Maaliskuuta puhelimen kamerasta

Maaliskuu, tuo ensimmäinen kevät kuukausi! Varsinkin näin loppukuusta voi alkaa puhua keväästä, vaikka melkoinen takatalvi tällä kertaa saatiinkin. Sulat jo osittain hiekoista putsatut kadut vaihtuivat jäätäviin lumikinoksiin, mutta eiköhän ne pian sula - toivotaan! En ole hetkeen jakanut puhelimella räpsittyjä kuvia sieltä täältä tänne blogin puolelle, kun yleensä ne päätyvät lähinnä Instagramin stooreihin. Nyt ajattelin kuitenkin tehdä pienen kuvakoosteen kuluneelta maaliskuulta. 

Kuukausi alkoi käsityömessuilla. Kyseisille halusin jo vuosi sitten, joten onneksi vihdoin tämä toteutui. Sain messuille vielä parasta seuraa, nimittäin niin ikään käsitöistä kiinnostuneen isosiskoni. Messut järjestettiin Helsingissä Wanhassa satamassa ja miljöö oli oikein toimiva, eivätkä messut olleet liian isot, mutta inspiroivat senkin edestä. Ostin vain kuvassa näkyvät pienet vyyhdit käsin värjättyjä lankoja, vaikka olisi voinut kuvitella, että hullaannun lankatarjonnasta totaalisesti. Sen sijaan mukaan lähti muita käsitöitä, kuten kuvassa näkyvät korvikset. Mitä löysin eniten messuilta oli inspiraatio! Sain pienen kipinän täältä korujen tekoon ja loppu onkin historiaa, nyt kotona on käynnissä kunnon korupaja. 

Päässä edellisen kuvan langat neulottuna balaclavaksi. Minun ei ollut tarkoitus enää neuloa kypärämyssyjä tälle talvelle, mutta langat inspiroivat. Merinovillan, mulberisilkin ja mohairin yhdistelmä on sopivan keveä, kun ei ole enää kovia pakkasia. Oranssi väri on pirteä alkukevääseen, vaikka tästä lookista tulikin lähinnä mieleen pääsiäisnoita. Ei sen puoleen, pääsiäinen on yksi lempipyhäni. Kävin ihailemassa mallistoja lempiliikkeessäni &Other Storiesilla pariinkin kertaan kuukauden aikana, mutta poistuin aina tyhjin käsin. Olen huomannut, että käsityöharrastusten myötä varsinaiset vaateostokset ovat vähentyneet äärettömästi, kun taas käsityötarvikkeisiin on mennyt euroja. 

Pakko puhua vielä vähän säästä. Maaliskuussa oli niin kauniita aurinkoisia kevätpäiviä, kuivia katuja, loskaisia katuja ja kasoittain lunta. Eli ihan perus maaliskuu. Join muuten Helsingissä käydessä kuun puolenvälin tietämillä ensimmäiset kunnon ulkokahvit tälle keväälle. Kuten kuvasta näkyy, aika rauhassa sain terassilla kahvini nauttia. 

Lasitetulla lähikahvilan terassilla tuli myös juotua kahvit jos toisetkin. En malta odottaa kunnon ulkokahvikelejä, joka tarkoittaa myös kahveja omalla parvekkeella! Talvivaatteista olisin myös jo niin valmis luopumaan. Niin paljon kuin vaikka pipoista pidän, siirrän ne kyllä nyt odottamaan ensi talvea. 

Uusin lempiharrastus on tosiaan korujen teko, tuntuu kuin olisin tehnyt näitä aina, vaikka aloitin vasta tämän kuun alkupuolella. Varsinkin erilaiset korut makeanvedenhelmillä miellyttävät omaa silmää. Huomaa myös miten kevään tehdessä tuloaan alkaa korujen käyttö kiinnostaa, kun poolopaidat eivät enää peitä kaulaa tai pipot tartu kiinni korviksiin. On ollut tosi hauskaa myös metsästää erilaisia helmiä ja tarvikkeita niin kivijalka- kuin nettikaupoista. Katsokaa nyt noita sieniäkin, miten söpöjä!

