tiistai 27. huhtikuuta 2021

Parvekkeen päivitystä

Postaus sisältää mainoslinkkejä



Vuosi sitten keväällä innostuin ensimmäistä kertaa laittamaan parveketta kesäkuntoon kukkien myötä. Innoissani toimin multapeukalona pitkin kesää, hankin uusia kukkia, katsoin yrttien kasvamista ja hoidin pientä puutarhaa monta kuukautta. Innostus ei suinkaan jäänyt vain viime kesään, vaan lämpötilojen pikkuhiljaa noustessa on sama homma taas edessä. Ensin pitäisi tosin siivota itse parveke, joka toimittaa talvisin lähinnä varaston virkaa. Kunhan tuon inhottavan homman saa pois päiväjärjestyksestä, pääsee kivempiin tehtäviin. Agendalla on heti alkuun yrttien istutusta, kukkakaupassa käyntiä kuin koristetyynyjen päivitystä. Meillä on parvekkeella pieni pöytä ja kaksi tuolia, joiden pehmikkeenä tykkään käyttää tyynyjä. On niin kiva kun kesällä on käytännössä yksi huone lisää. Niin monet kerrat tuli viime kesänäkin juotua niin kahvit kuin syötyä lounasta "ulkona". Ehdottomasti odotan aurinkoisia päiviä omalla parvekkeella. Tykkään myös kesäiltojen hämärtyessä polttaa parvekkeella kynttilöitä. 

Minulta löytyy aika paljon puutarhan tarpeita viime kesältä, niin ruukkuja kuin kollaasissa näkyvät kultaiset suihkepullo sekä kukkalapio ja kuokka. Nyt haaveilisin lisäksi pienestä kastelukannusta, yrttiruukkuihin tulevista merkeistä (viime kesänä vain arvailin mikä kasvaa missäkin), pienestä juuttimatosta ja niistä uusista tyynynpäällisistä. Parvekkeen sävymaailma on muusta kodista poiketen melko vihreä, jonka kanssa sopii minusta hurjan hyvin neutraalit luonnonmateriaalit - juutti, pellava ja saviruukut. Tietysti tärkein, eli kukat olisi myös pian käytävä ostamassa - puutarhamyymälässä käynti on niin kivaa! Laventeli ja pelargonia todettiin viime kesänä todella helppohoitoisiksi, pysyivät hengissä niin viileät yöt kuin superhelteet lasitetulla parvekkeella (pelargonia muuten kukki täyttä häkää vielä joulukuussa), joten niitä hankin myös tänä keväänä. 

torstai 22. huhtikuuta 2021

Älä osta lista

Usein tulee kirjoitettua lempivaatteista tai mitä garderobi kaipaisi. Siinä missä nuorempana tuli enemmän mentyä trendejen perässä ja kokeiltua rohkeammin uusia juttuja, sekä ylipäätään shoppailtua paljon enemmmän, on helpottavaa kun nykyään tuntee oman makunsa niin hyvin, ettei hutiostoksia tule tehtyä. Päätinkin tällä kertaa koota, mitä älä osta listaltani löytyy, eli vaatteita ja asusteita, joihin minun ei kannata panostaa, vaikka muiden päällä saattaisin kyseisiä ihaillakin. Olisi myös todella mielenkiintoista kuulla, onko teillä vaatteita, joita ei kannata turhaan kaapin täytteeksi hankkia?


Kietaisumekot. Monesti sanotaan, että kietaisumekot sopivat joka kropalle, mutta olen eri mieltä. Kietaistava malli on myös todella epäkäytännöllinen, kun saa jatkuvasti varoa vilauttavansa (ja ei edes hakaneulaviritelmät eivät auta). En pidä vaatteista, jossa ei ole luonnollista toimia, tai joutuu miettimään onko vaate hyvin päällä.

