Omia jouluperinteitä

Kaikilla perheillä on omanlaiset jouluperinteet, joten vuosien aikana minullekin on muodostunut tietyt perinteet. Siinä missä lapsuuden joulut vietettiin oman nelihenkisen sisaruskatraan kesken, vietämme nykyisin joulua kukin omalla tahollaan. Lapsuuden jouluissa oli perinteenä kokoontua koko isän puolen suku isoäidille tapaninpäivänä syömään, ja nyt aikuisena jotenkin kaipaan näitä kokoontumisia, vaikka muistan teini-iässä alkaneeni jättää homman välistä. Se on jännä, miten teininä myös oli aivan hirveää olla pyhät rauhassa kotona, kun nykyään odotan sitä eniten, omaa rauhaa ja tekemättömyyttä. Ajattelinkin, että voisin jakaa muutamat omat jouluperinteeni.  

Pre-joulu aaton aattona. Meillä on miehen kanssa tapana aloittaa joulun vietto aaton aattona illallisella. Kun pääsen töistä, usein viime vuodet olen ollut töissä noin seitsemään asti, meillä on ensimmäinen jouluruoka. Menuumme on kuulunut vuosikaudet kalkkunarulla, kermaperunat ja herneet. Hassua, miten jotkut perinteet juontavat juurensa lapsuudesta, meillä oli aina kotona herneitä joulupöydässä. Perinteiset laatikot saati joulutortutkaan eivät tässä taloudessa oikein mene kaupaksi. 

Ensimmäiset lahjat 23. päivä. Joulun aloittajaisiin kuuluu yhden lahjan avaus, tällä kertaa meillä on käytössä joulusukat, joihin saa laitettua sopivasti pikkulahjan. Hauskinta oli, että olin yhtenä jouluna ostanut miehelle lahjaksi kyseisen ja hän oli täysin sattumalta hankkinut minulle samanlaisen.

Riisipuuro aatto aamuna. Tämäkin perinne on ollut lapsuudesta asti, jolloin äiti keitti riisipuuron ja piilotti sinne tottakai mantelin. Olen jatkanut tätä klassista perinnettä ja keitän riisipuuron aivan ehdottomasti aattona. Paras puuro tulee Risellan tummasta puuroriisistä ja aidolla täysmaidolla tietysti. Päälle paljon kanelia, sokeria ja ehkä ripaus voita. 

Aatto päivänä miehen vanhemmille. Olemme niin kauan kuin olen ollut kuvioissa, viettäneet aaton yhdessä miehen vanhempien kanssa, he kun asuvat lähellä. Syömme jouluruoan, käymme hautausmaakierroksella ja lopuksi avaamme lahjat. 

Aaton jatkot kotona. Alkuillasta kun palaamme kotiin kyläilemästä, meillä jatkuu joulu miehen kanssa kotona. Minulla on tapana paistaa riisipiirakoita iltapalaksi, näissä vähän oikaisen ja ostan kaupan valmiita, vaikka isoäiti on minulle lapsena opettanut riisipiirakoiden teon. Päälle tulee graavilohta tai edelliseltä päivältä jäänyttä kalkkunaa. Kylkeen vielä kuppi kuumaa glögiä, jouluelokuvat pyörimään taustalle ja tosillemme hankkimiemme lahjojen avaus.

Joulupäivä pyjamassa. Parasta joulupyhissä on tekemättömyys ja tätä olenkin pitkään kaivannut. Päivä kun pyjamasta ei tarvitse luopua! Ajattelin taas perinteiseen tyyliin kunnon joululeffa maratonia, johon kuuluu ainakin Yksin kotona -leffat. Samaa laiskottelua jatkan usein tapaninpäivänä. 