Listallani on ollut pitkään käynti Designmuseossa tai varsinkin Antti & Vuokko Nurmesnimen näyttelyssä, joka kiinnosti vähän jo työnikin puolesta. Aika viime tippaan meni, sillä näyttely on enää noin viikon meneillään. Maaliskuu olikin kunnon Helsinki kuu, kävin siellä lähes viikottain. Näyttely oli jo ihan miljöönkin puolesta upea, ja pakko sanoa, miten taas huomasi klassikoiden kestävän aikaa. Näyttelyssä oli esimerkiksi monia mekkoja 70-luvulta, jotka voisivat olla vaatekaapistani tänä päivänä.

Laiskan laittautujan asu

takki - &Other Stories 

kauluspaita - Enkel Studio 

housut - Gina Tricot 

laukku - Prada 

lenkkarit - Adidas 

Totta puhuen olen lopulta melkoisen laiska pukeutuja, puhumattakaan meikkaamisesta saati hiustenlaitosta. Tuntuu, että kaikenlainen itsensä puunaaminen on ajanhukkaa ja senkin ajan käyttäisin mieluummin käsitöiden tekoon, heheh. Toisaalta ihailen naisia, jotka osaavat meikata kauniisti ja vaatteet ovat aina viimeisen päälle, kun taas itse menen yleensä tässä kohtaa sieltä missä aita on matalin. Toisaalta jollekin muulle on meikkaaminen harrastus, siinä missä minulle on ne käsityöt tai blogin kirjoittelu. Onneksi olen vuosien aikana oppinut muutaman kikan, jotka auttavat arjessa näyttämään ihmiselle, hahah. 

Ensinnäkin hyväksi todetut meikit, joita en lähde syyttä suotta vaihtamaan - luotto ripsiväri, meikkivoide ja aurinkopuuteri, nämä trio on se päivittäinen meikkini. Huulipunan värejä vaihtelen ja huulissa onkin oltava väriä aina! Luottomeikkien lisäksi ehdoton on hyvin leikattu, mahdollisimman luonnollisen värinen tukka. Huomasin kun kampaajalla käynnistä oli kulunut liian kauan, alkoi tukka olla todella vaikea hallita. Kävin viime viikolla kampaajalla ja elämä helpottui kummasti. Nyt ei tarvitse kuin vetää pehko suoristajalla läpi ja se on siinä! Tukka myös raidoitettiin kauttaaltaan ja väristä tuli raikas, mutta luonnollinen. Muutama vuosi sitten leikkautin otsatukan ja sen jälkeen päätin, ettei koskaan enää! Se oli aivan liian hankala hallita, joten tällainen kauttaaltaan tasapitkä skarppi polkka on paras ja se helpoin malli itselleni. Minulla on ollut ihan pitkäkin tukka, mutten usko että siihen olen palaamassa.

Helpoin arjen helpottaja ovat vaatteet, jotka sopivat kaikki yhteen. Printtien kanssa menee kausittain ja juuri nyt miellyttävät enemmän yksiväriset elementit, joita voi yhdistellä keskenään miettimättä sen enempää mikä sopii yhteen. Hyvä esimerkki tämän hetkisestä pukeutumisestani on mustat housut, oversize -kauluspaita ja päällä olevaa takkia vaihtelen. Löysin uudelleen tuon kuvissa näkyvän vaalean villakangastakin. Olen ostanut sen ehkä kolmisen vuotta sitten ja ollut aika vähällä käytöllä, mutta nyt olen tykästynyt sen raikkaaseen ilmeeseen ja jämäkkään materiaaliin. Takki muistuttaa aika lailla trenssiä, joten ennen kuin kevyempiin takkeihin päästään... Nyt nimittäin nuo kuivat kadut ovat muisto vain, kun saatiin taas metreittäin lunta, että mikä kevät?

