sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Three days in Tallinn

Olimme tosiaan viikko takaperin viikonlopun talvisessa Tallinnassa. Pieni loma tähän väliin oli piristävää, eikä tarvinnut edes kauas lähteä. Talvi ei tietenkään ole minulle se mieluisin aika matkustaa minnekään päin Eurooppaa, sillä pimeä tulee aikaisin, räntää sataa ja muutenkin on melko hiljaista. Toisaalta talvi tulee yleensä oltua ihan kotona ja lomailu säästettyä kevääseen, että ihan kivaa vaihtelua. Tallinna on niin helppo, kun sinne ei tarvitse varata matkaa viikkoja etukäteen ja se on lähellä. Itse risteilystä en ihan hirveästi pidä, joten kahdessa ja puolessa tunnissa Helsinki-Tallinna välin kulkeva Viking XPRS on hyvä muoto matkustaa. Otamme aina Viroon mennessä poikkeuksellisesti valmismatkan (Matkapojilta), johon kuuluu kaikki kuljetuksesta satamaan, laivamatka ja hotelli. Käymme Tallinnassa vähintään kerran vuodessa päiväristeilyllä, muttemme yötä ole olleet vuosiin. Päivämatka on kiva ostoksilla käyntiä ajatellen, muttei siinä ihan hirveästi mitään muuta ehdi. Olen käynyt Virossa lapsesta asti, mutta tuntui etten silti ollut nähnyt Tallinnasta juuri mitään. Perjantaista sunnuntaihin oli minusta ihan sopiva aika reissussa. Laiva on kuitenkin satamassa perjantaina jo kahden maissa, ja sunnuntaina kotiin lähtö ei ole aamulla aikaisin, joten siinä ehtii hyvin kierrellä.



Hotelli. Tallinnan hotellitarjonta on rajaton, mutta päädyimme tuttuun ja turvalliseen Viruun, sillä sijainti on loistava, hinnat kohtuulliset ja aamupala todella kattava. Tosin kaikki muutkin suomalaiset taitavat olla samassa hotellissa. Totta puhuen en viitsinyt edes tutkia muita vaihtoehtoja. Saimme vielä businessluokan huoneen 17. kerroksesta, josta oli mahtavat näkymät kaupungin yli. Isoilla ikkunalaudoilla oli kiva istuskella ja katsella maisemia. Olin ajatellut, että kävisin hotellissa sijaitsevassa kauneushoitolassa ottamassa kynsiin geelilakkauksen, mutta se jäi kuitenkin seuraavaan kertaan. Tiesittekö muuten, että tästä hotellista löytyy myös KGB museo? Sekin jäi meille seuraavalle kerralle. Virun paras puoli on kuitenki se, että ostoksille voi lähteä suoraan huoneesta ilman takkia.


Shoppailu. Hotellin yhteydessä oleva kauppakeskus Viru Keskus on tarjonnaltaan minusta todella hyvä omat tarpeeni huomioiden - löytyy Zara, Mango, Massimo Dutti, monia kenkäkauppoja sekä Kaubamaja -tavaratalo, jonne en ole aiemmin jurikaan ehtinyt sen suuren koon vuoksi. Siellä huomioni vei lähinnä Joikin luonnonkosmetiikka, jonka hyllyllä vietin aivan liian kauan aikaa. Varsinkaan brändin kynttilöiltä ei ole kukaan blogeja lukenut voinut välttyä, mutta Joik tarjoaa paljon muutakin saippuoista silmänympärysvoiteeseen. Tyydyin tällä kertaa vain pariin huulirasvaan sekä siihen kynttilään, mutta saattoipa jotain lähteä mukaan myös jo joulua ajatellen paketteihin. Lisäksi Rotermannin liikkeet; Stradivarius, Pull&Bear, Bershka, Reede (ihana putiikki, myy mm. Samsøe & Samsøa) ja Kalevin suloisen suklaa putiikin kierrän aina. Minulle riittää mainioisti nämä kaksi ostospaikkaa, vaikka kaupungista löytyisi muitakin ostoskeskuksia, en ole kuitenkaan koskaan nähnyt tarvetta lähteä niihin. Täytyy vielä mainita suloset mummot vanhankankaupungin laidalla myymässä erilaisia neulejuttuja, yksi pipo jäi pahasti kaihertamaan - ehkä ensi kerralla.





