Tämä kevät on ollut poikkeuksellinen, jonka varmasti tulee muistamaan aina. Lähes kaksi kuukautta kotona. Silti tämä poikkeusaika ei ole ollut kauheaa tai tylsää ollenkaan, päinvastoin! Alkujärkytyksen jälkeen tein asennemuutoksen, ja ajattelin että nyt on aikaa tehdä asioita, mitä ei ole ennen ehtinyt arjen kiireessä. Kaikki sympatiat heille, joita virus on koskettanut pahemmin kuin minua vain taloudellisesti. Tärkein valuutta on kuitenkin aika. Onneksi tilanne alkaa kai olla nyt parempaan päin. Puhelimellakin on tullut napattua kuluneina viikkoina kuvia sieltä täältä, joten tässä pieni pintaraapaisu menneiltä viikoilta.
Olen ulkoillut lähes päivittäin ja nauttinut niin ihanista merimaisemista. Puistotkin ovat vertaansa vailla ja on ollut kiva, kun on ehtinyt oikeasti keskittymään ja huomannut, miten luonto menee eteenpäin joka päivä. Pakko myös tunnustaa, että olen nauttinut yksinolosta. Vaikka olen aina ollut sosiaalinen, on jotenkin hengähdys tehnyt vain hyvää. Ja onhan minulla tuo avomies ollut seurana kuitenkin, joten ihan yksin en ole ollut.
Omien lähipuistojen kiertelyn lisäksi kävimme myös pitkästä aikaa kauniissa Jokipuistossa. Täytyy palata sinne myöhemmin, kun on vihreämpää ja kukat kukkivat enemmän. Välillä tuntuu kuin ei kaupungissa asuisikaan, kun törmää lenkillä kesyihin oraviin, tikkaan, joutseniin, metsähiireen ja toisinaan supikoiratkin näyttäytyvät. Eläinten menoa on super hellyttävää seurata. Klisee, mutta totta - yleensä parhaat asiat ovat ilmaisia.
Heti kun jäätelöä alkoi saamaan take awayna pääsiäisen tietämillä alkoi kioskikausi! Olemmekin lähes joka viikonloppu käyneet ulkona meren äärellä kahvilla, milloin jäätelöillä milloin lohileivillä. Ulkona kun on pystynyt pitämään etäisyyttä muihin, eikä rauhallisessa kaupungissa muutenkaan ole tungosta. Siinä missä nuorempana kaipasin jatkuvasti Helsinkiin, en ehkä enää osaisi asua niin täydessä kaupungissa, vaikka siellä olisi kiva päästä pitkästä aikaa käymään.
Kevään paras hankinta on ehdottomasti ollut parvekepuutarha! Niin kivaa istuttaa kukkia ruukkuihin, hoitaa niitä, jännittää yrttien tilannetta ja muutenkin puutarha on niin piristävä parvekkeella. Parveke on kuin toinen olohuone ja siellä on tullut vietettyä hurjasti aikaa myös satellaa, sillä lasitetulla parvekkeella säälläkään ei ole niin väliä.
Kahden kuukauden aikana olen varmaan viettänyt enemmän aikaa mökillä kuin aiempina kesinä yhteensä! Maalla on ollut jotenkin helpompi olla, kun kaupungissa ei kuitenkaan tapahdu mitään. Tykkään myös vähän viileämmistäkin keleistä, joten mökkeilykauden on voinut aloittaa hyvissä ajoin ennen hellekelejä. Mökillä varsinkin on tullut palattua perusasioiden ääreen, kun vesi tulee kaivosta ja sauna lämmitetään tottakai puilla.
Uusi harrastukseni on leipominen, joka on ollut älyttömän kivaa. Leipominen on normiarjessani ollut varmasti viimeisenä mielessäni ollut asia. En koskaan ole ollut mikään leipuri, vaikka ruokaa tykkäänkin tehdä. Tietysti kesäisin olen tehnyt mustikkapiirakkaa, mutta nyt olen innostunut varsinkin kakuista. Ensin tein porkkanakakun, amerikkalaisen juustokakun, mutakakun ja olen tehnyt myös useasti erilaisia suolaisia piirakoita. Todellakin leivon ihan kunnon voilla ja sokerilla, kuten kuuluukin.
Viime kuukausina vaatehaaveet ovat vaihtuneet kukkiin. Ostokseni ovat olleet ruoan lisäksi vain erilaiset kukat, niin ruukkukukat parvekkeelle kuin leikkokukatkin. Kun on tullut oltua paljon enemmän kotona, on kukista ollut iloa. Mutten malta odottaa, että pääsee keräämään luonnonkukkakimppuja. Parasta kun kesä on vasta edessä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti