Paluu Roomaan

Minulla on vähän paha tapa olla julkaisematta lomakuvia täällä blogissa, mutta toisaalta tykkään itse palata lomatunnelmiin myöhemmin, joten parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan, tässä vihdoinkin kuvia Roomasta toukokuulta. Tuntuu tavallaan, että ihan juuri oltiin Italiassa ja kesä oli Suomessakin vasta alkamassa, mutta toisaalta tuostahan on jo ikuisuus. Onneksi Rooma on aina ajankohtainen. Kaupunki olikin tosi pitkään kuulunut haavelistalleni, joten oli kyllä ihana käydä siellä keväällä.

Olin kuullut että Roomassa on hurjasti ihmisiä, mutta määrä kyllä yllätti silti. Vaikkei toukokuu ole se kovin matkailukuukausi, oli porukkaa jo tuolloin jäätävät määrät ja totta puhuen se väenpaljous jopa hieman ahdisti, varsinkin väljien Bolognan ja Modenan jälkeen. Säät sen sijaan toukokuussa olivat melko ihanteelliset kapeilla kujilla kulkemiseen, ei liian kuuma, mutta kesämekoissa tarkeni vallan mainoisti. Oikeasti ihmettelen kuinka kukaan voi matkustaa Italiaan keskikesällä? Itseäni ahdistaa ajatuskin kuumasta kaupungista väentungoksessa. Uskon että paras hetki matkustaa Roomaan onkin juuri keväällä tai nyt syksyllä. 

Roomassa kaikki tunnetuimmat nähtävyydet tulivat lähes sattumalta vastaan, kiersimme muun muassa Espanjalaiset portaat, Colosseumin, Fontana di Trevin ja  Pantheonin. Parasta kaupungissa olikin vain kävellä ympäriinsä, ihastella värikkäitä rakennuksia, historian havinaa ja napata gelato mukaan. Joen toisella puolen oli muuten todella paljon rauhallisempi meno, siellä sijaitsee myös kuuluisa Vatikaani, joka on tottakai näkemisen arvoinen. Vatikaani olisi ollut upeaa nähdä tarkemmin ja sisältä käsinkin, muttei jonottaminen mihinkään nähtävyyteen innostanut. Niin sanoinko jo, että joka paikkaan oli tähtitieteelliset jonot? 

Tykkäsin Roomasta kaupunkina, muttei se aiheuttanut suurta ihastumisen tunnetta niin kuin moni muu. Juurikin siitä syystä, että viihdyn paremmin vähän väljemmissä paikoissa, eikä Rooma pärjännyt minusta Milanolle. Uskon kyllä, että näemme vielä joskus uudelleen Rooma!