Kuviolliset puserot. Jaksan ihastella erilaisia kauniita printillisiä puseroita muilla, mutta itse en niissä viihdy. Joskus haksahdin ostamaan kauniita paitoja esimerkiksi suloisilla kukkakuvioilla, mutta kun kiikutin niitä yksi toisensa jälkeen kirpparille, tajusin etteivät ne vain ole minun juttuni. Ainut poikkeus ovat Marimekon silkkipaidat ja klassinen jokapoika, ne ovat sen verran rentoja ja pitkiä pidettäväksi housujen kanssa, että niitä tulee käytettyä. 


Liian tiukat farkut. Siinä missä vuosia sitten ahtauduin niin kireisiin farkkuihin kuin mahdollista, nehän löystyvät kuitenkin käytössä. Valitsen nykyään mieluummin kokoa tai kahtakin suuremmat samantien, mukavuus ennen kaikkea. Minun ei myöskään kannata hamstrata montaa paria farkkuja, sillä lopulta ne ovat aika vähäisellä käytöllä. Yksi tai korkeintaan kaksi paria sinisiä farkkuja on tarpeeksi.

Bleiserit. Olen vuosia takaperin pukeutunut jakkuihin ja niistä tykännytkin, kunnes tajusin etteivät ne vain ole minun juttuni enää. Ensinnäkin bleiserin pituus on todella huono kropalleni, ei ainakaan imartele ollenkaan. Lisäksi koen jakut liian jäykiksi tyyliini ja arkeeni, tunnen itseni lähinnä sihteeriksi bleiseri olalla. 


Korkeakorkoiset kengät. Siinä missä kuljen tennareissa kaiket päivät, ei minun kannata panostaa korkokenkiin, sillä ne jäävät vain eteiseen pyörimään. Omistan muutamat maltillisella korolla olevat kengät, joissa pystyy kävellä, mutta nekin ovat viime aikoina jääneet vähemmälle käytölle. Piikkikorolliset ja teräväkärkiset nilkkurit tai avokkaat varsinkin ovat ehdoton ei, sillä ne olisivat maailman epäkäytönnöllisemmät itselleni. 

Rihkama korut. Aiemmin saatoin ostella ketjuliikkeistä mitä kauneimpia koruja, kunnes lyhyessä käytössä varsinkin korvakoruista tuli käyttökelvottomat, kun värit lähtivät pois ihan normaalissa käytössä todella nopealla aikataululla. Päätin muutama vuosi sitten, että varsinkin korvakorut alan hankkimaan ainoastaan alan liikkeistä tai vähintään kullattuina. Käytössä olen huomannut, että jo kullatut korut ovat hyvä vaihtoehto.


Polyesteri mekot. Tekokuituja yritän muutenkin vältellä parhaani mukaan, mutta varsinkin polyesteriset mekot ovat kieltolistan ykkösenä. Rakastan keveitä mekkoja, mutta todella usein varsinkin sifonkiset mekot ovat juurikin polyesteristä tehtyjä, joka on käytännössä muovia. Viime kesänä päätin, ettei kaappini tulee enää yhtään tekokuituista mekkoa, sillä ne ovat omassa käytössäni äärettömän kuumia, vaikkakin helppohoitoisia ja rypistymättömiä. Toisaalta polyesteri tai muutkaan tekokuidut eivät ole aina pahasta, mutta mekoissa olen kokenut ettei materiaali ole miellyttävä käytössä. Edelleen kaapista löytyy muutamia tekokuitu mekkoja, sillä ne ovat niin kauniita, en kuitenkaan pukeudu niihin esimerkiksi kovimmilla helteillä. 

Chanelin laukku. En ole koskaan haaveillut tämän klassikkobrändin laukuista, vaikka muuten laadukkaista laukuista innostunkin. Olen aina mieltänyt tikatut laukut hitusen tätimäisiksi, eikä myöskään brändin uudempaa tuotantoa oleva Boy iske sen vertaa, se on malliltaan omaan silmääni liian jämäkkä ja massiivinen. Laukkujen tähtitieteellinen hinta takaa sen, etten voisi käyttää laukkua huolettomasti, kun saisi aina pelätä sadekuurojen eteen sattumista tai laukun naarmuttamista arjen keskellä. Myöskin brändin hohto on omissa silmissäni lopahtanut, kun laukkuja roikkuu somessa joka toisen olalla. 