Tikkitakki ja tennarit

Varmat kevään merkit pukeutumisessa ovat ainakin klassiset tikkitakki ja tennarit. Uskaltauduin viime viikonloppuna ulos Converseissa, mutta vielä oli melkoista lätäköiden yli pomppimista. Ihana tosin huomata, millaista muutosta jo ihan tässä viikon aikana on tapahtunut, lisäksi katuhiekkojakin on alettu pikkuhiljaa putsata. Hauska myös huomata, miten suurin osa tässäkin asussa näkyvistä elementeistä on vanhempia juttuja. Muistatteko kun yhdessä vaiheessa blogeissa oli käynnissä sellainen asusi ikä haaste? En täysin muista miten se menikään, mutta tänään ajattelin sen hengessä listata omien kuvissa näkyvien vaatteiden ja asusteiden iät. 

Laukku Louis Vuitton kevät 2014. Ei ehkä ihan vielä vintageksi kutsuttava, mutta melkoisen iäkäs laukku kuitenkin, tämä klassikko on roikkunut mukanani jo yhdeksän vuoden ajan. Muistan kun ostin tämän kauniina kevätpäivänä Genevestä. Olen vuosien saatossa monesti ollut myymässä laukkua, onneksi kukaan ei ole siihen tarttunut, sillä nykyään laukku on taas tosi kiva mielestäni. En aiokaan tästä luopua, vaikka toisinaan odottelee kaapissa pitkiäkin aikoja, mutta ajaton Petit Noé -malli on kiva kaivaa käyttöön säännöllisin väliajoin. Luulen, että tässä on hintakin noussut kuin lehmänhäntä lähemmäs kymmenen vuoden aikana. Varsinkin alkavaan kevääseen nappaan kyseisen usein olalle. 

Aurinkolasit Ray-Ban syksy 2015. Tykkään asusteista juuri siitä, että ne ovat usein todella ajattomia. Näihin siis panostan mielelläni, sillä eivät kutistu kaapissa kuten vaatteet, haha. Ray-Banilla on paljon ikuisia malleja, mutta itseäni ihastuttavat nämä hyvin paljon brändin Wayfarereita muistuttavat kilpikonnakuosiset Meteorit. Ruskeat ovat sopivan pehmeät kasvoilla ja nämä ovatkin olleet tässä kahdeksan vuoden aikana paljon nenällä. 

Villahousut &Other Stories syksy 2020. Ribatut villapöksyt ovat lempparini syksyyn ja alkukevääseen. Hankin samaa mallia itse asiassa kolmisen vuotta sitten kahdet samanlaiset, kun kerrankin löysin sopivan pituiset housut. Nämä ovat tosiaan materiaaliltaan villaa, joten sopivat vuodenaikoihin, kun ei ole vielä hirveän lämmin.

Tikkitakki Arket kevät 2021. Vihreä ei ole omintakeinen väri minulla, mutta joku tässä tikkitakissa miellytti pari vuotta sitten. Löysin kyseisen tuolloin kovasta alennuksesta ja siitä asti se on ollut käytännöllisyydellään yksi suosikkitakeistani, kestää niin tuulen kuin vesisateenkin. 

Tennarit Converse kevät 2022. Ikisuosikit Conversen tennarit kaivan esiin aina kevään tullen, ainakin kymmenen vuotta olen luottanut näihin klassikkokenkiin ja omistanut monet parit, jotka on kävelty loppuun. Vuosien aikana jaloista on löytynyt varrellista ja varretonta mallia, mutta mustat varrelliset hankin viime keväänä, eli ovat vasta vuoden ikäiset. Kaipasin varrettomien mustien rinnalle pidempivartisia sekä vaihtelua valkoisille varrellisille. Tennarit saati muutkaan kengät eivät ole minulla todellakaan ikuisia, lähinnä kestävät yhden-kaksi kautta, joten kenkiä tulee hankittua yleensä uudet joka kevät. 

Neule Enkel Studio syksy 2022. Huomasin kaipaavani aina syksyisin ja alkukeväisin ohuempia neuleita, joten viime vuoden syksystä hankin muutaman ohuemman neuleen, nekin hyvästä alesta, olen varsinainen tarjoushaukka! Neule on siis kohtalaisen uusi, mutta uskon en olevan pitkäikäinen kaveri oikein huollettuna. Neuleen kashmir-villasekoite on unelma pehmeä iholla ja juuri sopiva tähän alkukevääseen. Enkel Studio brändinä on myös todella kiinnostava ja minulta löytyy muutama muukin neulevaate heiltä.

