Toukokuu puhelimen kamerasta

Kuten varmaan tiesittekin, toukokuu on lempikuukauteni! Mietin että tämä juontaa juurensa jo nuoruudesta, toukokuu oli viimeinen jo vähän leppoisampi koulukuukausi, kunnes kesäloma ja kesätyöt alkoivat. Nuoruuden kesätöistäkin on jäänyt hyvät muistot, varsinkin erilaiset puutarhatyöt olivat mieluisia. Myös aikuisiällä olen usein lomaillut toukokuussa, joten kuukaudesta on jäänyt leppoisa mielikuva. Tänä vuonna en lomaillut, mutta ennätin kuitenkin nauttia menneestä kuukaudesta ja puuhailla kaikenlaista töiden lomassa. Tässä pieni kooste puhelimella napatuista ruuduista menneeltä kuukaudelta. 

Toukokuun parasta antia oli, kun joka päivä riitti ihmeteltävää, kun luonto heräsi eloon, Päivittäin jotain uutta kasvia nousi esiin ja pian kaikkialla olikin jo ihan vihreää. Alkukuusta ihailin kirsikkapuita ja meidän lempikahvila aukesi talven jälkeen. Mikäli on viikonloppuna vapaata ja olemme asuinkaupungissa, istumme melko varmasti täällä kahvilla.

Toukokuussa starttasi myös kunnolla autotapahtumakausi, vaikka kävimme jo muutamassa huhtikuussakin. Toukokuussa säät olivat ihanteelliset, joten kausi lähti käyntiin kunnolla, kävimme niin Keravalla, Vantaalla kuin Porvoossakin. Nämä tapahtumat ovat nykyisin tosi kivoja, kun on vuosien aikana tullut hurjasti tuttuja, joiden kanssa on kiva vaihtaa kuulumisia. Usein me myös samoilla reissuilla käymme jossain muuallakin, paitsi jos lähdetään kiireellä töiden jälkeen, kuten kuvassa Keravalle ajelimme yksi perjantai aamuvuoron perään. 

Päivien lämmetessä tai varsinkin öiden, laitoin parvekkeen lopulliseen kesäkuntoon. Hain viimeiset kukat puutarhamyymälästä ja aiemmin istutetut yrtit alkoivat näyttää kasvun merkkejä. Päätin myös kokeilla miten parvekemansikka viihtyy meillä, joten sellaista tulossa ensimmäistä kertaa. Tomaatti oli viime kesänä menestys, joten toivon samanlaista satoa tänäkin vuonna. Helppoina koristekasveina suosin ainakin pelargonia, joka tuntuu kestävän mitä vain. 

Töiden ja roadtrippejen välissä valmistui monta korua, niin itselleni kuin muille. Korujen teko on superkoukuttavaa! Minusta on kiva piristää simppeleitä asuja oma tekemilläni koruilla, saa sellaisen viimeisen silauksen ja jotain täysin omanlaista päälle. Tällä hetkellä muuten korujen teko on mennyt neulomisen ohi, mutta hiljalleen kiinnostaisi taas kaivaa puikot esiin ja neuloa villapaita viileitä iltoja lämmittämään. Ehkä otan tästä pienen mökkiprojektin kesälle.

Yksi toukokuun kivoin päivä oli, kun piipahdettiin ystäväni kanssa Tallinnassa. Kiva myös, että saatiin reissu tehtyä jo näin alkukesästä, kun ei ollut vielä liian kuumat asteet makuuni. Tallinna itsessään ihastuttaa aina, vanhankaupungin pastelliset kujat ja kukkakauppojen hillitön valikoima täyttävät ainakin puhelimeni kuvakansion. 

Pastellikujista puheen ollen, niitähän löytyy myös Tallinnaa lähempää Porvoosta. Tässä toinen ikuinen lempikaupunkini, joka onneksi sijaitsee vain tunnin ajomatkan päässä kotoa, joten ajelimme sinne eräs lauantai-iltapäivä. Käveltiin ensin vanhassakaupungissa, jonotettiin Vanhan Porvoon jäätelökioskilla ja illaksi suuntasimme erääseen autotapahtumaan. Tämä onkin parasta, kun noihin päiviin yhdistyy aina muutakin, joten tulee lähes viikottain reissailtua Suomen sisällä, varsinkin näissä tunnin-parin päässä sijaitsevissa kaupungeissa. 

Asuinkaupungin parasta antia on lähellä kotia sijaitseva puisto sekä meren äärellä asuminen, jolloin voi kävellä jäätelökioskille venesatamaan. Hiljalleen alppiruusut alkavat kukkia, jolloin puisto on parhaimmillaan juuri alkukesästä. Arvostus omaa asuinpaikkakuntaa kohtaan on noussut vuosien saatossa ja nykyään nautin esimerkiksi rauhallisuudesta ja niistä upeista puistoista. Vastapainona vaikka Helsinkiin pääsee helposti viettämään päivää, jos kaipaa vaihtelua.