tiistai 28. helmikuuta 2023

Heipat helmikuulle





pipo - neulottu 
takki - &Other Stories 
saappaat - Pavement 
alle villamekko - Uniqlo 
käsineet - &Other Stories 

Toistan taas itseäni, kun totean, että talvi on jotenkin tänä vuonna mennyt hurjan nopeasti. Näin ollen onkin jo helmikuun viimeinen päivä! Helmikuu oli oikein onnistunut tänä vuonna, ei yhtään sellainen ankea alkuvuoden kuukausi. Helmikuu oli osittain myös tosi luminen. Se on jännä, miten alkukuusta kadut olivat lähes keväiset ja kuivat, kunnes lunta satoi taas kinos kaupalla lisää. Itse fiilistelen talvea innolla vielä tässä vaiheessa, mutta muutaman viikon päästä alan yleensä itsekin jo vähän odottaa kevättä. 

Aloin jo viime talvena haaveilemaan hiihtämisestä ja nämä lumiset talvet olisivat kyllä siihen hommaan ihanteellisia. Jotenkin vain muut harrastukset ovat menneet edelle, enkä oikein usko, että sukset hankittua minulla olisi lopulta tarpeeksi aikaa harrastukselle. Tällä hetkellä, kun lempiharrastus on neulominen ja sen rinnalla vähän muutkin käsityöt, joille soisinkin kaiken aikani. Sain muuten juuri ystävänpäivälahjaksi sellaisen neulekoneen tai neulemyllyn, jonka käyttöä olen tässä pari viikkoa harjoitellut. Pikkuhiljaa alan päässä hommaan kiinni, vaikka melko hermoja raastavaa on alku ollut, hahah.

Helmikuussa tuli tehtyä muutenkin kaikenlaista kivaa, sillä en missään nimessä halua, että elämä menisi vain töiden puurtamiseen. Kävin muun muassa kuun alussa keskellä päivää elokuvissa, mikä tuntui hyvinkin poikkeavalta. Yleisestikin käyn elokuvateatterissa harvoin, vaikka pitäisi ihan tukemisen vuoksi katsoa leffat siellä useammin. Arvostan kuitenkin omaa rauhaa sen verran, että leffat on miellyttävämpi katsella omalta sohvalta käsin. 

Helmikuussa kävimme miehen kanssa Helsingissä parissakin eri näyttelyssä, niin Kaapelitehtaalla kuin Länsisatamassa samana päivänä, tuli samalla käveltyä pitkin kaupunkia kilometrikaupalla. Asuinkaupungissa istuttiin usein vapaapäivinä kahvilla, katseltiin iltaisin sarjoja, woltattiin liian monta kertaa ja piipahdettiin Porvoossa ihan tavallisena perjantaina. Kaikki nämä ovat ihan tavallisia juttuja, mutta jotenkin menneiden vuosien jälkeen, opin arvostamaan juurikin kaikkea sitä tavallista ihan uudella lailla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti