Suunnitelmia heinäkuulle

Kesä kuluu kovaa vauhtia, huomaamatta meni kesäkuu ja nyt ollaankin jo heinäkuussa. Lähes päivittäin saan vastata jollekin "pääsetkö milloin lomalle?" . Omat lomani olivat ja menivät jo toukokuussa, eikä sen puoleen minulle edes kuukauden lomaa ole ehtinyt kertyä. Kuten olen monesti sanonut, en halua elää niin että odottaisin vain lomaa ja puurtaisin arjen menemään. Heinäkuu ei ole lempikuukauteni, mutta minulla on paljon kivoja suunnitelmia ja mottoni aina onkin, miten hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kuten todettu, kesää ehtii kuitenkin viettää ihan töidenkin lomassa. Heinäkuussa...

...menemme terassille ystäväni kanssa. Tapasimme hänen kanssaan aikoinaan työpaikassa, jossa emme kumpikaan ole olleet enää vuosiin, mutta ystävyys jäi. Tämä on niitä rastiin seinään juttuja, sillä en useinkaan käytä alkoholia, mutta kyllähän kerran pari kesässä täytyy viettää iltaa ulkona ja vaikka ihan pidemmän kaavan kautta.

…menen käymään toisen ystäväni luona Lappeenrannassa. Kaupungissa käynti kuuluu jokaiseen kesään. Ainakin Hiekkalinnan ihailu, satamassa ja linnoituksessa kävely kuuluvat päivään. On tietysti kiva nähdä siellä asuva ystäväni pitkästä aikaa, emme ole nähneet varmaan sitten viime kesän? Minusta itse matka on myös ihana, menen junalla ja palaan kotiin bussilla, on ihana istua maisemia katsellen.

...teemme siskon kanssa kesäpäivän reissun Porvooseen. Olemme vuosia pitäneet kiinni perinteestä tehdä joku kesäpäivän reissu yhdessä. Viime vuosina olemme suunnanneet nimenomaan Porvooseen, sillä molemmat pidämme vanhoista taloista ja pikkuputiikkien kiertelystä. 

...haaveissa olisi uusi reissu Suomenlinnaan poutasäällä. Onneksi tämä on käytännössä helppo toteuttaa, jos vain sopiva vapaapäivä löytyy, sillä heinäkuu on jo melko buukattu. Olisi kiva päästä kävelemään Suomenlinnassa auringossa, istua terassilla ja loppupäivästä viettää iltaa Helsingin keskustassa. 

...toivoisin että ehtisin perjantain taloyhtiön saunavuorooni edes kerran. Saunavuoro on vuorotyölliselle vähän hankalaan aikaan, mutta kaikki muut vuorot oli jo varattu. Perjantain saunavuorosta onkin tullut ihana viikon piriste, ostan jotain hyvää limsaa sinne ja on ihana istua yksin hiljaisuudessa. 

...iltaisin töiden jälkeen haluaisin pystyttää käsityöpajan parvekkeelle. Minulla ei ole ollut viime aikoina juurikaan aikaa eikä energiaa käsitöihin, luovuus kun todellakin vaatisi nimenomaan aikaa. Meillä on onneksi lasitettu parveke, jossa voi puuhailla myös sadesäällä. Ajattelin pitkästä aikaa kaivaa koruntekotarvikkeet esiin.

…asuinkaupungissa on kaupunkifestivaalit, joiden paras osio on alun paraati. Siellä käynnistä on tullut minun ja miehen yhteinen perinne. Käymme katsomassa paraatin, jonka jälkeen suuntaamme ravintolaan syömään ja sieltä vielä tunnelmoimaan festivaalialueelle. 

 ...seilaamme Tallinnan päiväreissulle samaisen Lappeenrannassa asuvan ystäväni kanssa. Varaamme reissun kun näemme. Meillä on ollut vuosia tapana käydä kesällä yhdessä Tallinnassa, joten tämä perinne ei saa missään nimessä katketa. 

...yritän ottaa kesästä paljon irti ihan tavallisina työpäivinä, syödä lounaan aina kun mahdollista omalla parvekkeella, käydä terassikahveilla ja mennä lenkille työvuorojen jälkeen. 

Ajatuksia syntymäpäivään ja tyypillinen kaksonen

Olen ennenkin puhunut siitä, miten aika kuluu nykyään ihan hullua vauhtia. Mietimme miehen kanssa, onko maapallo yksinkertaisesti alkanut pyöriä nopeammin ympäri? Tänään täytän taas vuosia ja tuntuu, että juurihan näin kävi. Toisinaan poden ikäkriisiä, mutta asiaa tarkemmin ajateltuna se kumpuaa enemmänkin ulkoisista paineista, miten kuuluisi elää. Kunnes tajuan, että jokainen saa elää juuri omannäköistä elämää. Kuka muka on lopulta määritellyt oppikirjaan, millaisessa kaaressa elämän tulisi kulkea? 

Ulkonäköä en sen pahemmin ikääntymisen kannalta pohdi. Joskus saatan katsoa peilistä, että apua miten näytän väsyneeltä, jolloin jokainen juonne myös korostuu ikävällä tavalla. Voisin olla myös muutaman kilon kevyempi, mutta asenteeni on enemmän se, että lihon sitä mukaan kun ryppyjä syntyy, jolloin ne taas täyttyvät, haha. Täyteaineet siis löytyvät ihan omasta takaa. Huomaa myös, miten iän mukana haluaa mennä entistä enemmän luonnolliseen lookkiin, kuten kasvattaa oman hiusvärin esiin, joka onkin sujunut yllättävän helposti, enkä ole ainakaan vielä haikaillut värjäämisen perään. Meikata en ole muutenkaan koskaan oikein osannut, joten melko kevyellä päivämeikillä mennään, tosin huulipunaa pitää olla aina! Sama juttu pukeutumisen kanssa, on se oma maku, joka ei ole trendeistä riippuvainen. Nimenomaan ikää tullessa on tullut ajatus, miten ulkonäkö on lopulta todella vähäpätöinen asia. 

Vaikka olen syntymältäni keskikesän lapsi, kesä ei ole lempivuodenaikani. Älkää käsittäkö väärin, pidän kesästä siihen asti, kun lämpötilat pysyvät kohtuullisina. Kesällä on myös ne omat ihanat juttunsa, kuten valoisat illan ja paljon meneminen ja tekeminen, jolloin tosin kesä lähtee minulla usein suorittamisen puolelle. Yhtään vapaapäivää ei saisi hukata, haluan ehtiä kiertää kaikki haluamani kesäkohteet läpi ja ahdistun, jos työt eivät anna tätä periksi. Olen nimittäin loistava täyttämään kalenterini. 

Tämä pätee muuten täysin horoskooppimerkkiini kaksosiin, joka rakastaa vaihtelua ja uusia kokemuksia. Horoskoopin muukin kuvaus pitää muuten uskomattoman hyvin perää kohdallani, olen juuri sellainen kuin luonnehoroskooppi antaa ymmärtää. Monesti kaksosia kuvataan uteliaiksi, puheliaiksi, helposti innostuviksi ja halukkaiksi tutustua uusiin asioihin. Kaksoset kyllästyvät helposti ja kaipaavat vaihtelua. Kaksoset ovat todella sosiaalisia ja sanavalmiita. Horoskooppia kuvataan myös kovaääniseksi ja huonohermoiseksi, kuten mutkikkaiksi ja kaksijakoisen luonteen omaaviksi. Tätä kirjoittaessa allekirjoitan kuvauksen täysin, joten ehdottomasti uskon horoskooppeihin. Entä sinä siellä ruudun toisella puolen, kuvaako horoskooppimerkkisi sinun luonnettasi?

Viime viikon parhaat

Postaus sisältää mainoslinkkejä 

Toukokuulle siirtyminen. Yksi lempikuukauteni on täällä, ja tänä vuonna pystyn siitä nauttimaan. Tuoreessa muistissa on toukokuu vuoden takaa, kun olin käytännössä koko kuukauden kipeä, huipentuen keuhkokuumeeseen. Joten nyt nautin lempikuukaudestani ja varsinkin terveydestäni viime vuodenkin edestä. 

Valmistunut putkiremontti. Voitteko kuvitella sitä ilon päivää, kun asuntomme osalta remontti saatiin valmiiksi, lattioilta poistettiin suojaukset, joita oli katseltu kuukausia, sai matot tilalle, eikä tarvitse enää aamuisin päivystellä, onko kukaan tulossa töihin. Parasta oli, että sai vihdoin tavarat paikalleen, kun esimerkiksi eteinen oli pitänyt olla tyhjä kuukausia. Nyt voi sanoa, että remontistakin selvittiin, vaikka se hirvitti hurjasti etukäteen. Kaiken kaikkiaan olin muuten vain yhden yön huoneistohotellissa evakossa remontin vuoksi, muuten pystyi asumaan kotona. 

Nahkatakin käyttöönotto. Ihana kun sai takit eteiseen, niin pukeutuminenkin helpottuu. Laitoin ensimmäistä kertaa tälle keväälle ikisuosikkini, mustan nahkatakin päälle, tykkään takista aina vain. Human Scalesin rotsi on yksi parhain vaatehankintani koskaan, kun etsin pitkään sitä täydellistä nahkatakkia. Tilasin takin jo vuosia sitten Kekäleeltä, mutta kiinnostuneille tiedoksi, että sama takki on heillä edelleen myynnissä täällä (mainoslinkki). Etsin muuten myös pitkään pientä silkkihuivia kaulaan ja tänä keväänä Nansolle tuli täydellinen, jonka ostin hiljattain, kyseessä on tämä huivi (mainoslinkki).

Kahviloissa ja ravintolassa käynti. Vein itseni kahville tavallisena maanantaina, käydessäni muutenkin asioilla kauppakeskuksessa. Tykkään ja tarvitsen viettää aikaa yksin, varsinkin kun työskentelen asiakaspalvelun parissa. Viikonloppuna sen sijaan kävimme miehen kanssa terassikahveilla nauttimassa upeasta säätä sekä sen jälkeen ravintolassa syömässä. Minusta kahviloissa ja ravintoloissa käynti on yksi parhain asia, mihin rahaa voi käyttää.

Vehreyteen herännyt luonto, joka tuntuu joka kevät yhtä ihmeelliselle. Olen ihmetellyt niin koivujen lehtiä, vihreää nurmikko kuin hiljalleen alkavaa kirsikkapuiden kukintaa. Toivoisin aina, että voisin pysäyttää tämän luonnon kukkaan puhkeamisen hetken, jotta ehtisin ihailla sitä tarpeeksi. Myös luonto eläinten suhteen on herännyt, näin esimerkiksi lenkillä siilin sekä erilaisia lintuja, joista suosikkini on meriharakka, niin symppis oranssine nokkineen ja palosireeni äänineen.

Kesäloman suunnittelu. Ajattelin, ettei minulla ole kesälomaa laisinkaan tänä kesänä, mutta onkin työpaikan kiinniolon vuoksi jopa pari viikkoa! Ihan parasta ja lomani alkaa jo parin viikon päästä, eli saan lomailla yhtenä lempikuukautenani, toukokuussa. Loma on tapani mukaan täyteen suunniteltu, sillä kuulun siihen porukkaan, joka ei halua "hukata" lomapäiviään pelkkään olemiseen ja spontaaniin tekemiseen. 

Vuosi on silmänräpäys ja suunnitelmia seuraavalle

Aika kuluu hurjaa tahtia ja taas näin vuoden viimeisenä päivänä havahduinkin, miten kokonainen vuosi on silmänräpäys! Nämä postauksen kuvat lumimaisemassa on otettu tammikuun alussa, eli kuluneen vuoden puolella, mutta kuitenkin käytännössä vuosi sitten. Älytöntä tosiaan, miten vuosi meni tässä välissä ihan hullussa hujauksessa. Kulunut vuosi oli itselleni yksi elämäni huonoin ja haasteellisin, joten mielelläni jätän sen taakse. Taas kerran muistutuksena, miten elämä ruudun kautta näyttää monesti niin erilaiselta. Enhän itsekään jaa niitä hirveimpiä hetkiä someen, vaan mieluummin postaan käsitöistä, päivänasuista ja reissuista. Vaikka vuoden aikana oli paljon hyvää, kuten se miten usein pääsin käymään lempikaupungissani Tallinnassa sekä minulla oli aikaa opiskella ja kehittää itseäni eri osa-alueilla, toinen puoli oli sairastelua ja epätoivon tunteita. Sen enempää yksityiskohtiin menemättä, toivon alkavasta vuodesta parempaa. En tee uuden vuoden lupauksia, mutta listasin muutaman pienen tavoitteen. Vuonna 2026...

...opettelen syömään puikoilla. Niin monta kertaa, kun olen aasialaisissa ravintoloissa joutunut pyytämään tarjoilijalta haarukan, samalla katsoen, miten joka ikinen muu ravintolassa olija osaa syödä puikoille. Pieni tavoite, jonka en usko olevan niin vaikeaa oppia? Konkreettisesti tähän voisi lähteä yksinkertaisesta ostamalla sushia kotiin, ottamalla puikot kauniiseen käteen ja katsomalla vaikka YouTubesta ohjevideon.

...luen kirjan. Suorastaan hävettää sanoa, miten vähän luen. Käyn kyllä kirjaston lehtisalissa kuukausittain lukemassa mielenkiintoiset lehdet läpi. Lukusali on minulle myös paikka hiljaisuudelle ja rauhoittumiselle. Varsinaista kirjaa sen sijaan en muista, milloin viimeksi luin. Minua kiinnostaa kovasti Risto Malin dekkarit, jotka sijoittuvat asuinkaupunkini alueelle, joten hänen kirjoistaan voisin lähteä liikenteeseen. 

...aloitan oman värin kasvatuksen tukkaan. Minulla oli vuosia sitten täysin oman väriset hiukset, enkä värjännyt niitä useampaan vuoteen, kunnes aloin raidoittaa tukkaa ja sillä tiellä olen ollut vuosia. Nyt haluaisin taas nähdä, miltä oma väri näyttää täysin sellaisenaan ilman vaaleita raitoja. Viime kerralla kampaaja laittoi sekaan myös ruskeaa raitaa ja nyt olisikin helppo aloittaa värin kasvatus pois. 

...rajaan vaatebudjetin 50€/kk. Mikäli haluan hankkia jotain arvokasta, se tulee kasata useamman kuun budjetista. Vuositasolla budjetti on todella kaukana siitä, mitä yleensä vaatteisiin kulutan, mutta otan haasteen vastaan. Sain idean, kun luin jostain lehdestä artikkelin kahden eri budjetin shoppailijasta, joista toinen harjoitti tuota 50€ kuussa taktiikkaa. En kuitenkaan ota oma tekemiä vaatteita tai asusteita tästä budjetista, joten langat, kankaat ja muut tarvikkeet eivät tähän kuukausibudjettiin sisälly. Myöskään alusvaatteet tai asusteet eivät kuulu budjettiin, mutta niitä en muutenkaan kuukausittain hanki.

...en halua karsia kokemuksista, vaikka menemiseen menee vuositasolla iso siivu pankkitilin saldosta. Haluan käydä lähikaupungeissa, istua kahvilla ja syödä lounasta ulkona. Listasin myös muutaman mielenkiintoisen tapahtuman uuteen kalenteriin, joihin haluaisin osallistua, kuten Porvoon Valot tapahtuman ja Helsingin kädentaidonmessut.

...haluaisin opiskella viron kieltä. Sain idean tähän jo viime syksynä, mutten enää ennättänyt kaupunginopiston viron kielen kurssille. Mikäli kurssi tänä vuonna järjestetään, laitan sen vähintään vakavaan harkintaan. Toisaalta voisin yrittää opiskella kieltä omatoimisesti verkon välitykselläkin. Sen verran usein tulee Tallinnassa vuodessa käytyä, että olisi kiva osata edes ne ihan perusjutut puheessa. Minusta on myös kohteliasta, mennä maassa maan tavoilla. 

...haluan kehittyä omissa harrastuksissa, joihin listaan esimerkiksi neulomisen, ompelun ja leipomisen. Tuntuu miten ompelussa kehityin tänä vuonna todella paljon, kun ompelin esimerkiksi nahkaa. Neulomisessakin voi kehittyä aina ja luulen että siinä onkin syy, miksi kaltaiseni kyllästyjä ei tähän harrastukseen kyllästy.

Sellaisia pieniä, toteutettavissa olevia haaveita minulla on. Toivoisin myös, että pääsisin matkustelemaan alkavana vuonna Tallinnaa pidemmälle, mutta kaikki riippuu miten vuosi muuten sujuu. Meillä alkaa taloyhtiössä esimerkiksi iso remontti, jota odotan kauhulla, mutta toivon että siitäkin lopulta selvitään. Remontin vuoksi, ei kuitenkaan pysty hirveästi suunnittelemaan muuta vuoden kulkua. 

Kuukausikooste - elokuu

Hei se olisi syyskuun ensimmäinen päivä, eli kesä on virallisesti paketissa! Mennyt elokuu oli viimeinen kesäkuukausi, joten päätin koota taas kuukausikoosteen, kuten kesä- ja heinäkuustakin, sillä on myöhemmin kiva palata tunnelmoimaan, mitä tein kesällä. Vanha laulu, miten kesä meni taas aivan liian äkkiä, pitää kyllä paikkansa. Toisaalta pidän syksystäkin, joten turha haikailla kesän perään. Mennään kuitenkin vielä hetkeksi takaisin elokuuhun tämän postauksen myötä. Elokuun aikana ehtikin vielä hyvin tehdä kesäjuttuja, ihan yllätyin tätä postausta kootessani, miten paljon menoa kuukauteen sisältyikään. 

Kuun ensimmäinen päivä teimme miehen kanssa kunnon turistireissun Helsinkiin, kun päivän aikana kävimme muun muassa Suomenlinnassa. Olin koko kesän kaavaillut käyntiä historiallisessa saaressa, joten kiva että sen ennätimme vielä toteuttaa. Saaressa on ihan omanlaisensa tunnelma ja kuten ehkä jo tiesitte, rakastan historiallisia kauniita rakennuksia sekä merimaisemaa, joten sanomattakin selvää, että Suomenlinnassa viihtyy hyvin useamman tunnin. 

Yksi parhaista viime vuosien kotimaisista sarjoista on Mies joka kuoli, vielä kun sarjan kuvauspaikka on naapurikaupunki Hamina, joka luonnollisesti nostaa sarjan pisteitä, jos minulta kysytään. Kesäisin onkin vähintään kerran käytävä tuolla samaisella jäätelökioskilla, jolla sarjan päähenkilökin asioi, ja tilattava sarjan nimikkoannos. Kyseessä on viiden pallon jäätelötötterö, joka menee meillä miehen kanssa näppärästi puoliksi.

Elokuussa olimme mökillä useamman yön putkeen, onneksi tämäkin onnistui, sillä käymme lopulta mökillä liian harvoin. Huomasi hyvin, että oli jo loppukesän tunnelmaa ilmassa, kun sateli, illat pimenivät aiemmin ja alkoi olla myös iltaisin melko viileää saunan jälkeen. Minusta elokuussa on ihana tunnelma mökkeillä, ei ollut niin tuskaisen kuuma ja tähtitaivaskin näkyy. Elokuun teema oli mökkeilyyn liittyen tietysti mustikat, niitä kerättiin, syötiin, leivottiin ja pakastettiin. Innostuin myös parin kuukauden tauon jälkeen mökillä neulomaan ja sainkin jo huhtikuussa aloitetun villatakin valmiiksi, napit vain puuttuvat. Löysinkin sopivasti kuun kuluessa napit kirppikseltä, joten täytyy esitellä valmis neuletakki jossain vaiheessa paremmin. 

Elokuussa pukeuduttiin kesämekkoihin vielä kun pystyi, mutta todettava on, etten kaikkia kesävaatteita edes ehtinyt käyttää. Vaatteita on siis selkeästi kaapissa ihan liikaa ja tietysti alkukesän viileys vaikutti asiaan. Mekkojen käytön lisäksi parasta menneessä kuussa oli, että sain vihdoin pitkän odotuksen jälkeen diagnoosin kevään huonolle kunnolle ja sairastelulle, vaikka jo tiesinkin mikä vaivasi, oli helpottavaa saada asialle päätös, eikä tarvitse enää taistella terveydenhuollon kanssa. 

Elokuussa vietin päivää omassa seurassani suloisessa Loviisassa, jossa pitäisi ehdottomasti käydä useamminkin. Kävelin pitkin kauniita katuja puutaloja ihaillen ja istuin kahviloissa kun siltä tuntui. Elokuussa tosin Loviisan kaduilla huomasi, miten arki kouluineen ja töineen oli alkanut, sillä kaduilla ei juuri näkynyt ketään. 

Elokuuhun sisältyi myös melkein festarit, kun kävimme Wiinijuhlissa naapurikaupungissa. Ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma oli oikein onnistunut, Dingon keikkaa myöten. Liput ostimme vasta portilta, joten suurta suunnittelua emme tapahtuman eteen tehneet vain päätimme edellisenä iltana suunnata sinne. Mainittakoon, että yhden kuoharin nautin koko Wiinijuhlien aikana.

Elokuussa riitti kauniita päiviä ja onneksi helteet olivat tässä vaiheessa kesää mennyttä, sillä oli kiva ulkoilla paljon miellyttävissä lämpöasteissa. Omassa asuinkaupungissani parasta onkin hyvät ulkoilumaastot, ihana kävellä meren äärellä. Mutta todettakoon, että minä olen juuri heitä, kenen on oltava hyvällä ilmalla ulkona ja tulee huono omatunto jos ei niin tee. 

Kaksi hankintaa pukeutumiseen tein elokuussa, jotka näkyivät jo aiemmin tässä kollaasi postauksessa - ruskea takki ja Adidaksen Handball Spezial tennarit. Olen tykännyt vuosia äärettömän paljon vastaavasta takista khakivihreänä, joten tämä ruskea oli kiva löytö. Tennareista haaveilin jo keväällä, mutten kesää vasten enää halunnut ostaa. Nyt syksymmällä kengät ovat täydellinen pari Gannin laukun kanssa. 

Elokuulle sisältyi vielä yksi sympaattinen lähikohde, kun piipahdimme miehen vanhempien kanssa Strömforsin ruukissa. Todella kiva kohde ja niin lähelläkin. Elokuun teema oli selkeästi kotimaanmatkailu ja vähän paniikki ehtiä kaikkialle ennen kesän loppua. 

Elokuun viimeinen viikko meillä meni Tallinnassa, josta palasimme kuun viimeinen päivä. Halusimme tehdä vielä reissun kaupunkiin kesällä, vaikka loppukuun lämpötilat eivät niin kesäiset enää olleetkaan. Tuntui kuitenkin edellisellä kesäkuun kolmen yön visiitillä, miten aika loppui kaupungissa pahasti kesken, joten tällä kertaa olimmekin viisi yötä. Palataan siis seuraavaksi Tallinnan tunnelmiin.  

Pääsiäinen puhelimen kamerasta

Pääsiäinen on ollut vuosia yksi oma suosikkipyhäni heti joulun jälkeen. Luulen, että näitä molempia yhdistää omissa ajatuksissa sellainen tietynlainen rauhoittuminen. Pääsiäisestä myös alkaa mielestäni aina virallisesti kevät, tällöin korkkaan useimmiten kevättakit sekä jäätelökioskit aukeavat! Ajattelin, että olisi hauska jakaa vähän tunnelmia menneiltä päiviltä tänne blogin puolelle, joten kokosin postauksen puhelimella napatuista kuvista. 

Pitkäperjantaita saimme viettää mitä upeimmassa säässä, joten suuntasimme miehen kanssa terassikahveille pienen kävelymatkan päähän kotoa. Yleensä olemme muuten käyneet kerran tai jopa kaksi pääsiäispyhinä Helsingissä American Car Showssa, mutta tänä vuonna skippasimme sen. Tuntui, että messut on jo niin monesti nähty ja muistissa on vielä Las Vegasin paljon suuremmat automessut, joilla olimme useamman päivän putkeen, kiintiö tuli siellä niin sanotusti täyteen. 

Minulla ei ole tapana juurikaan koristella kotia eri pyhiin, saatan vaihtaa sohvan koristetyynynpäällisiä tai laittaa jotain ihan pientä koristetta. Rairuohon kasvatus on ollut kuitenkin vuosia tapana, joten sen tein tänäkin vuonna, tosin jännitin ehtiikö ruoho kasvaa, hyvin ehti! Ostin vähän pääsiäisherkkuja kotiin ja miehen vanhemmille tein pienet muistamiset. Helppo keino saada vähän ekstraa, on pakata herkut kauniisti, jo aiheeseen sopivat koristenauhat tekevät paljon. 

Lauantaina halusin vähän vaihtelua kotona oloon, joten suuntasin viettämään päivää Helsinkiin. Sopivasti ilmainen bussimatka oli menossa vanhaksi, joten hyvä syy lähteä reissuun. Täytyi myös muun muassa käydä kangaskaupassa, sillä tarvitsin muutamia tarvikkeita ennen keskiviikon ompelutunteja. Täällä asuinkaupungissa en juuri koskaan niin sanotusti mene kaupungille muuten vain, vaan kaipaan nimenomaan vaihtelua omiin tuttuihin kulmiin. Muutama muukin oli suunnistanut Helsingin keskustaan ja porukkaa oli todella paljon liikkeellä. 

Lauantaina oli jo lähes kesäinen sää ja kaduin heti bussista ulos astuttuani, että heitin päälle trenssin, kuumahan siinä tuli! Toisaalta myöhemmin päivästä alkoi vesisade, joten tällöin takki oli ihan kätevä. Oranssi laukku ihastuttaa kovasti taas kuukausien tauon jälkeen, ihan parasta kun löytää omasta kaapista jotain "uutta". Takin sain muuten heittää päältä ulkona lounaalla istuessa, niin kovasti aurinko lämmitti aamupäivästä! kaipasin jotain raikasta syötävää, joten Teatterin salaatti toimii aina, kun ei keksi minne menisi. 

Minulla on usein ollut tapana nimenomaan pääsiäisenä suunnata Merisatamanrannan Jäätelötehtaan kioskille sekä ihastella Eiran arkkitehtuuria, mutta oma kuukausia reistaillut terveydentila vähän hiljensi menoa, enkä viitsinyt lähteä kävellen sinne asti, joten pitäydyin keskustassa ja piipahdin Punavuoressa. Liike on lääke, enkä osaa vain kotonakaan olla, mutta toivon todella, että turhauttava tilanne selkenisi pian. Jäätelöä onneksi sain silti, oikein isoimman annoksen mikä saatavilla oli. 

Muita suunnitelmia pääsiäispyhille oli, että istuttaisin yrttejä lasitetulle parvekkeella ja mahdollisesti jo muitakin kukkia kesää varten, mutta säät viilenivät sen verran, että tämä projekti saa vielä odotella. Lämpimien ja aurinkoisten päivien jälkeen on satanut kaksi päivää vettä kuin aisaa, hyvä puoli on, että luonto saa vettä ja katupölyt peseytyvät pois. Parvekkeen ehtii kyllä laittaa kevätkuntoon myöhemmin ja plussaa on, että tein siellä suursiivouksen talven jäljiltä jo aiemmin. 

Arkiset viikon parhaat

Postaus sisältää mainoslinkin

Viikon paras puuha. Innostuin leipomaan viikon aikana parikin kertaa, mikä on siinä mielessä harvinaista, että leivon todella kausittain ja toisinaan menee kuukausia välissä. Meillä on ollut vuosia Airfryer, joka on paljon käytössä ruoan valmistuksen muodossa. Sain ystävänpäivälahjaksi siihen leivontasetin, jota aloitin alkuviikosta testailemaan muffinsien teon muodossa. Muffinsien lisäksi viikon aika valmistui myös focaccia leipä, jota leivoin ensimmäistä kertaa koskaan, sen tein tosin ihan uunipellillä. Oliivein ja suolahipuin höystetty focaccia toimi täydellisesti kasvissosekeiton kaverina. 

Viikon paras löytö. Olen suunnitellut tummanruskean poolon neulomista, mahdollisesti vasta ensi syksyksi. Olin ostanut siihen aiemmin merinovillaa, jonka kaveriksi ajattelin myöhemmin hankkia mohairia. Mikä onni oli, kun bongasin Novitan Tuuli lankaa täydellisessä tummanruskeassa sävyssä. Juuri siinä värissä, mikä oli tuotannossa vuosi-pari sitten ja tätä lankaa paitaan havittelin, mutta ajattelin ettei enää löydy mistään. Voitteko kuvitella, että löysin mohairlankaa poistokorista euron kerä! Eli noin viisi kertaa normaalia hintaa edullisemmin. Hyvä etten tasajalkaa hyppinyt löydön tehdessäni, nappasin mukaan heti seitsemän kerää. Paidan neulominen saa kuitenkin vielä hetken odotella. 

Viikon piristävin. Tietysti auringonpaiste, josta sai nauttia useampana päivänä. En ole varmaan ainut, joka on paljon energisempi valoisalla ja oli ihan lenkkeilläkin auringonpaisteessa. 

Viikon paras sarja. Aloitimme katsomaan MTV Katsomossa (mainoslinkki MTV katsomo+), Harjunpään uutta kautta. Kotimaiset rikossarjat ovat viime vuosina nostaneet hurjasti tasoaan. Meillä on ollut MTV Katsomo+ palvelu jo pidempään, mutta vinkkinä, heillä on nyt tarjous käynnissä, jossa palvelun saa käyttöönsä puoleen hintaan 2 kuukaudeksi koodilla HELMI2KK (voimassa 28.2.25 asti). Mikäli kiinnostaa, niin tarkemmat tiedot ja kamppanjan ehdot löydätte täältä (mainoslinkki MTV Katsomo+). Olemme itse joskus nimenomaan aloittaneen palvelun jollain tarjousjaksolla, minkä jälkeen emme ole halunneet siitä enää luopua, vain jatkaneet mukisematta normaalihinnalla. En malta muuten odottaa, että Maajussille morsiamesta alkaa uusi kausi, jonka katsonkin aina viikon etukäteen Katsomosta.

Viikon onnistunein. Ompelutunneilla valmistunut paljettihame. En ole kovin paljon ommellut vaatteita, joten vuorellinen paljettikankaasta tehty hame oli jopa pieni haaste. Pelkkä paljettikankaan leikkaaminen hirvitti, mutta tällä viikolla hame valmistui! Tein sitä pari kolme viikkoa aina muutaman tunnin kerrallaan. Ihana kun hame valmistui ennen ensi viikon koulujen hiihtolomaa, sillä myös ompelukurssi lomailee tällöin. Parasta hameessa oli vielä se, että ostin paljettikankaan edullisesti palalaarista ja vuorikangas minulla oli valmiina, olin saanut sen aiemmin ilmaiseksi. 

Viikon inspiroivin. Oma vaatekaappi. Kohta on kulunut jo kaksi kuukautta vaatteiden ostolakkoa ja on ollut kiva huomata, ettei shoppailulakko ole ollut edes niin vaikeaa. Tiedän, että tähän auttaa ainakin se, miten osaan nykyään enemmän elää hetkessä. Esimerkiksi helmikuun ollessa täysi talvikuukausi, käytän vielä innoissani talvivaatteita, joita en kaipaa yhtään lisää. Toisaalta omaa lakkoani "helpottaa" myös se, että voin edelleen ommella itse vaatteita. 

Kävelyllä Helsingissä

Teen harvemmin tämän tyyppisiä postauksia blogiin, kun usein kuvat päätyvät vain Instargramin stoorien puolelle. Nyt päätin kuitenkin pitkästä aikaa koota postauksen tänne blogin puolelle, nimittäin eilen olin yhden lempiharrastukseni parissa, kävelyllä Helsingissä! Kuten tiedätte, tykkään ulkomailla nimenomaan kävellä ja katsella paikkoja, muttei tarvitse lähteä edes Suomen rajojen ulkopuolelle, jotta kaupunkikävelyä voi harrastaa. Samalla saa liikuntaa ihan huomaamatta ja tämähän on myös itsessään maksuton harrastus. 

Menen usein Helsinkiin nimenomaan kävelemään ja ihailemaan paikkoja. Juuri puhuimme erään pitkään pääkaupunkiseudulla asuvan ystäväni kanssa, ettei hän koskaan tee tätä ja käy ylipäätään muutenkin harvemmin keskustassa. Luulen, että monille sielläpäin asuville käy näin. Minä taas menen noin kerran kuussa kävelylle keskustaan. Täältä asuinkaupungista kun pääsee näppärästi bussilla Helsinkiin, tykkään myös istua bussissa sen pari tuntia, katselen maisemia ja vaivun omiin ajatuksiini, joskus saatan samalla neuloa jotain pientä.

Päiväni alkoi niin, että saavuin Kamppiin puolen päivän maissa. Olin miettinyt etukäteen minne kävelen, mutta joskus saatan haahuilla päättömästi vailla päämäärää. Ensimmäinen pysähdykseni oli Mannerheimintien My o My -putiikki, sillä nappasin sieltä yhden etukäteen katsomani jutun mukaan. Tunnustettava on, että rikoin omaa ostolakkoani ihan pikkuisen, kun ostin Jellycatin hauskan laukkukoru nallen. Lieventävänä seikkana sanottava, että sain vielä tuloja viime vuoden kirppismyynneistä, joten ostettuani pikkuisen jutun niillä, en tavallaan käyttänyt tämän vuoden budjettia, heh.