Alennusmyynnit omalta sohvalta.  Vaikka alennusmyynnit alkavat vuosi toisensa jälkeen aiemmin hyvissä ajoin ennen joulua, on kuitenkin iskostunut, että joulupyhien jälkeen mennään alennusmyynteihin. Oma tyylini on tutkailla valikoimaa vähän läpi verkkokauppojen valikoimista, mutta luultavasti suunnata kivijalkakaupoille välipäivinä. Huomasin nyt loppuvuodesta useat kerrat, miten kaapistani puuttuu varsinaiset juhlavaatteet, eli paljettiunelma mahtuisi garderobiin, aina parempi jos löytyisi alennuksella. 

Ihanaa ja rentouttavaa joulua! 

Jäljellä kaksi yötä jouluun

Miten teidän joluvalmistelut sujuvat? Itselläni on menossa seitsämän päivän työputki ennen joulun kolmen päivän vapaita, enää pari työpäivää jäljellä. Muuten täällä ruudun takana aletaan olla valmiita jouluun. Jääkaappi on täytetty, luulisi muutamat pyhät pärjäävän, sillä en ihan periaatteesta mene kauppaan jouluna, kaikki kaupat saisivat olla tällöin kiinni. 

Lahjat ovat lähtövalmiina miehen vanhemmille aatoksi. Oman  perheen paketit on toimitettu siskon mukana, sillä en itse valitettavasti nyt joulun alla pääsyt käymään paikalla. Vein myös alkuviikosta kampaajalle pienen muistamisen. Työkavereille ajattelin huomenna hakea jotkut ihanat joululeivokset viimeistä työpäivää ennen aattoa piristämään.

Minulla oli yksi vanheneva lahjakortti paikalliseen pikkuputiikkiin käyttämättä, löysin sieltä sopivasti ruudullisen mekon jouluksi päälle ja menee tottakai myöhemmin muutenkin. Ihmettelin itsekin, miten lahjakortti oli pian vanha, enkä ollut käyttänyt sitä. 

Enää olisi tehtävälistalla leivän leipominen joulupöytään, onneksi resepti on helppo ja nopea valmistaa. Leipään kuuluu olennaisena osana mökiltä syksyllä kerätyt puolukat, jotka pakastin odottamaan joululeivontaa. 

Takkilöytö talveen

Postaus sisältää mainoslinkkejä

pipo - neulottu 

takki - &Other Stories (tämä) 

villamekko - Uniqlo 

saappaat - Pavement 

kashmirkäsineet - &Other Stories (nämä)

laukku - Fendi

Tämä kuvissa näkyvä asu onkin vilahtanut jo muutamassa aiemmassa postauksessa, mutta halusin esitellä sen vielä tarkemmin. Löysin nimittäin talveksi uuden ihanan takin, joka ansaitsee ehdottomasti oman postauksensa. Siinä missä luovuin muutamasta takista syksyllä kirpparin myötä, sallin itselleni hankkia yhden uuden tilalle. Minulla on myös ollut se ongelma, että omistan useamman villakankaisen vuorettoman takin, muttei vuorellisia ole montaa. Kuljen villakangastakeissa läpi talven ja untuvatakissa minut nähdään harvoin, silloin pitää olla jo tosi kova pakkanen. Joten villakangastakkeja saa roikkua eteisen naulakossa useampi.

Pörröistä ruskeaa mohair-takkia olin silmäillyt pitkään &Other Storiesin verkkokaupassa, liikkeestä paikan päältä en kyseistä löytänyt. Maltoin odotella takin kanssa Black fridayhin, sillä vähän ajattelin tällöin tulevan pienen alennuksen, ja tulihan se. Pohdin vielä odottaisinko takin kanssa varsinaisiin joulualeihin asti, onneksi en näin tehnyt, sillä koot ovat tässä vaiheessa vuotta melko vähissä. Joitain hajakokoja näytti vielä täältä löytyvän. 

