kuvia, joissa taustalla on elämää, takseja vilisee ohi ja ihmiset suuntaavat kukin päivän menoihinsa. Vaikea kuvitella, millaista New Yorkissa on esimerkiksi tällä hetkellä. Toiveikkaana odotan, että noihin maisemiin pääsisi turvallisesti itsensä ja muut huomioiden taas ensi syksynä.

Palataan kuitenkin edes vähän Nykin tunnelmiin näiden kuvien myötä, ehkä myöhemmin postailen muitakin muistelukuvia reissulta. Tuona marraskuun ensimmäisenä päivänä olimme kävelemässä pitkin Fifth Avenueta suuntana Central Park, napattiin nämä kuvat ihan sen kupeessa. Sää oli viilennyt hurjasti edellisiin päiviin verrattuna, joten onneksi olin ostanut reissulta Uniqlosta lämpimän ruskean villamekon, joka on yksi lempivaatteeni tänäkin syksynä. Matkan varrella poikettiin kahville ja muistan miten täynnä kahvila oli, istumapaikkaa hädintuskin löytyi. Hassua miten kuvien kautta pääsee takaisin tiettyyn hetkeen, tuli elävästi mieleen kaupungin äänet ja kahvin maku. Onneksi tämän blogin kautta tulee tallennettua paljon hetkiä kuviin, luulen että ilman tätä harrastusta kuvailu jäisi paljon vähemmälle.

keskiviikko 22. tammikuuta 2020

San Franciscon valokuvapäiväkirja


Vielä olisi viimeinen kohde meidän Amerikan matkalta läpikäymättä, sitten onkin aika alkaa suunnitella seuraavaa lomaa tulevaisuuteen. San Francisco sattui matkareitillemme vähän vahingossa, kun paluulentomme Suomeen olisi joka tapauksessa mennyt sen kautta. Olin kuullut hurjasti ylistäviä kehuja kaupungista, joten mielenkiinnostakin halusin päästä käymään siellä. Varasin siis meille kolme yötä kaupungista loman lopulle. Las Vegasista ei lentänyt kuin tunnin San Franciscoon, joten kohdetta on helppo vaihtaa näiden välillä.



Ensimmäinen mitä San Franciscosta tulee varmasti monelle mieleen on mäkiset kadut ja pastelliset talot, niitähän löytyy! Tosin olin varautunut pahempaankin mäkikävelyyn, eikä kävely tuolla ollut yhtään niin rankkaa kuin olin kuvitellut. Toinen huomio kaupungista oli todella salliva ilmapiiri, kaduilla vastaan tuli jos jonkin näköistä pukeutumista ja erilaisia ihmisiä, kaikki sopivat hyvin joukkoon.



Oikeastaan ainut "pakollinen" nähtävyys, jonka halusimme nähdä oli tietysti kuuluisa Golden Gate Bridge. Päätimmekin hypätä ensimmäisenä kokonaisena päivänä Hop-On Hop-Off bussiin, jotta ehtisimme nähdä mahdollisimman paljon kaupunkia ja päästä samalla vähän kauempana olevalle sillallekin. Sumu sillalla oli jotain aivan älytöntä ja sitä ylittäessä oli pakko mennä bussin sisätiloihin. Muistimme muuten taas miksemme yleensä käytä noita turistibusseja, ei ole meidän juttumme, näemme paljon paremmin paikat itse kävellen. Jos nyt päättäisin ajaisin sillalle taksilla, muut nähtävyydet kävelimme nimittäin paremmin itse läpi seuraavana päivänä.


Sää Kaliforniassa on todella vaihteleva! Marraskuussa päivät olivat lämpimiä, nahkatakissa tuli kuuma, mutta auringon laskiessa saikin kaivaa villapaitaa ja kaulaliina esiin. Näin suurta sään vaihtelua päivän aikana en ole kyllä missään muualla kokenut. Yhden vuorokauden aikana voi kokea kesän ja talven, ihan hullua. Kannattaa siis kaupunkiin matkustaessa suosia kerrospukeutumista. Ainoat oikeat jalkineet ovat lenkkarit, kun maasto on tosiaan mäkistä. Kuvan asu; mekko Marimekko, lenkkarit Adidas ja nahkatakki Zara.