Kaulakoru & korvikset oma tekemät 2023. Tuntuu, että nykyisin minulla on lähes poikkeuksetta jotain itse tehtyä päällä, kun pipot väistyvät siirryn koruihin. Niin kaulakoru kuin korvikset ovat tosiaan omaa käsialaa. Kaulakoru on minusta hauskan leikkisä, muttei kuitenkaan liikaa omaan simppeliin makuuni. Korvakorut ovat yksinkertaiset makeanvedenhelmet kultadublee koukuissa. Luulen, että kevään garderobi päivittyykin tällä hetkellä lähinnä näillä itse tehdyillä koruilla, sen verran olen tästä uudesta harrastuksesta innostunut. 

Helmet modernilla ilmeellä

Parin viikon takaisilla käsityömessuilla puraisi tosiaan sellainen koruntekovillitys, ettei tosikaan! Alkaa olla tämä blogi tosi käsityövoittoinen ja mies parkakin saa kuunnella eri projekteistani kaiket päivät. Olen ennenkin mainininnut, että olen sellainen, kun jostain innostun annan sille ihan kaikkeni, kunnes jossain vaiheessa kyllästyn ja siirryn seuraavaan projektiin. 

Tällä hetkellä tosiaan kiinnostaa eniten tehdä koruja, joka onkin super koukuttavaa puuhaa. Oikeastaan jos olisin tiennyt miten hauskaa ja helppoa tämä on, olisin aloittanut jo kauan sitten. Tykkään hurjasti muiden käsin tekemistä koruista, ja niitä olenkin vuosien saatossa ostanutkin. Minulla monet käsityöharrastukset ovat lähteneet siitä, että mielessä on joku tietynlainen juttu, mutten tunnu löytävän juuri haluamaani mistään tai osaa tarpeeksi hyvin selittää ideoitani muille. Vuosia sitten esimerkiksi ompelin haluamani maksimekon, neulominen lähti haaveesta laventelin värisestä piposta ja koruvillitys kun mielessä on mintunväriset korvikset, jotka aion ehdottomasti tehdäkin.

Messujen jälkeen löysin itseni opettelemasta korujen tekoa muun muassa YouTubesta. Lopulta huomasin, että tarvitsen kaikenlaisia korvakorun koukkuja, lukkoja, vaijereita, korupihtejä unohtamatta, niiden helmien lisäksi. Mikään ilmainen harrastus tämä ei näin alkuun ollut ollenkaan, mutta tarvikkeiden hankinnan jälkeen on ollut niin kivaa keskittyä luovaan puoleen! Omissa koruissani pääosissa ovat makeanvedenhelmet, joihin olen halunnut hakea modernia ilmettä yhdistelemällä rohkeasti lasi- ja muovihelmiä. Inspiraatiota löytyy rajattomasti Pinterestistä. Parasta kun koruista tuli oikeasti sellaisia, joita haluan käyttää, joten nappasin niistä muutaman kuvan tännekin laiskasti puhelimella. Tein alkuun muutamat erilaiset korvakorut sekä kaulakorut, joita voi käyttää yhdessä ja erikseen. Mitäs tykkäätte ensimmäisistä tekemistäni koruista? 

Keväisempiä sävyjä

pipo - neulottu 

villapaita - neulottu 

takki - &Other Stories 

aurinkolasit - Ray-Ban 

laukku - Céline 

nilkkurit - &Other Stories 

Hellou! Päivät vaan pitenee ja auringon valo lisääntyy, ihanaa! Jokohan nämä olisivat viimeiset kuvat tälle talvelle pipo päässä? Lumikasat onneksi pienenevät päivä päivältä, enkä kyllä enää toivo että lunta sataisi yhtään. Vähän keväisyyttä pukeutumiseen hain vaaleammilla sävyillä, laventelin lila on ihana kevät-talveen, enkä ollut tuota syksyllä neulomaani villapaitaa vielä hirveästi käyttänytkään. Vaalean villakangastakin kaivoin varaston uumenista ja laukkukin on jo ainakin kahdeksan vuotta vanha. Tällä hetkellä siis inspiroi oma vaatekaappi, enkä ajatellut hankkia kevääksikään mitään uusia vaatteita. 