Kynä- ja satiinihameet. Olen muutenkin ehdottomasti enemmän mekkojen kuin hameiden perään, mutta jäykät kynähameet ovat ehdoton ei, kuten viime vuosina paljon esillä olleet satiiniset slip -hameetkin. Näiden hameiden mallit eivät istu itselleni laisinkaan, ja taas kerran tulee ne sihteerivibat.

Trendit. Vuosien aikana kantapään kautta opittua - turha haksahtaa muotivillityksiin! Vaikka välillä on kiva kokeilla jotain uutta, olen huomannut, että muodikkaat kengät ovat ainut "trendi", joka on itselläni järkevä. Muutamia vuosien takaisia hetken huumia mainitakseni: röyhelöpaidat, baker boy- ja huopahatut, sivuraidalliset housut ja värikkäät tekoturkit. Näiden käytön voi laskea yhden käden sormin, joten jatkossa tyydyn ihailemaan trendit vain muiden kuvissa. Toisaalta pidän "trendeistä", jotka ovat niin sanotusti aina muodissa, mutta nousevat säännöllisin väliajoin vahvemmin esiin. Esimerkiksi tämän postauksen kuvissa tikkitakki, en usko sen näyttävän pahalle vaikka kymmenen vuoden päästä. 


sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

Vaaleita sävyjä









trenssi - H&M
farkut - Vero Moda
poolo - Uniqlo
laukku - Louis Vuitton
aurinkolasit - Ray-Ban
tennarit - Adidas

Onpa ollut aivan ihana viikonloppu, vaikkei mitään sen ihmeempää olekaan tapahtunut. Minulla oli kevyt paluu arkeen loman jälkeen, sillä alkuviikosta olin vielä lomalla ja töitä tuli vain kolme päivää tälle viikolle. Viikonloppuna on ollut täydellinen ilma, huomaamatta kaikki jäät olivat sulaneet merestä, aurinko paistoi ja lämpöasteet kohosivat melkein viiteentoista. Söin ensimmäisen pehmiksen tälle keväälle, tuntui jo melkein kesälle kun istuimme meren äärellä lokkien kirkuessa taustalla. Kävimme parina päivänä peräkkäin samassa paikassa take away kahveilla, mikä on ollut pandemia-ajan pelastus. Tänään olisi vielä sovittu ulkokahvit lyhyen työvuoron jälkeen muualla asuvan ystävän kanssa, jota en ole nähnyt hetkeen. 

Viime viikkoina olen myös iloinnut, kun on ollut aikaa harrastuksille, niin tälle blogille, neulomiselle, lenkkeilylle ja ystäville. Tämän takia kirjoitan blogia, haluan vuoden päästä muistaa mitä tein milloinkin, miten pukeuduin ja millainen sää oli. Usein palaan vanhoihin postauksiini, jos mietin vaikka miten pukeutuisi vuodenajan vaihtuessa. Tänä keväänä kuvissa näkyvä klassinen trenssi on ollut suosikkini, mutta jospa kohta tarkenisi aloittaa nahkatakkikauden?

torstai 15. huhtikuuta 2021

Tämän hetken aurinkolasisuosikit

Tämä aurinkolasikaksikko onkin vilahtanut viimeaikaisssa asukuvissa, mutta halusin vielä nämä tämän hetken suosikit esitellä tarkemmin. Juuri nyt minua miellyttää ruskeansävyiset aurinkolasit, jotka ovat pehmeämmät kasvoja vasten, varsinkin nyt talven jälkeen kun ei ole vielä päivetetystä kasvoilla. Viime viikkoina aurinkolasit ovatkin olleet kovassa käytössä kauniiden kevätpäivien myötä. Lempimallini löytyvät Ray-Banilta ja olen luottanut heidän ajattomiin malleihinsa vuosikaudet. Minulla on yleensä eteisen pöydällä nopeasti saatavilla muutama pari aurinkolaseja, joita sillä hetkellä käytän. 


Ray-Ban Meteor

Nämä aurinkolasit sain itse asiassa jo kuusi vuotta sitten blogin kautta, toimivat silloin ja toimivat vuosienkin päästä. Jotenkin nyt Meteorit tuntuvat taas erityisen ajankohtaisilta kilpikonna kehyksin. Meteor on malliltaan vähän kuin saman brändin klassinen Wayfarer, mutta istuu omille kasvoilleni paljon paremmin. Mielestäni Meteorit olivat jossain välissä poissa tuotannosta, mutta nyt taas Ray-Banin mallistossa. Näiden tarkka mallinumero on RB4168 710 3N.


Ray-Ban Marshal 

Ruskealinssiset Marshalit sen sijaan ovat uusi hankinta, ja ostin ne muutama viikkoa sitten itselleni lomalahjaksi. Yritin aluksi etsiä tätä mallia paikallisista optikkoliikkeistä, mutta ruskeilla linsseillä ei ollut missään tarjolla, joten jouduin tilaamaan itse netin kautta. Halusin Marshalit nimittäin nimenomaan ruskeina ja isommalla linssikoolla. Näiden tarkka mallinumero on RB3648 910443 54.


tiistai 13. huhtikuuta 2021

Tavallinen T-paita

 Postaus sisältää mainoslinkkejä


COS - COS - COS

Vaatekaappejani järjestellessäni huomasin, että olisi todellakin aika päivittää ihan tavallisia t-paitoja. En ole vuosiin panostanut niihin ja tosiasia on, että varsinkaan valkoiset teepparit eivät ole ikuisia. Tällaiset perusvaatteet ovat niitä kaikista tylsimpiä hankkia, mutta toisaalta niitä taas tarvitsee eniten. Perus t-paita on loistava pari erilaisille alaosille ja aina varma valinta. Tarvitsen niin puhtaan valkoisen kuin meleeratun harmaan paidan, joten tutkin vähän valikoimia läpi. Välillä tuntuu, että näiden perusvaatteiden löytäminen on myös vaikeinta. On minulla kyllä useampi vaatimuskin - täysi puuvilla materiaalina, rento malli muttei liian väljä, pyöreä pääntie ja paidasta ei saisi näkyä läpi. Hyvännäköisiä ja kivan hintaisia vaihtoehtoja tuli nyt liikaakin vastaan, joten tulee valinnan vaikeus.

maanantai 12. huhtikuuta 2021

Klassikkotennarit






takki - &Other Stories
housut - Mango
laukku - Céline
tennarit - Adidas

Muistatteko, miten noin kuusi vuotta sitten Adidaksen Stan Smithit -tennarit olivat kaikkein trendikkäin valinta, ne tulivat vastaan niin vastaantulijoilla kuin lähes jokaisessa blogissa. Muistan miten noihin aikoihin olimme Geneven autonäyttelyssä, istuin ja odotin miestä, kun samalla tein huomion, miten  oikeasti jokaisella oli nuo trendikengät jalassaan. Itseltäni ei niitä tosin tuolloin löytynyt, tosin vähän vastaavan mallisia tennareita muilta brändeiltä on jaloissani näkynyt vuosien varrella. 

Tiesittekö, että alunperin Adidas aloitti Stan Smithien tuotannon jo 70-luvulla, mutta laittoi kengät tauolle 2012. Tuotanto palasi kuitenkin 2014, jolloin brändillä oli missiona saada kengät uuteen nosteeseen ja siinähän he todellakin onnistuivat. Kenkiä myydään kyllä edelleen, muttei niitä näy enää niin paljon katukuvassa kuin tuolloin vuosia sitten. Tenniskengäksi alunperin suunniteltu malli on klassinen, joten luulen sen pitävän pintansa tennarivalikoimissa aina. Muutenkin tänä keväänä retromallit tuntuvat tekevän vahvan paluun. 

Enpä olisi arvannut, että vuosien päästä kenkähuumasta bongaan oman parini sattumalta outletista mökkimatkan varrelta, viimeisten kappaleiden hyllystä. Silmäilin kyllä tarkoituksella valkoisia tennareita, jos oikein hyvä tarjous osuisi eteen. Katsoin koon, joka oli omani, muutenkin kengät näyttivät kivoille ja kun kurkkasin hintalappuun, en voinut jättää popoja hyllyyn. Vasta sitten tajusin, että nämähän ovat ne legendaariset Stan Smithit, joita en kyllä koskaan ajatellut hankkivani. Minun ja Stanejen yhteinen taival alkoi siis vuosien päästä trendihuumasta. Valkoiset tennarit näyttävät aina raikkaille ja ovat kivaa vaihtelua pitkään käyttämilleni chunky -lenkkareille, jotka tosin pysyvät näiden rinnalla. Voitteko uskoa, että maksoin kengistä kokonaiset kuusitoista euroa!

perjantai 9. huhtikuuta 2021

Matkamuistoja osa 1/2

Vuosien aikana matkaillessa on tullut jos jonkinmoisia kommelluksia eteen, asioita joita muistelee nauraen myöhemmin, vaikkeivat asiat ehkä sillä hetkellä naurattaneet tippaakaan. Lentokoneesta emme ole koskaan myöhästyneet, vaikka muutaman kerran on läheltä liipannut, sen sijaan kaikkea muuta pientä on tullut eteen. Matkoilta on aina muisteltavaa ja huomaa miten erilailla asiat toimivat ulkomailla kuin meillä Suomessa. Ensinnäkin Suomessa lähes poikkeuksetta asiat hoituvat ja vielä melkoisen nopealla tahdilla, se tehdään mitä luvataan. Matkailu todellakin avartaa näkemystä, toivottavasti pian pääsisi taas keräämään uusia kokemuksia, sillä henkinen pääoma on tärkein pääoma. Sitä ennen kokosin yhteen muutamia muistoja menneiltä reissuilta. Kuvituksena sekalaisia matkakuvia. Lue myös aiheeseen sopiva vanha postaukseni totuuksia lomakuvien takaa.


Ensikosketus Espanjaan. Matkatessani melko kokemattomana matkaajana parikymppisenä ensimmäistä kertaa Espanjaan,  tuli eteeni useampikin koittelemus. Tätä ennen olin kyllä käynyt läpi nämä perus Kreikat, Turkit, Lontoot, Pariisit, Tallinat ja Tukholmat, mutta tällä kertaa lähdin siis aivan yksinäni reissuun ja pidämmäksi aikaa. En edes lähtiessäni tiennyt vuokra-asunnosta muuta, kuin että sieltä löytyisi pari suomalaista kämppistä. Asuminen Espanjassa tuottikin alkuun melkoista päänvaivaa monissa käytännön asioissa, kuten hellan käytössä, joka toimi kaasulla. Täysin omituinen asia minulle, enkä meinannut millään uskaltaa sytyttää liettä. Hella kirjaimellisesti sytytettiin päälle tulitikulla, kuten uunikin. Sama juttu suihkun lämpimän veden kanssa. Suihkun lämmitys oli niin kinkkinen juttu, että useammat kerrat tuli otettua jääkylmä suihku. Kaasu ostettiin isoissa pakkauksissa, muttei koskaan voinut luottaa tuleeko myyjä paikalle silloin kun pitäisi, useammat kerrat odotin ulkona tunteja turhaan. En yhtään ihmettele espanjalaisten mañana mañana -asennetta. Kotiin palatessa osasin arvostaa ihan eri tavalla lämmintä suihkua ja helppokäyttöistä uunia. 


Monen kopion Espanja. Myöskään työluvan saanti espanjassa vuonna 2009 ei ollut ihan läpihuutojuttu. Erilaisia todistuksia ja muita papereita piti olla paljon ja useammat kopiot.  Muistan olleeni täysin ihmeissäni hakiessani työlupaa, kun virkailija hakkasi nyrkillä pöytään, enkä ymmärtänyt muuta kuin kopio, kopio! Yleensä Espanjassa pääsi jo pitkälle, kun osasi tervehtiä kielellä sekä kertoa ettei espanjan kieli niin taivu (onneksi olin opiskellut ennen lähtöä kieltä vähän kurssilla). Onnekseni espanjalaiset ovat myös avuliasta porukkaa, joten poistuessani toimistossa ihmeissäni, juoksi samaan aikaan paikalla ollut asiakas perääni, neuvoi minut englannin kielellä läheiseen liikkeeseen, jossa sain paperit kopioitua tarvittavan monta kertaa. Palasin kopioiden kanssa virkailijan luo ja homma oli selvä. Eli minulla oli tarvittavat paperit, mutta niistä piti olla monta kopiota, joita ei tietenkään toimistossa pystytty kopioimaan. Myös pankkitilin avaus oli oma hommansa. 


Pyykit naapuriin. Toinen Espanjan erikoisuus oli tapa ripustaa pyykit naapurin ja oman ikkunan väliin, joissa pyykkinaru oli vedettävää mallia. Näitä viritelmiähän näkee monesti ulkomailla, mutta voin kertoa, että oli melko mielenkiintoista omia alusvaatteitaan sinne ripustaa kuivumaan. Mikäli jotain tippui narulta sisäpihalle, jonne itsellä ei ollut pääsyä, sinne jäivät. Tämäkin tottakai tapahtui. 


Härkätaistelussa. Espanjan ajoilta mieleen muistuu myös elävästi härkätaistelu Mijaksen kylässä. Tämä oli ehdottomasti kerran elämässä kokemus, ja luulen että kyseinen touhu on siellä jo kielletty? Eräs reissussa tutustumani kaveri oli saanut lipun työpaikaltaan, muttei hän halunnut sitä käyttää, joten lahjoitti minulle. Muistan lippujen olleen melko arvokkaita, joten tuskin olisi tullut mentyä ilman saatua lippua. Kokemus oli melkoisen raju, sillä siellä menehtyi useampi härkä. Ihmettelin miten paljon lapsia paikalla oli, sillä itsellänikin teki pahaa katsella touhua. Kaiken lisäksi areena oli ulkona paahtavassa auringossa, joten tuntui kuin saunassa olisi istunut.


Taksiton Italia.
Myös Italiassa on täysin omia kuvioita, kuten taksittomuus. Olimme lomalla Bresciassa, josta suuntasimme noin tunnin ajomatkan päähän suureen puistoon nimeltä Parco Giardino Sigurtà, siellä järjestettiin suuri autotapahtuma. Pääsimme paikalle vähän hankalasti junalla ja taksilla, mutta pois pääsy olikin toinen juttu. Olimme puistossa koko päivän iltaan asti, emmekä olleet syöneet koko päivänä kuin aamupalan. Olimme suunnitelleet, että pois lähtiessämme vain hyppäämme taksiin, joita kuvittelisi olevan turistinähtävyyden pihalla kymmenittäin, mutta eipä ollut ainuttakaan. Kiertelimme pitkin kylää kyselemässä taksia, mutta saimme vain olkapäiden kohauttelua ja naurua. Myös juna-asemalle oli useamman kilometrin matka, eikä sieltä olisi kyllä siihen aikaan enää junia lähtenytkään. Hauskinta oli, että kylässä oli useampi hieno ravintola ja hotellikin, mutta taksit olivat aivan absurdi ajatus. Olimme jo päättäneet ottaa huoneen hotellista ja yrittää heti aamulla päästä Bresciaan. Kunnes monen yrittämän jälkeen erään ravintolan respassa työskennellyt rouva sai meille tilattua tilaustaksin, joka tuli paikalle pidemmältä. Keskiyöllä pääsimme hotelliimme.

Italian erikoinen ruokakulttuuri. Ihmettelen suuresti, miten Italia on saanut ruokamaan maineen, kun omat kokemukseni ruoasta eivät ole kovin maarittelevia. Mikäli et syö punaista lihaa ja toivoisit ravitsevempaa lounasta kuin lautasellisen makaronia tai risottoa (eli pelkkää valkoista riisiä) tulee ongelmia, ja ruokavalio koostuu lähinnä pizzasta ja gelatosta. Pizza voi tosin olla yllätyksenä juustoton versio pelkällä tomaattikastikkeella. Kahvia tilatessa kannattaa myös olla tarkkana, laten tilatessa saat luultavasti lasin maitoa. 


Junamatkalla Italiassa. Jos Italian taksikulttuuri on omanlaisensa, ei julkisiin kulkuvälineisiin välttämättä voi luottaa muutenkaan. Toissa keväänä matkatessamme Italiassa meillä oli muutamia junamatkoja, kun vaihdoimme kaupunkeja. Saavuimme asemalle hyvissä ajoin, kunnes viittä minuuttia ennen junan lähtöä laituri äkillisesti tyhjeni. Kuulutukset olivat tietysti tulleet ainoastaan italiaksi, joten olimme täysin tietämättöminä tästä muutoksesta. Kolmea minuuttia ennen junan lähtöä tajusin katsoa taululta, että lähtö raide oli vaihtunut toiselle puolelle asemaa. Siinä kiireessä mekko päällä painava matkalaukku mukana pikajuoksua rappusia ylös ja alas, samalla varoen etten kompuroi mekon helmaan. Ehdimme kuin ehdimmekin junaan hikikarpaloita pyyhkien.


torstai 8. huhtikuuta 2021

Trenssi ja lomakuulumisia







trenssi - H&M
poolo - Uniqlo
housut - &Other Stories
laukku - Louis Vuitton
lenkkarit - New Balance

Minulle on muodostunut jo perinteeksi, että pääsiäisenä korkkaan trenssin ja niin tein myös viime viikonloppuna. Päivällä auringossa on ollut jo sen verran lämmin, että ohuempi takki on ollut oikein riittävä, varsinkin kun alle pukee esimerkiksi merinovillaisen poolon. Uniqlon merinopooloja ostin jo useampi vuosi sitten jostain ulkomaamatkalta, ehkä Saksasta? Niissä on ollut loistava hinta-laatusuhde, ja otan ne käyttöön varsinkin näin alkukeväästä, kun paksummat neuleet ovat jo liikaa. Kaivoin myös vanhan trenssini taas innolla käyttöön. Ostin sen useampi vuosi sitten H&M:ltä ihan muutamalla kympillä ja sekin on pysynyt ihmeen skarppina. Tosin trenssin käyttöaika on Suomessa todella lyhyt, joten se ei ole ollut mitenkään superkovassa käytössä.

Täällä on talviloma sujunut tosi kivasti ja on voinut tehdä paljonkin rajoitusten sisällä, vaikka poikkeusaikoja elelläänkin. Aika paljon on omasta asenteestakin kuitenkin kiinni. Ollaan käyty ulkokahveilla monta kertaa, olen lenkkeillyt pitkin keväisiä katuja ja tavannut ystävääkin aamulenkin merkeissä. Rae- ja räntäkuurotkaan eivät ole haitanneet, sillä olen silloin järjestellyt kotona kaappeja, selannut vanhoja matkakuvia ja neulonut. Käväisimme myös mökillä ensimmäistä kertaa tälle keväälle ja samalla reissulla outlet-ostoskeskuksessa, jo pienikin maisemanvaihto piristi hurjasti

keskiviikko 7. huhtikuuta 2021

Kauneimmat kesämekot

 Postaus sisältää mainoslinkkejä
Luin iltapäivälehtien otsikoista, että kesäkelit saattaisivat tulla jo tämän kuun puolella, vaikkei kyllä tällä hetkellä parilla plussa-asteella vaikuta hirvän todennäköiseltä. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, muistelen toissa vuonna huhtikuun lopulla olleen jo täydet kesäkelit. Joten mekkokelikuumeissani selasin &Other Storiesin valikoimat läpi. Kyseiseltä brändiltä olenkin ostanut ison osan mekoistani, eikä mallistoa katsellessa taaskaan tarvinnut pettyä. Yleensä alankin jo hyvissä ajoissa valmistautumaan seuraavaan kauteen ja nyt on hyvin kokojakin tarjolla, lähempänä kesää voi mekot olla jo myyty. Ihan varmasti ainakin yksi uusi mekko tulee tulevaksi kesäksi hommattua, niitä kun käytän niin paljon, että voin hyvällä omallatunnolla panostaa. Juuri nyt haaveilen hempeän pastellisista sävyistä, pienistä printeistä, valkoisesta ja iki-ihanista puhvihihoista. 