Keskustan alueelta, Union Squarelta, löytyy kaikki mahdolliset putiikit Louis Vuittonista Banana Republiciin. Meidän hotellimme (Touchstone hotel) sijaitsi aivan keskustassa ja se olikin tärkeimpiä kriteerejä, kun olimme kaupungissa vain muutaman päivän halusimme olla lähellä kaikkea. Hotellit kaupungissa ovat kalliita ja olikin aluksi pienoinen järkytys New Yorkin ja Vegasin suurien hotellihuoneiden jälkeen saapua Franciscon hotellihuoneeseen, joka oli todella pieni ja muutenkin vähän niin sanotusti mielenkiintoinen. Hyvin siellä kuitenkin nukuimme muutaman yön ja henkilökunta oli oikein mukavaa. Paras vinkkini kaupungista hotellia valitessa on tutkia alue tarkkaan etukäteen, sillä siellä on alueita, joilla et halua yöpyä!


Ne tunnetut cable carit eli kaapeliraitiovaunut, joita vilisi katukuvassa. Emme valitettavasti ehtineet ajella kyseisillä, sillä kaupungin näkee pääpiirteittäin kävellenkin muutamassa päivässä. Minusta sopiva aika täällä olikin juuri kolmisen päivää, sillä me tuskin olisimme kauempaa viihtyneet, mutta nämä ovat makuasioita. Ehdittiin kuitenkin hyvin nähdä monet nähtävyydet, Chinatown ja keskustan alue.




Aurinkoisana päivänä oli ihanaa kävellä meren äärellä pitkin satamaa upeita maisemia ihaillen. Kun kävelimme pitkin rantabulevardia, mietin että ihan hassua, kesä keskellä marraskuuta! Paljon näkyi koiranulkoiluttajia ja kuntoilijoita reitillä, enkä ihmettele, ihana miljöö. Kuvassa Oakland Bay Bridge, joka oli melko vaikuttava näky sekin.



Kävelimme pitkin rantabulevardia kohteena Pier 39, joka on vilkas laituri lahden rannalla - sieltä pääset ihailemaan upeita maisemia, karuselliajelulle, löytyy useampi ravintola sekä matkamuistomyymälöitä. Laituri taitaa olla enemmän lapsiperheille suunnattu, mutta hyvin sovimme joukkoon. Syy miksi sinne ehdottomasti halusin, olivat hellyyttävät merileijonat. Olin lukenut näistä otuksista, mutta totta puhuen ajattelin etten tulisi yhtään näkemään. Yllätys oli suuri kun kymmenittäin leijonia köllötteli laiturilla välillä mereen pulahtaenEn ole missään aiemmin nähnyt moista määrää merileijonia, varsinkin että ne hengailivat leppoisasti turistien keskellä. 



Käymisen arvoinen paikka olisi varmasti ollut Alcatrazin vankilasaari. Meillä ei harmi vain ollut aikaa muutaman päivän visiitillä siellä käydä. Lisäksi ymmärsin, että liput vankilaan tulisi varata useita kuukausia aiemmin. Näimme saaren sentään näin maasta käsin, paras paikka tämänkin bongaamiseen taitaa olla Pier 39.


San Francisco sekä ihastutti että vihastutti. Kaupungista jäi todella ristiriitaiset tunnelmat. Kodittomien määrä on jotain aivan järkyttävää, eikä siltä voi silmiään ummistaa, kaduilla asuvat ihmiset säälittävät ja oli myös toisinaan melko turvaton olo. Tottakai kodittomia on muuallakin, muttei samoissa määrin ja täysin keskustassa kuin täällä. Sen sijaan merimiljöö ja pastellitalot mäkimaastoineen olivat vallan ihastuttavia, merileijonista puhumattakaan. Summa summarun, San Franciscossa oli kiva käydä, mutta tuskin menemme uudelleen.

tiistai 21. tammikuuta 2020

Lempimekossa Las Vegasissa

Postaus sisältää mainoslinkin




mekko - &Other Stories (tämä)
laukku - Balenciaga
tennarit - Converse 
aurinkolasit - Ray-Ban