Käsityöharrastusten myötä on valmiiden vaatteiden hankinta tippunut itselläni dramaattisesti ja samalla arvostus vaatteita kohtaan kasvanut. Esimerkiksi villapaidan teko vie melkoisesti tunteja, eikä itse tehtykään ole ilmainen, päinvastoin lankoihin voi upottaa paljonkin euroja. Mutta se on todella palkitsevaa pukea jotain oma tekemäänsä päälle! Juuri siskon kanssa puhuimme, että on niin paljon kivempaa hankkia käsityötarvikkeita kuin vaatteita.

Käsityöt ovat jollain lailla aina olleet osana elämääni, mutta viimeisten vuosien aikana olen innostunut taas ihan uudella lailla! Kävin jo lapsena taiteen perusopetuksessa, koulussa lempiaineeni aina oli käsityö, kävin vuosia kaupungin opiston ompelukurssilla, ja minulla on aina ollut ompelukone, jolla olen tehnyt vähintään housujen lyhennyksiä. Tein myös yläasteikäisenä usein vaikka hameita ihan omasta päästä, lapsuuden kodissa oli suuri kangasvarasto saatavilla. Perheen naiset ovat aina tehneet käsitöitä ja sisko juuri kertoi, miten mamman suosikkipuuhaa oli vaatteiden korjaukset. Varmasti tämä käsityöintoni on jo lapsuudesta lähtöisin. Nyt uutena innostuksena on korujen teko, sillä parin viikon takaiset käsityömessut saivat melkoisen innostuksen aikaan sekä minulle että siskolle. Esittelen valmistuneita koruja teille piakkoin. 

Entinen inhokki - oranssi

pipo - neulottu 

takki - Stylein 

alla villamekko - Samsøe Samsøe

saappaat - Pavement 

aurinkolasit - Ray-Ban

laukku - Gucci  

Vanha sanonta, miten nainen voi aina muuttaa mieltään, pätee ainakin omalla kohdallani. Näitä esimerkkejä on vuosien varrelta varmasti useitakin, varsinkin puhuttaessa vaatteista. Muutama juttu, joista en esimerkiksi tällä hetkellä muodissa pidä, on ainakin jo aiemmin mainittu nollarin farkkutyyli. Kyseinen on vahvasti esillä nyt kaikkien ketjuliikkeiden listoilla, bootcut farkkua, nyöriä ja pitkiä farkkuhameita, näin muutama mainitakseni. Toinen mitä en usko päälläni nähtävän on klassiset aina ajankohtaiset bukleejakut, jotka nousevat aika ajoin muodin aallonharjalle. Nyt trendaa muutenkin ainakin Instagramia selatessa vahvasti sellainen ns. toimistotyyli, esimerkiksi suorat harmaat housut. Minulle tulee näistä vain aivan liian tätivibat, vaikka olisin hyvinkin kymmenen vuotta takaperin voinut pukeutua näin. Tyyli elää, vaikka pohja pysyy siinä taustalla samana. Oma makuni on mennyt viime vuosina paljon rennompaan suuntaan. Mutta vannomatta paras, on sitä tosiaan ennenkin mieltä muutettu. 

Yksi vuosikausia inhokkina pysytellyt ja nykyään jo suosikkeihin listattava väri on oranssi! Muistan kun vuoden -16 syksyllä aloitin nykyisessä työpaikassani (myös klisee, mutta aika tosiaan rientää) ja ensimmäinen työasuni oli nimenomaan oranssi. Halusin nimittäin töihin päälle sellaista, joka eroaa totaalisesti siviilityylistäni ja rohkeasti valitsin oranssia kukkaprinttiä. Jotenkin silmä alkoi tottua tähän kamalaan väriin ja hiljalleen siitä tuli ihana. Voisin jopa listata oranssin nykyään lempivärieni listalle, varsinkin pienissä määrin se miellyttää kovasti, lisäksi sopii hyvin ihoni väriin. Alkusyksystä neuloin oranssin pipon ja myöhemmin niitä alkoi näkyä myös lempiliikkeideni valikoimissa, great minds think alike! 

Näin maaliskuussa tuntuu, että talviset asut alkavat näyttää jotenkin tunkkaisille. Villamekot siirtäisin jo mielellään pois näkyvistä ja olenkin hiljalleen noita paksumpia pessyt ja viikannut kaappiin. Takin alta pilkahtava Samsøen versio esimerkiksi oli syksystä asti niin kovassa käytössä, että ajattelin päästä sen jo tältä vuodelta kesälomalle. Villaisten vaatteiden kanssa toimin niin, että tuuletan käyttöjen välissä ja pesen säästellen. Varsinkin pidempien villamekkojen peseminen on oikea murheenkryyni, kun koneen villanpesuohjelma on sen verran kevyt linkouksineen, että melko märkinä ne saa koneesta kaivaa esiin. Mutten siltikään missään nimessä laita villavaatteita pidempiaikaiseen säilytykseen pesämättä ensin. Myös kaikki oma neulomat tekeleet, pipoista paitoihin, pesen pesukoneessa villanpesuohjelmalla, käytän villalle tarkoitettua pesuainetta ja kuivaan tasolla. Yhtään villavaatetta en ole onneksi pesemällä pilannut, joten rohkeasti pesen ne koneessa, mutta oikealla pesuohjelmalla. 

Dopamiini pukeutumista ja käsitöitä

balaclava - neulottu 

villapaita - neulottu 

takki - &Other Stories 

hame - KappAhl 

nilkkurit - Pavement 

laukku - Gucci 

Ostaessani jonkun uuden vaatteen tai asusteen, mietin aina ensimmäiseksi, mihin yhdistää kyseinen. Klassinen ajatus, että on keksittävä heti vähintään kolme asukokonaisuutta, pitää siis minunkin kohdallani paikkansa. Tällä kertaa tosin kävin täysin toisinpäin, kun neuloin raidallista villapaitaa. Tein paidan oman lankavalikoiman mukaan ja lopputulos oli tekovaiheessa melkoinen mysteeri. Valmis paita käsissäni aloin miettiä, mihin sen yhdistää. Nahkahousut ovat tietysti loistava pari hempeälle, pörröiselle neuleelle, mutta mikä muu? Tuli mieleen laventelin värinen hame, joka oli viime keväänä suosikki, lumikinokset kuitenkin jättivät sen vielä odottamaan keväisempiä kelejä, kunnes muistin pliseeratun beigen neulehameen. Hame oli vielä kovassa käytössä syksyllä nahkatakin kanssa, kunnes vähän unohdin sen vaatekaapin perukoille talven aikana. Oletteko muuten kuulleet dopamiinipukeutumisesta? Siinä ideana on yhdistellä vaatteita ja värejä ennakkoluulottomasti, pukea päälle vaatteita joista tulee hyvä mieli, eikä miettiä niin paljon sopivatko asun elementit täydellisesti yhteen. 

Olen myös aina sellainen, että haluan uuden vaatteen heti päälle, joten neuleen valmistuttua se olikin jo seuraavana päivänä käytössä! Olen aika arka värien kanssa ja varsinkin näin raidallisena neule on aika "villi" neutraaliin garderobiini, eli tämän pidemmälle dopamiinipukeutumisessa tuskin heittäydyn. Vähän riskillä puin setin muutama viikko takaperin Helsinkiin lähtiessä päälle, usein kun luotan hyviksi todettuihin aiemmin päällä olleisiin yhdistelmiin, on kauheaa olla koko päivä jos ei viihdy vaatteissaan. Kumma kyllä tämä aika erilainen päivänasu oli oikein mieleinen ja mukava päällä. Me nimittäin vietimme Helsingissä päivän kirjaimellisesti aamusta iltaan, kävimme muun muassa kahdessa eri näyttelyssä niin Kaapelitehtaalla ja Jätkäsaaressa, tulipa nähtyä kaupunkia eri kulmista, kun kävelimme joka paikkaan. 