Vanhakaupunki. Tallinnan suosituin ja tunnetuin kohde on ehdottomasti vanhakaupunki. Nyt ennätimme kierrellä sitä laajemmin ja itse olinkin täysin haltioitunut vanhoista rakennuksista, suloisista kujista ja tunnelmasta. Oikeastaan vanhankaupungin rauhassa kiertely oli päätarkoitukseni lomalla, mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän nautin arkkitehtuurin ihastelusta. Olin jo kotona ajatellut, että haluan nähdä Aleksanteri Nevskin katedraalin, lisäksi piipahdimme myös heti vanahkaupungin alussa sijaitsevassa kidutus museossa, jaiks. Vanhastakaupungista löytyy myös lukuisia eri ravintoloita ja kahviloita. 


Kahvilat ja ravintolat. Lomalla juon paljon enemmän kahvia kuin kotioloissa, onhan se kivaa istahtaa hetki alas kuuma kahvi höyryten. Jostain syystä ihastun aina eniten kahvilaketjuihin, ja vaikka pienemmissä kahviloissakin kävimme, eivät ne voittaneet kuitenkaan Reval Cafea. Varsinkin heidän suolainenkinuski konvehtinsa olivat ihan omassa luokassaan ja niitä tulikin syötyä useamman kerran, sekä ostettua ihan kotin viemiseksi asti, suosittelen! Ravintoloisen suhteen menemme ihan fiiliksen mukaan, harvemmin tutkin kotoa käsin kaupungin ravintolatarjontaa, saati selaan vinkkejä blogeista. En välitä hienoista illallisista vain olen paljon onnellisempi maukkaasta pizzasta. Mainitsemisen arvoinen pizzeria onkin Pizza Grande, jonne löysimme Googlen avulla, sen verran hankalissa paikoissa vanhankaupungin ravintolat voivat olla. Molempien pizzat olivat todella hyvät, mutta pienempikin olisi riittänyt (suosittelen valitsemaan 20 centtisen).

Ajattelimme keväällä-alkukesästä heittää samanlaisen kolmen päivän reissun Tallinnaan, sillä paljon on vielä nähtävää. Ainakin Kadriorgin palatsi on paikka, minne haluan, muttemme nyt pimeän tultua niin hitsin aikaisin viitsineet sitä lähteä katsomaan. Joten jos teillä on jotain hyviä vinkkejä Tallinnaan seuraavaa kertaa ajatellen, niin laittakaa ihmeessä kommenttiboksiin! 

torstai 10. marraskuuta 2016

Winter accessories




pipo - O.i.s (Aleksi 13)
villahuivi - Tif Tiffy
nahkarukkaset - Lindex

Kun ensilumi satoi tänä talvena olin aivan varma, että se sulaa seuraavana päivänä pois - no niin ei käynyt ja hyvä niin! Vaikken mikään suurin talven ystävä ole koskaan ollutkaan, niin pakko myöntää, että tässä pimeimmässä vuodenajassa lumi tekee kaivattua valoisuutta. Oikeastaan talvihan on vain asenne- ja pukeutumiskysymys. Rakastan erilaisia pipoja ja huiveja jo ihan asustemielessä, mutta mikä parasta niiden avulla pysyy lämpimänä talven viimoissa. Varsinkin täällä asuinkaupungissa meren äärellä käy melkoinen tuuli lähes aina, eikä tulisi mieleenkään kulkea pää paljaana, jos tiedän olevani paljon ulkona. Monta talvea olen sinnitellyt nahkasormikkaissa, mutta nyt sille tuli stoppi ja hankin vanhat kunnon nahkarukkaset! Ne ovat muutaman päivän käytön jälkeen osoittautuneet ihan älyttömän lämpimiksi ja mukaviksi, minusta nämä kyseiset ovat vielä ihan sirotkin sekä hyvännäköiset. Hanskat ovat päältä pehmeää aitoa nahkaa ja sisällä on täydellinen pehmeä karvavuori. Asusteissakin satsaan hyviin materiaaleihin ja laatuun, maksan niistä ihan mielelläni enemmänkin,  mutta toisinaan makuani miellyttäviä ja käyttööni sopivia juttuja voi löytää todella kohtuullisilla hinnoilla, kuten kaikki nämä kuvissa näkyvät. Pipo on viime talvelta, mutta uskon, että vastaavia on nytkin kaupat pullollaan. 