Kävelin Vanhan kirkkopuiston läpi, Bulevardilta Punavuoreen. Tässä vaiheessa päivää oli jo lounasaika, joten suuntasin Green Hippoon syömään. Ravintola oli kerrankin väljä ja sain paikan ikkunalta. Tilasin monta kertaa hyväksi todetun kana bowlin. Minulla ei ole mitään ongelmaa mennä ravintolaan, elokuviin ym. yksin ja nautinkin yksinolosta. Mikäli odottaisin aina seuraa joka asian tekemiseen, jäisi moni juttu kokematta. 

Lounaan jälkeen törmäsin kadulla pariin tuttuun ja juttelimme jonkun aikaa. Tästä kävelyni jatkui kohti Eiraa. Matkalla katselin kiinnostavia näyteikkunoita sekä kiinnitin huomiota rakennusten yksityiskohtiin. Ylös katsoessa voi bongata vaikka hattivatteja ja Muumipeikon istumassa ikkunalaudalla. Huvilakadun kohdalla alkoi muuten paistaa aurinko. 

Mietin kävellessä, että voi kun olisin laittanut lenkkarit jalkaan. Kadut olivat lumettomat ja suurilta osin kuivat, joten vuorellisilla talvikengillä kävely tuntui raskaalta. Kotoa lähtiessä maassa oli kuitenkin lunta, jäätä ja kaikkea siltä väliltä. Vaikka minulla on vain minuuttien kävely kotoa bussiasemalle, en uskaltanut ottaa riskiä ja lähteä lenkkareissa liikenteeseen. Korvaläpät olivat hyvä idea, sillä vaikkei pakkasta ollut, oli tuuli jäätävä paikoittain. 

Hauska kun tv oli kotona yhtenä päivänä auki taustalla ja sieltä tuli vanhempi Huvila & huussi jakso, siis ainakin kymmenen vuotta vanha. Kyseisessä jaksossa haettiin kakkuja Merikadulla sijaitsevasta Sokerileipuri Alenius -nimisestä leipomo-kahvilasta. Muistelin kävelleeni paikan ohi monet kerrat, mutta miksen ole käynyt sisällä? Tilanne täytyi korjata, joten suuntasin päiväkahville. Kohtasin kahvilassa vanhemman herran, joka neuvoi soittamaan kelloa, kun olin odotellut pidempään kassalla, eikä työntekijää näkynyt missään. Samalla vaihdoimme herran kanssa muutaman sanan ja selvisi hänen asuvan tällä samaisella kadulla. Yllätyin kahvilan sisällä vallitsevasta tunnelmasta, heidän legendaarisen banaani-suklaakakun mausta kuin edullisesta hintatasostakin, nimittäin kakkupala ja kahvi maksoi vain 7,50€! Lähtiessään herran kanssa toivottelimme vielä hyvät jatkot puolin ja toisin. 

Eirassa ja Ullanlinnassa rakennuksia katsellessa, mietin kuka tuolla asuu, mitä hän tekee työkseen ja paljonkohan vastike on? Kiinnostaa myös talojen historia, milloin ne on rakennettu? Kuka täällä on asunut alkujaan? Minua kiehtoisi kovasti osallistua joskus opastetulle kierrokselle, jossa kävellessä kuulisi nimenomaan historiaa. Täytyykin tutkia josko tällaisia järjestetään. 

Eirassa kiertelyn jälkeen kävelin eri reittiä takaisin keskustaan. Ihmettelin, miten päivä on pidentynyt hurjasti, kun pitkälle neljän jälkeenkin oli vielä valoisaa. Tuli tunne, että talvesta on tavallaan selvitty, kun se pimein aika on takana. Loppumatkan kävelin meren äärellä ja kuulin miten Viking Linen laiva soitti torvea, meri oli lähes kesäisen näköinen ja oli hassua ajatella, että eletään täyttä talvea. Matkan varrella bongailin sadoittain karkkeja maasta, selkeästi oli penkkaripäivä.

Päivän päätteeksi piipahdin vielä muutamalla lempikaupalla, &Other Storiesilla, Arketilla ja Cosilla tutkailemassa kevään uutuuksia. Vallitsevat värit olivat selkeästi vaaleankeltainen, khakinvihreä sekä tummanruskea jatkaa voittokulkuaan. Ihanaa myös huomata, etten halunnut kaupoista mitään uutta vaatetta. Sillä voin kertoa, että ennen minulle teki tiukkaa olla edes kuukausi ostamatta vaatteita ja mietin aina jo seuraavaa hankintaa. Tästä on onneksi tultu kauas ja luulen, että tulen jatkamaan ostolakko vaatteiden osalta maaliskuun jälkeenkin, mutta asusteet poistan tällöin kieltolistalta.