Myös eilen lauantaina oli vähän erilaista ohjelmaa Helsingin päässä, kun suunnattiin siskon kanssa Kädentaidonmessuille, jotka järjestettiin Wanhassa satamassa. Olin haaveillut käsityömessuista jo muutaman vuoden, joten oli kiva kokemus vihdoin päästä käymään. Paikalta oli jos jonkin näköistä käsitöihin liittyvää, niin valmiita töitä kuin tarvikkeita, joten ehdottomasti toimivat messut kaikille erilaisista käsitöistä kiinnostuneille. Messut eivät olleet myöskään liian isot, sillä tällöin ainakin allekirjoittaneella olisi vaarana, että tulisi ähky enkä osaisi katsoa mitään. Vietimme messuilla siskon kanssa reilun neljä tuntia ihan huomaamatta. Mukaan tarttui niin helmiä korujen tekoon, kolmet upeat korvakorut, pienet vyyhdit käsin värjättyä lankaa, muutamia neuletarvikkeita sekä käsintehtyä suklaata ja toffeeta. Suomalainen käsityö todellakin kunniaan! 

Neulottua - hybridi balaclavan ohje

Kirjoitinkin taannoin päivitetyn balaclavan ohjeen, mutta tässä vielä toinen, hybridi versio. Huomasin nimittäin usein avonaisten takkien kanssa, että olisi käytännöllistä, mikäli kypärämyssy suojaisi vähän rinnustakin. Tästä sainkin idean, yhdistää kauluri ja kypärämyssy yhteen! Käytännössä kun kaulurin poolokaulus jatkuu kypärämyssynä, mutta vähän piti pohtia tätä neuloessa kuitenkin. Lopputuloksesta tuli lopulta hyvinkin toimiva, joten tämän takia kirjoitin ohjeen tänne ylös, palaan tähän varmasti ensi syksynä, se on nimittäin varmaa, etten siinä vaiheessa muista ulkoa silmukkamääriä ja senttejä. Tällainen hybridi versio on ihan loistava lopputalveen, menee hyvin esimerkiksi kauluspaidan päällä olematta kuitenkaan liian kuuma. 

Tarvitset: Koon 2,5 pyöröpuikot pituudessa 40 cm ja 60 cm, koon 4,5 pyöröpuikot pituudessa 60 cm sekä sukkapuikot, virkkuukoukun, neulan päättelyyn, mittanauhan ja silmukkamerkkejä. Lankoina käytin yhdessä neulottuna: Novita Tuuli sävy 002 säde sekä Novita Merino 4PLY sävy 006 mannapuuro, molempia kului puolitoista kerää.

Kaulurin osuus: Luo 67 silmukkaa 4,5 koon 60 cm pyöröpuikoille. Neulominen aloitetaan nurjalta puolelta, joten aloita nurjilla silmukoilla, neuloen koko rivi 1n1o. Jatka näin, kunnes resorin pituus on 4 cm (10 kerrosta). Jatka resoria (1o1n) reunoissa 6 silmukan verran ja neulo rivi muuten sileää (oikealla puolella oikeaa, nurjalla nurjaa) ja lopussa taas 6 s resoria. Neulo sileää neuletta, kunnes neuleen pituus on resorin kera 30 cm ja olet neuleen oikealla puolella. Jaottele silmukat hartioihin ja pääntiehen: neulo riviä kuten aiemmin 16 s, päättele löysästi keskeltä 33 s ja neulo loput 16 s normaalisti. 

Jatka nyt hartiasta, minne lanka viimeksi jäi (laita toisen olan silmukat odottamaan apulangalle). Neulo ensin nurja kerros. Oikealla kerroksella neulo rivin ensimmäinen silmukka, jonka jälkeen lisää 1 s (ota silmukoiden välistä lanka ja neulo se kiertäen oikein), neulo muuten rivi normaalisti sivun resori huomioiden. Nurjalla puolella ei tule lisäyksiä. Lisää oikealla puolella silmukat yhteensä 10 kertaa.  Neulo vielä nurja rivi (lopuksi olet neuleen oikealla puolella). Puikoilla on 26 s lisäysten jälkeen. Laita silmukat odottamaan ja neulo vastaavasti toinen olka. Lisäykset tulevat aina pääntien viereen. Aloita taas nurjalta puolelta. Toisella olalla lisäykset tulevat rivin lopussa, kun jäljellä on 1 s, lisää 1 s (ota silmukoiden välistä lanka ja neulo se kiertäen oikein) ja neulo viimeinen silmukka oikein. Tee lisäykset 10 kertaa kuten toisella olalla ja neulo vielä rivi nurjalta puolelta. Puikoilla on 26 silmukkaa.  