sunnuntai 4. huhtikuuta 2021

Kevättä rinnassa

 Postaus sisältää mainoslinkkejä








tikkitakki - &Other Stories (tämä)
poolo - Uniqlo
aurinkolasit - Ray-Ban Marshal
laukku - Louis Vuitton
farkut - Vero Moda
lenkkarit - New Balance (nämä)

Mistä tietää, että olen lomalla? Siitä että someni alkaa päivittyä tiheään tahtiin, koko vuoden niin tämä blogi kuin varsinkin Instagram (@annejennika) ovat eläneet aika hissukseen. Nyt on ollut ihana kuvata asukuvia arkisista asuista, kun kerrankin on aikaa, lisäksi olisi vaikka kuinka paljon postausideoita sekä intoa niiden toteutukseen. Tietysti myös kevät vaikuttaa, auringonpaiste ja hiekoista putsatut kadut, vähän jo kevyempi pukeutuminen ja pipoista luopuminen. Pakkasin paksuimmat talvitakit jo varastoon ja toin ohuemmat takit tilalle, kohta alkaa olla tikkitakkikin jo liian lämmin. 

Kävin pari viikkoa sitten kampaajalla laittamassa tukan kevätkuntoon, sillä edellisestä käynnistä oli kulunut aivan liian pitkä aika. Viihdyn parhaiten pitkässä polkassa ja omassa luonnollisessa hiusvärissä vaalein raidoin. Muistatteko kun leikkautin reilu vuosi sitten otsatukan? Sitä en kauaa jaksanut, mutta onneksi nyt vihdoin otsis alkaa olla kasvanut pois ja ehkä jo ensi kerralla koko tukan saa tasattua samaan mittaan. 

lauantai 3. huhtikuuta 2021

Pääsiäistunnelmia

Pääsiäinen on yksi suosikkiaikani ja silloin alkaa myös virallisesti kevät! Ihanaa kun on useampi vapaapäivä putkeen, jonka päälle minulla on vielä viikon talviloma. Kiva puuhailla rauhassa ilman jatkuvaa kellon kyttäämistä ihan arkisiakin juttuja, kun ei nyt mitään sen suurempia lomasuunnitelmia voinut tehdä. Heti vapaiden alkuun piipahdin läheiseen kukkakauppaan ostamaan perinteiset keltaiset tulppaanit kotiin. Ehdottomasti ostan kukat alan myymälöistä enkä marketista, on tärkeää tukea pieniä yrittäjiä aina, mutta varsinkin tässä tilanteessa. Kukat myös pakataan aina niin kauniisti ja saa hoito-ohjeetkin samalla.



Take away kahvit on ollut viime päivinä kova juttu, kun kahvilat ovat kiinni pandemian takia. Olemme käyneet ulkokahveilla useat kerrat ja on kiva istuskella auringossa meren äärellä. Meri on vielä melkoisen jään peitossa, mutta kadut ovat sulat ja hiekoista putsatut. Olenkin fiilistellyt kävelyllä puhtaita katuja, aurinkoa ja korkannut uudet lenkkaritkin, jotka olivatkin jo hetken odotelleet eteisessä kuivia katuja. 


Koristelin kotia vähän pääsiäiseen niillä tulppaaneilla, rairuoholla, jonka istutin hyvissä ajoin, sekä pääsiäismunilla. Vapaiden kunniaksi ja kun oli aikaakin halusin myös leipoa pitkästä aikaa, joten tein "Kinder" kääretorttua. Sen kanssa kävi muutama kämmi, eikä ulkonäöstä tullut paras mahdollinen, mutta makuun se ei onneksi vaikuta. Vein kääretorttua miehen vanhemmille ja he ainakin tuntuivat ilahtuvan.