Olen pari talvea haaveillut jostain neutraalista tekoturkista, mutta niissä on usein huono materiaali, kuten akryyli, joka ei ole lämmin. En halua muutenkaan vaatekaappiini tekokuituisia vaatteita, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, varsinkin takkien materiaalit ovat äärettömän tärkeät talvipakkasilla. Tällainen villa-mohair takki täyttääkin omassa garderobissani tekoturkin paikan, sillä tässä on kivan tekstuurinen pörröinen pinta, mutta hyvä lämmittävä materiaali. 

Viehättävä jouluinen Porvoo

Pari viikkoa sitten mennessämme Helsingin joulumarkkinoille, huomasin bussimatkalla Porvoon kautta pysähtyessä, torilla jotain kiinnostavaa - joulumarkkinat! Jouluvalot, myyntikojut ja karuselli varastivat huomion. Täytyi heti googlata, että mistä asti Porvoossa on järjestetty joulutori, vasta viime vuodesta asti. Aloin samantien katsella kalenterista, josko mitenkään löytyisi vielä joku rako siellä piipahtaa ennen joulua.  Sovimme miehen kanssa alustavasti päivän parin viikon päähän ja tämä toteutuikin. Kävimme Porvoossa juuri kuukausi sitten, mutta silloin eivät markkinat olleet vielä auenneet. Jouluinen Porvoo on muutenkin niin tunnelmallinen, että siihen en kyllästy. 

Pelkäsin vähän kovaa lumimyräkkää, sillä koko aiemman viikon oli satanut päivittäin, varmaan koko talven lumet kerralla. Sattui kuitenkin ihan täydellinen talvipäivä, poutaa ja pakkasta, ehkä kymmenisen astetta. Kivan kirpsakka keli ja posket punaisina kävelimme pitkin Porvoota.

Suuntasimme lähes heti Porvooseen saavuttuamme lounaalle vanhaankaupunkiin. Voisi ehkä välillä kokeilla muitakin ravintoloita, mutta vanhan kaupungin paraatipaikalla sijaitseva Gabriel 1763 on monet kerrat hyväksi todettu, joten mitä sitä hyvää vaihtamaan. Tilasimme molemmat lounaspizzat, mutta voisin elää jo pelkästään ravintolan erilaisilla alkupala salaateilla ja leivällä. Ruoan päälle join vielä kupillisen kuumaa glögiä. Satuimme paikalle kreivin aikaan ja saimme ikkunapöydän, maiseman lumikinokset toivat jouluista tunnelmaa. Pian ravintola alkoikin täyttyä, vinkkini on, että tänne kannattaa suunnistaa melko lailla heti ravintolan auettua. 

Porvoo on aina koristeltu upeasti jouluun, mutta täytyy sanoa, että lumikinokset toivat entisestään jouluista tunnelmaa. Ymmärrän etteivät monet lumesta välitä, mutta minä en tähän porukkaan kuulu, rakastan lumisia talvia!

Tykkäämme molemmat kävellä ulkona ja ihailla maisemia, joten kävelimme niin vanhassakaupungissa kuin joen varrella, joka on tunnelmallista. Pysähdyimme Porvoon paahtimolla, tilasin kupin kuumaa kaakaota. Olimme muuten ainoat, jotka istuivat lasitetulla terassilla, hyvin tarkeni!

Joulutori oli oikein kiva kokemus, toivottavasti tämä järjestetään myös ensi vuonna. Torilla oli karusellin lisäksi suloisia myyntikojuja käsitöille ja leivonnaisille. Tällä kertaa mukaan ei lähtenyt mitään, kun kaikki joululahjatkin olin hankkinut jo aiemmin. Glögit tietysti joimme ja fiilistelimme muuten vain joulutorin tunnelmaa. Päivän pimentyessä alkoi paikalle valua lisää porukkaa ja pimeällä markkinat pääsivät vielä paremmin oikeuksiinsa. Joulutori on auki 22.12 asti, eli vielä olisi muutama päivä aikaa siellä vierailla. 

Nauratti, miten satuimme taas ikonisen Coca-Cola rekan reitille samana päivänä. Kyseinen oli edellisenä päivänä asuinkaupungissa ja näimme sen jo kuukauden alussa Helsingissä. Porvoon torille se järjesti melkoiset ruuhkat. Jono itse rekalle oli taas kerran tähtitieteellinen, minkä lisäksi liikenne ruuhkautui paikalle saapuvien autolla tulijoiden myötä. Oma bussimme kotiin oli esimerkiksi 40 minuuttia myöhässä, kun bussiasemalle ei yksinkertaisesti päässyt. Ruuhkista huolimatta Cocis rekan tunnelma paikan päällä oli joka kaupungissa oikein iloinen.

Jokavuotinen joulukiire

Tuntuu, että näistä pari viikkoa sitten Tuomaan markkinoilla otetuista kuvista olisi ikuisuus. Olen halunnut muutenkin tulla enemmän kirjoittelemaan tänne blogin puolelle, fiilistellä joulukuuta, mutta viime viikkoina on ollut jatkuva kiire. Töiden lisäksi, jossa tahti vain kiihtyy mitä lähemmäs aattoa mennään, on ollut iltaisin teatterissa käyntiä työporukalla, ammattiosaston kokousta sekä juhlia, jotka tottakai verottivat myös seuraavana päivänä. Olen myös askarrellut joulujuttuja myöhäisiin iltoihin, ja sitä ennen etsinyt niihin tarvikkeita pitkin kauppoja. Suurin osa omasta kiireestäni on täysin itse aiheutettua, aina on seuraava projekti suunnitteille kun edellinen valmistuu. 

Jotenkin ajattelin joulukuun tänä vuonna rennoksi kuukaudeksi, hankinhan joululahjatkin hyvissä ajoin, jostain kumman syystä aina tulee kiire kuitenkin. Ajattelin, miten katselisin kaiket illat rauhassa jouluelokuvia, kuuntelisin joulun soittolistaa uudestaan ja uudestaan. Glögiä olen sen sijaan juonut kohta kyllästymiseen asti ja riisipuuroa keittänyt useat kerrat (ei tulisi mieleenkään ostaa mitään kaupan valmispuuroja). Joulukoristeitakaan en ole juuri kotiin laittanut, luulen että vaihdan tällä kertaa vain sohvan koristetyynynpäälliset, joiden lisäksi olohuoneessa roikkuu molemmille joulusukat, joihin laitamme pienet lahjat aaton aattona. Ensi viikolle en aio ottaa kalenteriin mitään "ylimääräistä", vaan töiden rinnalla keskittyä joulun tunnelmointiin. Mitenkäs siellä ruudun takana jouluvalmistelut sujuvat?

Tuomaan markkinoilla ja jouluinen Helsinki

Joulumarkkinoilla käynti on yksi pakollinen juttu joka talvi, joten suuntasimmekin miehen kanssa menneenä lauantaina Helsinkiin Tuomaan markkinoille. Kyseiset olivat auenneet ihan pari päivää aiemmin, jotenkin ajattelin, ettei ruuhka olisi vielä hirmuinen. Kuinka väärässä olinkaan ja varsinkin juuri lauantai on tottakai suosittu markkinapäivä yleisestikin, eli porukkaa oli todellakin kokoontunut markkinoille paljon. Tässä vähän tunnelmia markkinoilta ja päivältä muutenkin puhelimen kameran kautta.

Pikkupakkasta ja lunta sateli hiljalleen alas, voiko tunnelmallisempaa säätä joulumarkkinoille ollakaan. Katseltiin vähän kojuja ja juotiin höyryävän kuumaa glögiä. Jos emme olisi olleet menossa tästä suoraan Via Tribunaliin syömään, olisin ehdottomasti tilannut annoksen riisipuuroa. 

Sattumalta kuuluisa Coca-Cola joulurekka oli kaupungissa ja kävimme katsomassa sen, siellä ne ihmiset jonottivat saadakseen itsestään kuvan rekan kanssa. Joululaulut soivat ja ihmiset olivat iloisina. Joulunajassa parasta onkin juuri tunnelma. 

Helsingin jouluvalot ovat vuosi toisensa jälkeen henkeäsalpaavan upeat, onneksi sentään niissä ei säästellä sähköä. Parasta vain kävellä kaupungilla ja tunnelmoida. Huokaisin helpotuksesta, että tein lahjahankinnat jo viime kuun puolella, nyt kauppojen jonot näyttivät olevan jo melko tähtitieteelliset. Aiemmin viikolla avautunut Arketin myymälä kyllä kiinnosti kovasti, mutta sisään astuttuani tajusin, että on parempi odotella alkuhuuman ohi menemistä, jotta kaupassa mahtuisi liikkumaankin. Kauppojen sijaan kävimme Kiasmassa, joka olikin kiva kokemus. 

Nyt kuulokkeissa soivat joululaulut ja seuraava homma olisi piparitalon teko! En ollut yhtään ehtinyt miettiä piparitalon koristeluja kuin vasta eilen, kun oli hetki aikaa miettiä asiaa. Enkä meinaa nyt löytää haluamiani koristeita mistään, täytyy siis tehdä vielä pikareissu toiseen kauppaan ja mahdollisesti turvautua suunnitelma b:hen. No koristeluista huolimatta pääasia, että saan talon pysymään kasassa, haha. 

Jouluttajan tehtävälista

1. Hanki joulukalenteri. Olen sen verran lapsenmielinen, että hankin vuosittain joulukalenterin. Muistan, miten yläasteella kotitalouden opettajamme vannotti, että älkää menettäkö lapsenmielisyyttä ja nykyisin ymmärrän loistavasti, mitä hän ajoi tällä takaa. Kalenterin valinta vuosittain on melkoinen dilemma, sillä hyviä vaihtoehtoja on liikaa. 

2. Paketoi lahjat ajoissa ja panosta paketointiin. Täysin turhaa järjestää itselleen stressiä lahjojen kanssa, kun ne voi hoitaa hyvissä ajoin. Lahjojen paketointi on ihanaa, kunhan sen tekee tosiaan rauhassa. On kivaa sommitella lahjapaperit ja niihin sointuvat nauhat. Itse olen jo oikeastaan kaikki lahjat hankkinut, sekä suurimman osan myös paketoinut. Yritän miettiä käytännöllisiä lahjansaajan näköisiä juttuja. 

3. Tunnelmoi elokuvien parissa. Mikäs sen parempaa joulutusta kuin ajankohtaan sopivien elokuvien katselu! Täällä ruudun toisella puolella on todellakin aloitettu joululeffojen katselu. Olen jo muutama vuosi sitten listannut kymmenen parasta jouluelokuvaa, jotka katson ihan joka vuosi uudelleen. Joulun alla on myös kiva käydä ihan varsinaisissa elokuvissa, listallani on kotimainen Kulkuset Kulkuset. 

4. Keitä glögiä (joka ilta). Joulukuussa on ihana perinne juoda iltaisin höyryävän kuumaa glögiä. Parhaat maistamani glögit ovat Kaskein Marjan juhlaglögi ja Gateaun Luomu mustikkaglögi, jota täytyy ostaa useampi pullo seuraavalla Helsingin reissulla. Ehdottomasti glögin on oltava veteen itse sekoitettavaa tiivistettä, muunlaiset eivät ole mistään kotoisin.

5. Kokoa jouluinen soittolista.  Mikäs sen parempi joulutunnelman luoja kuin musiikki. Oma soittolistani on vielä vähän työnalla, mutta täytyy tehdä se pian, jotta joululauluja ehtii kuunnella kyllästymiseen asti. 

