keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Puhelimen kamerasta

Ajattelin taas koota pientä yhteenvetoa puhelimella napattujen kuvien kera noin kuukaudelta. Monesti syys- ja talviaikaan tuntuu, ettei tee juuri muuta kuin käy töissä, mutta tätä postausta tehdessäni huomasin, että tekeehän sitä paljonkin. Tässä siis muutamia satunnaisia rärsyjä viime viikoilta. 
 

Lokakuun alkupuolella oli aika heittää hyvästit autotapahtumille tälle vuodelle, kun suuntasimme meille viimeiseen tapahtumaan läheiseen Loviisaan. Ihana kun läheltä löytyy kauniita kaupunkeja, mikä on kyllä vain korostunut tänä vuonna. Loviisa olisi varmasti ihana myös joulun alla! Vielä lokakuussa istuimme ulkona kahvilla ja takinkin pystyi tuolloin jättämään pois. Kahvilavinkkinä muuten sen niminen paikka kuin Favorit Cafe & Teashop.


Lokakuussa heitettiin myös viimeinen yhden yön mökkireissu tälle vuodelle. Kontrasti mökillä on aina niin hauska, kun luonnonhelman lisäksi löytyy hieno outlet-ostoskeskus, jossa kävimme tietysti taas. Varsinkin nyt on supertärkeää käyttää rahaa paikoissa, jotka haluaa pysyvän jatkossakin. 


Syyssävyjä vaatteissa ja luonnossa. Ruska ei ollut tänä vuonna viime vuoden veroinen, tosin nyt ulkona ei näytä enää tällekään, kun oikeastaan kaikki lehdet ovat tippuneet. Seuraavaksi odotankin innolla lunta.


Yksi jokavuotinen syysperinne on kalamarkkinat. Meillä oli aluksi suunnitteilla mennä Helsingin markkinoille, mutta sattuneesta syystä se jäi tältä vuodelta väliin. Onneksi seuraavalla viikolla markkinat siirtyivät asuinkaupunkiin. Rakastan kalaruokia, mutta teen niitä itse harvoin. Friteeratut silakat on pakko vähintään käydä syömässä markkinoilla. 


Kuten jo aiemmin mainittu, en ehdi tylsistyä, koska minulla on jatkuvasti joku projekti meneillään. Vapaa-aikani onkin viime aikoina mennyt hyvin pitkälle näitä joulukoristeita tehden. Koristeet ovat menossa miehen vanhempien joulukuuseen. Rahallisesti itsetehdyt koristeet ovat melko edullisia, mutta ajallisesti homma vie kyllä tunteja. Ensin suunnittelin kaavan, niin että kangaspalasta saa kolme sydäntä, leikkasin, ompelin, täytin ja ompelin käsin kiinni. Täytyy todeta, että ruutuaikani on viime viikkoina vähentynyt hurjasti, mikä on kyllä ihan hyvä asia.


Otimme useampi vuosi sitten siskon kanssa tavaksi tehdä joka kesä yhteinen päiväreissu. Kesällä kävimme Porvoossa ja sovimme, että teemme vastaavan keikan myös joulun alla. Ihan viimetippaan ennen joulua emme halunneet reissua jättää, joten viime lauantaina oli molemmille sopiva päivä. Molemmat tykkäävät vanhoista taloista ja pikku putiikeista, joten Porvooseen ei kyllästy. Kierreltiin kivijalkakaupat rauhassa läpi, lähes jokaisesta lähti jotain mukaan - ostin kynttilöitä, piparimuotteja, suklaata, kahvia, salkun ompelutarvikkeille ja joululahjoja.


Porvoossa oli jo joulukoristeet, mutta samaan aikaan niin lämmin, että lounaan pystyi syödä ulkona marraskuussa! Jouluinen Porvoo on kyllä supersympaattinen ja luulen, että sinne tulee mentyä lähiviikkoina uudemmankin kerran avomiehen kanssa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti