Kahden viikon kuulumisia

Hei vaan tänne blogin puolelle. Kesän vietto on vienyt mukanaan, joten läppäri on pysynyt hyvin pitkälti kiinni, muutamia pakollisia sillä tehtäviä hommia lukuun ottamatta. Nyt kuitenkin vihdoin ennätin blogin pariin näin rauhallisena sunnuntaina, joten tässä tulisi puhelimella napattujen kuvien kera viimeisten kahden viikon kuulumisia. 

Kuluneiden viikkojen aikana on muun muassa käyty siskon kanssa Porvoossa. Siellä kiersimme kaikki pikkuputiikit läpi, nautimme lounasta ulkona Porvoon lempiravintolassani, Gabriel 1763:ssa ja kahvittelimme Vanhan Porvoon Glassikossa, jossa tarjolla on Vanhan Porvoon Jäätelötehtaan iki-ihanaa jäätelöä. Kaupunki ei petä koskaan ja se on kyllä joka kesäinen lempikohde, tosin käyn siellä kyllä muinakin vuodenaikoina.

Kesän listallani ollut käynti kesäteatterissa on myös ruksittu listalta, sillä tämän pääsin kokemaan, kun suunnattiin eräs arki-ilta ammattiosaston järjestämään yksityisnäytökseen. Ei kun kukkamekko päälle ja kesäteatteriin. Miljöö oli upea meren äärellä ja onneksi sattui aurinkoinen kesäilta, sillä avoteatterissa olisi voinut olla melko mielenkiintoista sateella. Näytös itsessään oli oikein viihdyttävä. Kesäteatterissa käynnistä olisi ihana tehdä uusi joka kesäinen perinne.

Miehen kanssa olemme olleet viikonloppuisin kuvausreissuilla, kun hän siis kuvaa materiaalia autotapahtumista YouTube -kanavalleen. Ensin Keravalla ja seuraavana päivänä otimme suunnaksi Lahden. Parasta on ihailla matkalla auton ikkunasta upeita kesämaisemia ja varsinkin illalla melko myöhäisellä kotiin ajellessa auringonlaskuja.  Useimmiten myös varsinaisten määränpäiden lisäksi käymme samalla muualla. Kävimme esimerkiksi kävelemässä Keravan keskustassa ja Lahdessa Kärkkäisellä ostoksilla, sinne vain pitäisi varata aina paljon paremmin aikaa. Ennätin käytännössä kiertää lankaosaston ja muun myymälän niin, mitä ohi kävellessä näki. Reissun päällä tulee usein syötyä aika epäterveellisesti sitä mitä eteen sattuu, mutta se kuuluu kesään. 

Pääsimme suureksi ilokseni näin heinäkuussa jo uudemman kerran mökille, minne ajettiin sympaattisen Haminan kautta. Pikkukaupunkiin voisi mennä jo ihan jäätelön takia. Kaikki Mies joka kuoli -sarjaa katsoneet ehkä ymmärtävätkin tämän neljä palloa sisältävän jättitötterön. Jopa kaltaiselleni, joka voisi elää koko kesän jäätelöllä, on tämä setti liikaa, joten jaetaan se näppärästi miehen kanssa. Hamina on muutenkin kaunis, vähälle huomiolle jäänyt pikkukaupunki, jossa olisi potentiaalia enemmänkin.

Mökillä vietimme tällä kertaa kolme yötä. Keräsin lisää mustikoita ja nyt alan olla melko tyytyväinen pakastamaani määrään, lisäksi leivoin perinteistä mustikkapiirakkaa kotiin tullessa. Marjojen keräyksen lomassa aloitin uuden neuleprojektin ja mikäli se joskus valmistuu, taputan itseäni olalle. Sen verran tuli mutkia matkaan heti oikean kokoisten neulepuikkojen löytämisen kanssa ja kun ne vihdoin löysin, en kauaa ehtinyt neuloa, kun ne jo katkesivat. Mökillä tietysti myös saunottiin puusaunassa ja grillattiin joka päivä, kuten mökkeilyyn kuuluu. 

Tämäkin viikonloppu sujui kotimaanmatkailun ja autotapahtumien parissa. Heinäkuu on ollut melko sateinen, eikä viikonloppunakaan sateilta vältytty, muttei annettu kuurottaisten sateiden liikaa pilata ohjelmaamme. Perjantaina olimme Vantaan suunnilla ja lauantaina reittimme vei ensin Hyvinkäälle, sieltä Kellokosken ruukkiin ja illaksi Järvenpäähän. Kuten olen monesti maininnut, ajelu pitkin Suomen teitä on ihan parasta kesällä.