6.  Rakenna piparkakkutalo. Päätin tehdä kolmatta joulua peräkkäin piparitalon, vaikka joka kerta sen tehtyäni vannotan, ettei koskaan enää. Vien talon lahjaksi miehen vanhemmille, sillä meillä ei niin paljon menen pipareita kaupaksi. Talon rakennus on kuitenkin kivan luovaa puuhaa ja kotiin tulee herkullinen tuoksu pipareita paistellessa. 

7. Käy joulumarkkinoilla. Ihanin jouluperinne on ehdottomasti joulumarkkinoilla käynti. Vähintään Helsingin Tuomaan markkinat ovat pakolliset joka joulukuu! Tämän haluan toteuttaa hyvissä ajoin kuun alussa, kun markkinoilla on ehkä vielä vähän pienempi väentungos. 

8. Suunnittele joulumenu. Loppuvuoden pyhiin kuuluu olennaisena osana tietysti ruoka. Meille onkin miehen kanssa yhteisten vuosien saatossa muodostunut omat jouluruoka perinteet, joihin ei kuulu kinkku tai laatikot. Meillä syödään jouluna ainakin kalkkunaa, kermaperunoita ja riisipuuroa. Täytyy tehdä kunnon jouluruokalista hyvissä ajoin ja tilata ruoat kätevästi kotiin, ruokakaupassa käynti on nimittäin aika korkealla inhokkilistallani.  

9. Kävele kaupungilla ja fiilistele. Kun kaikki jouluvalmistelut on tehty, pääsee keskittymään olennaiseen, eli tästä lyhyestä ajasta fiilistelyyn. Kävelemään kaupungilla jouluvalo ihastellen glögiä samalla siemaillen. Istua rauhassa kahvilassa ja tilata joku ihana joululeivos. Järjestää vaikka pienet pikkujoulut kotona.

10. Rauhoitu jouluun. Eniten joululta odotan rauhoittumista ja ihan vain kotona oloa. Aaton vietämme miehen vanhemmilla, joka on ollut perinne niin kauan kuin olemme tunteneet. Muutoin pyhinä on niin sanotusti lupa laiskotella, kun on varmasti muutama vapaapäivä. Tällöin en laadi itselleni yhtään tehtävää listalle, sallin olla koko päivän pyjamassa, jos huvittaa, tällaisia päiviä ei vuodessa muuten ole juuri koskaan. 

Ensi lumia ja marraskuun viimeisiä

pipo - neulottu 

poolo - Enkel Studio 

takki - &Other Stories 

laukku - Gucci 

käsineet - COS 

nilkkurit - Pavement

Juuri kun edellisessä postauksessa, josta onkin vierähtänyt jo parisen viikkoa, kirjoitin, miten talvi tekee tuloaan, taisi tämän jälkeen seuraavana päivänä olla maa kauttaaltaan valkoinen. Marraskuu on mennyt ihan silmänräpäyksessä! Minusta talvella pitääkin olla lunta, valkoinen maisema on niin kaunis. Talvisempia asuja kehiin siis. Eikä sen puoleen, tykkään hurjasti talvipukeutumisesta, takit ja pipot ovat ihan lemppareita. Tosin suurin osa talvitakeista majailee edelleen varaston puolella, muutaman myin pois taannoin kirpparilla. Nyt käytössä on ollut muutama vuoreton villakangastakki, joilla pärjäilee pikkupakkasissa, mutta täytyy tehdä kunnon takki- inventaario lähiaikoina.

Neuloin muutaman erivärisen pipon pakkaskeleille, ja eiköhän tässä pitkän talven aikana valmistu vielä lisääkin. Tekisi mieli tehdä ainakin joku suloinen pastellipipo, kuten mintunvihreä. Viime talvena taas ihastuin palavasti kypärämyssyihin, tai trendikkäämmin sanottuna balaclavoihin, joita olen neulonut tänä syksynä pari uuttakin eri twistillä. Nyt vastaavia näkyy ihan joka myymälän valikoimissa, niin kiva kun osaa tehdä itse juuri sellaisen sävyn kuin haluaa.