Poimi molempien olkien silmukat samoille puikoille. Neulo riviä normaalisti, sivun resori huomioiden. Pääntien kohdalla luo 15 uutta silmukkaa, nämä silmukat yhdistävät olat toisiinsa. Luotujen silmukoiden jälkeen puikoilla on yhteensä 67 silmukkaa. Jatka neuloen normaalisti oikeat oikein ja nurjat nurin, kunnes neuleen pituus on 26 cm. Tämän jälkeen jatka neuloen 1o1n koko rivi, kunnes alaresorin pituus on 4 cm (10 kerrosta). Päättele neuloen rivin silmukoiden mukaan. Siisti työ päätellen kaikki tässä vaiheessa tulleet langanpätkät. 

Balaclava: Vaihda puikot 2,5 koon 40 cm pyöröpuikkoihin ja poimi pääntiestä 88 uutta silmukkaa virkkuukoukun avulla, aloittaen edestä toisesta reunasta, niin että  pääntie (24 silmukkaa) muodostuu kauluksen keskelle. Neulo kaulusta 1o1n 10 cm. Päättele keskeltä löysästi 24 silmukkaa ja jatka 64 silmukalla sileää neuletta tasona 8 cm. Merkitse rivin keskeltä 2 silmukkaa (31-2-31). Seuraavalla oikealla kerrokselle lisätään ennen merkkiä ja merkin jälkeen silmukat (ota silmukoiden välistä lanka ja neulo se kiertäen oikein). Lisäysten jälkeen puikoilla on 66 silmukkaa. 

Jatka lisäysten jälkeen neuloen tasona 11 cm, jonka jälkeen alkavat kavennukset. Yhteensä sileää neuletta on tässä vaiheessa 19 cm. Merkitse taas keskeltä 2 silmukkaa (32-2-32). Jokaisella oikealla kerroksella työstä kavennetaan silmukat ennen ja jälkeen merkin, nurja kerros neulotaan normaalisti. Ennen merkkiä neulo 2 oikein yhteen ja merkin jälkeen tee kahden noston kavennus. Kavennusten väliin jää siis 2 normaalia silmukkaa. Tee kavennukset yhteensä 5 kertaa, lopuksi puikoilla on 56 silmukkaa. Neulo vielä yksi rivi nurjaa. Jaottele silmukat kahdelle 4,5 koon sukkapuikolla, 28 silmukkaa kummallekin. Käännä työ ympäri ja päättele kolmen puikon tekniikalla. 

Resori: Poimi pääntiestä silmukoita tasaisesti virkkuukoukkua apuna käyttäen koon 2,5 puikoille (60 cm toimivat parhaiten), käytännössä resoriin luodaan siis uudet silmukat. Neulo resoria 1o1n, samalla kaventaen ensimmäisellä rivillä noin joka 8. silmukka. Eli neulo 7 silmukkaa, kavenna 2 nurin yhteen, jatkaen näin koko ensimmäisen rivin (mikäli haluat väljemmän resorin, kavenna loivemmin tai älä kavenna ollenkaan). Huom! aloita kavennukset vasta resorin sivuilla, neulo pääntien kohta mukaillen joustinneuletta. Neulo resoria normaalisti 1o1n, eli vain ensimmäisellä kerroksella kavennetaan, jotta pääntiestä tulee tarpeeksi napakka. Kun resorin mitta on haluttu (minulla 2,5 cm), päättele joustavalla päättelyllä, joka on tärkeä jotta resori joustaa. Päättele kaikki langanpätkät ja balaclava on valmis!