Jenkkireissulla ei tullut juurikaan asuja kuvattua, sillä ne eivät olleet marraskuussa tai sen koommin nytkään ajankohtaisia Suomen säihin. Nämä kuvat nappasimme kuitenkin spontaanisti auringonlaskun aikaan, joten laitetaan linjoille. Talvi ei ole muuten tuntunut vielä yhtään pitkälle, kun puolet marraskuusta sai kulkea kesämekoissa. Pakkasin mukaan niitä kaikista luotettavampia vaatteitani, jotka ovat blogissa jo lukemattomia kertoja nähty. Paras vinkkini lomalle pakkaamiseen on - ota mukaan lempivaatteita äläkä edes yritä keksiä mitään uusia mielenkiintoisia yhdistelmiä. Viime vuoden yksi parhaita vaateostoksia oli &Other Storiesin valkopohjainen kukkamekko. Käytin sitä koko kesän lähes rikollisen paljon ja tottakai tuo luottomekko lähti myös lomalle mukaan (samaa on muuten edelleen myynnissä täällä). Kyseinen on minusta sekä kivannäköinen että maailman mukavin päällä - toimii helteellä ja vähän viileämmälläkin. Kuten sanottu, Las Vegasissa ei ole pukukoodia ja omassa pukeutumisessani tärkeintä onkin mukavuus ja käytännöllisyys. 

Tästä tulikin mieleeni muutama juttu mitä kannattaa ja ei kannata ottaa mukaan lomalle. Suosin nimenomaan niitä kaikista mukavampia juttuja, huolettomia mekkoja ja yksinkertaisia helposti yhdisteltäviä vaatteita (esimerkiksi neuleet menevät mekkojen päällä kuin myös housujen ja takin kanssa). Korkokenkiä minun on turha raahata mukaan, tennareita tulee kuitenkin käytettyä, sillä käveltyä tulee aina ulkomailla paljon. Tuli myös mieleen muutamia muita tavaroita, joita olen usein pakannut mukaan turhaan. Hiustenkiharrin, harvemmin haluan lomalla käyttää aikaa itseni puunaamiseen, mieluummin senkin ajan käytän kohteeseen tutustumiseen. Päivettävä kosketusvoide, kuvittelen että jaksan lomalla höylätä voidetta pintaan, mutta taas kerran purkit tekivät matkalaukkuun ihan turhaan painoa. Yksi virhe minkä usein teen on myös ottaa mukaan paljon koruja ja aurinkolaseja, ihan turhaan. Taas kerran huomasin käyttäneeni samoja korvakoruja ja kelloa kaksi viikkoa. Aurinkolaseja sentään olin ottanut vain yhdet reissuun enkä edes kaivannut niihin vaihtelua. 

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Las Vegasin valokuvapäiväkirja


Las Vegas tuo aikuisten huvipuisto, missä kaikki tuntuu olevan mahdollista. Kasinoiden yötä päivää kilkattavat pelikoneet, toinen toistaan useammat hotellikompleksit, joiden kokoa on mahdotonta käsittää näkemättä itse ja lähes poikkeuksetta auringonpaiste. Las Vegas on ainakin minulle kunnon leppoisa lomakohde, jossa oikeasti tunnen olevani lomalla.


Kun Vegasissa ollaan haluan ehdottomasti yöpyä pääkatu Stripin varrella, joten valitsimme saman hotellin kuin edellisellä kerralla, eli Excaliburin, jonka teema on kuningas Arthurin hovi. Kirjaimellisesti tämä hotelli-kasino on linna, niin ulkonäöltään että kooltaan, siellä on yli 4000 huonetta. Halusimme yöpyä samassa hotellissa, koska se oli jo ennestään tuttu, eikä tarvinnut opetella reittejä uudelleen, lisäksi sijainti on meille toimiva eikä huoneeseen kuulu melua kadulta. Hotellin sisällä on kaikki mahdolliset palvelut kaupoista ja ravintoloista kasinoon. Kokemus itsessään on, kun voit katsella kohoavia linnantorneja hotellihuoneen ikkunasta. Hotellit Stripin varrelle eivät ole mitenkään jäätävän hintaisia, mutta hotellihintojen päälle tulee  lomakeskusmaksu, johon kannattaa etukäteen varautua, se voi nostaa hintaa useilla kymmenillä dollareilla.



Hotellimme vieressä sijaitsee New York-New York Hotel, joka nimensä mukaisesti jäljittelee New Yorkin kaupunkia. Hotelliin on rakennettu puolet aitoa pienempi Vapaudenpatsas kuten Brooklyn bridgekin, tornit muistuttavat kaupungin pilvenpiirtäjiä. Täällä pääset syömään pizzapaloja kunnon jenkkityyliin ja rohkeimmille hotelliin on rakennettu vuoristorata, johon itse en ole vielä uskaltanut. Hotellilta toiselle liikutaan muuten suurimmaksi osin liukuportaiden avulla.



Voit myös kuvitella olevasi Pariisissa! Paris noudattaa nimensä mukaisesti ranskalaista tyyliä, niin Eiffel torneineen kuin Riemukaarineen, julkisivu jäljittelee oopperataloa ja Louvrea. Sekä ulkoa että sisällä on kunnon Pariisi-teema. Kaikista hotelli-kasinoista löytyy tottakai suuret pelihallit, myymälöitä ja ravintoloita. Parasta Vegasissa on kävellä Stripiä pitkin ja ihailla toinen toistaan hulppeimpia hotellikomplekseja, ei tarvitse olla mitään sen ihmeempää tekemistä. Strip on vajaat seitsemän kilometriä pitkä, joten askelia tulee päivässä paljon aivan huomaamattakin. 


Las Vegasissa ei ole pukukoodia, kunhan on vaatteet päällä ja kengät jalassa, voi huoletta mennä hulppeimpiin kasinoihin pukeutuneena miten vain haluaa, eikä kukaan katso kieroon. Enemmän näkeekin juuri rentoa pukeutumista. Oma matkagarderobini koostui huolettomista mekoista ja tennareista. Sää on marraskuun alkupuolella on vielä hyvinkin lämmin, mutta auringon laskiessa viiden maissa täytyy laittaa pitkähihaista päälle. 




Näkemisen arvoinen on ehdottomasti myös The Venetian Hotel, joka jäljittelee tietysti Italian Venetsiaa. Niin sisällä kuin ulkoa tässä hotellissa on mahdollista päästä gondoliajelulle. Hotellin yhteydessä oleva ostoskeskus The Grand Canal shoppes on hulppea, tosin itse hoidin ostokset tällä reissulle edullisesti Marshallsissa. Mikäli shoppailu siis kiinnostaa, kaupungista löytyy ihan varmasti etsimänsä, niin luksusputiikit edullisemmat ketjuliikkeet sekä outletit.


Antiikin Roomaa jäljittelevä Caesars Palace on hulppea! Suuren hotellikompleksin lisäksi täältäkin löytyy upea ostoskeskus, jonne kannattaakin varata aikaa, sillä se on niin yksityiskohtainen, että katseltavaa riittää. Hotellissa on kuvattu useita elokuvia, mutta ensimmäisenä tulee tietysti mieleen The Hangover  "Did Caesar live here?"




Vegasin tunnetuin nähtävyys on luultavasti Bellagion musiikin tahdissa tanssivat suihkulähteet. Satuimme paikalle monesti sopivaan aikaan, joten näimme näytöksen useamman kerran, ilta-aikaan näytös alkaa vartin välein, päivällä vähän harvemmin. Näytös oli monesti erilainen, joten siihen ei ehtinyt kyllästyä. Tanssivat suihkulähteet on lähes mahdotonta tallentaa kuviin kaikessa komeudessaan, ne pitää itse nähdä.


Se kuuluisa Welcome to Fabulous Las Vegas -kyltti, jolla on aina jonoa, kun kaikki muutkin turistit haluavat kuvauttaa itsensä tuolla legendaarisella paikalla. Paikan päällä on myös työntekijä vahtimassa homman sujumista. Olimme suuntaamassa Shelby -museoon kävellen, joten kyltti tulee matkan varrella vastaan, mutta itselläni ei kyllä rittäisi kärsivällisyys mennä jonon jatkoksi vain valokuvan takia. Napattiin siis kuvat tien toisella puolella ja jatkettiin matkaa. 


Olimme kaupungissa viisi yötä, joka on minusta hyvä aika. Kaduilla kiertelyyn ei ehdi kyllästyä, mutta jotain jää vielä seuraavaankin kertaan. Meillä jäi ensi kertaan ainakin Neon -museo, sillä suunnatessamme tällä reissulla sinne, museo olikin poikkeuksellisti juuri sinä päivänä kiinni. Aivan varmasti siis näemme vielä Las Vegas!