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Grey college



Joka syksy ja talvi vaatekaapissa tuntuu olevan huutava pula harmaasta collegepaidasta. En tajua, kun tuntuu että olen hankkinut niitä vuosien aikana useammankin, muttei mikään ole kuitenkaan ollut se täydellinen, tai sitten laatu on ollut surkea. Usein ensin kaupunkikäytössä olevat colleget siirtyvät lenkkivaatteiksi ja siitä vielä mökkikäyttöön, tai vaihtoehtoisesti vielä hyväkuntoiset vaatteet myyn kirpparilla. Harmaa collegepusero on minusta yksi vaatekaapin kulmakivistä, joten ehdottomasti kyseinen tulisi löytyä. Haluaisin panostaa oikeasti hyvään ja kestävään puseroon. Kokosin kollaasiin kuusi hyvää vaihtoehtoa, onko teillä kokemuksia mistään näistä? Huolisin collarin mielelläni vaikka joululahjaksi, mutta luulen, että se pitäisi  itse sinne kuusen alle hankkia kuitenkin.

Postaus sisältää mainoslinkkejä.

maanantai 7. marraskuuta 2016

Mom jeans in winter










takki - Massimo Dutti (samantyylinen)
farkut - Zara (samantyyliset)
ribbipoolo - Marimekko (samantyylinen)
nilkkurit - Samsøe & Samsøe (nämä)
laukku - Céline
aurinkolasit - Ray-Ban (nämä)

Moikka! Ajattelin tulla sanomaan suht pikaiset heipat, ennen kuin yksi suosikki tv-ohjelmistani (Maajussille morsian, jota katson ylpeänä) alkaa. Tallinnan viikonloppureissu on nyt heitetty ja täällä ollaan taas blogin ääressä. Postaustahtini on kyllä viime aikoina ollut ihan supersurkea, mikä harmittaa. Ajattelin tehdä pienen koosteen Tallinnan lemppareista, tai mitä siellä kolme päivää teimme, mutta sitä ennen jakoon yksi asu niin ikään Tallinnan päästä. Säät eivät ihan suosineet viikonlopun aikana, mutta sunnuntaina aurinko paistoi, pakkasta oli juuri sopivasti, kadut olivat kuivat ja kuuma cappuccino lämmitti. 

Pakkaan nykyisin todella kevyesti, mukaan ei lähde mitään ylimääräistä, mietin että kaikki sopii yhteen ja yhdellä kenkäparilla ja laukulla on pärjättävä muutama päivä. Vaikka itse sanonkin, vuosien matkustamisen aikana olen oppinut melkoisen hyväksi pakkaajaksi, eikä nytkään weekender ollut lähimainkaan täynnä. Yleensä hyvä sääntö on se, että ottaa mukaan tosi yksinkertaisia juttuja, maksimissaan kolmea eri väriä vaatteissa ja asusteissa. Mustaa, harmaata ja sinistä löytyi tällä kertaa matkakassini sisältä. Tämä kolmen värin sääntö toimii muuten aina, niin pukeutumisessa kuin vaikkapa somistuksessa.

Mammafarkut hankin jo monta kuukautta sitten kesällä, mutten jotenkin ihan heti osannut olla niissä. Nyt olen tykännyt käyttää kyseisiä nilkkureiden kanssa, vaikkei combolla kovissa pakkasissa kuljeta nilkat paljaana vilkkuen. Veikkaan, että farkut tuntuivat aluksi oudoilla, koska eivät jousta yhtään, vain ovat jämäkkää farkkukangasta. Värikin on vähän erilainen kuin yleensä mallista puhumattakaan. Nyt kun olen päässyt niiden kanssa sinuiksi, ovat ne olleet kivaa vaihtelua ja toimivat monenlaisten yläosien kanssa.

Postaus sisältää mainoslinkkejä.

torstai 3. marraskuuta 2016

Kamelia, mustaa ja talviahdistusta











takki - Zara
mekko - Massimo Dutti
pipo & käsineet - COS
laukku - Chloé
nilkkurit - Bianco
aurinkolasit - Ray-Ban

Viime sunnuntaina puoli viiden aikaan, kun kävelin kotiin töistä, se iski, pahimman luokan talviahdistus! Kello ei ollut viittäkään, mutta kiitos edellisen yön kellojen siirtämisen, oli jo pimeää sekä märkää ja ankeaa. Miten ihmeessä tästä taas selvitään? Mieli oli hetken niin apea, että ajattelin, etten tule tänne blogiinkaan ennen kuin olen paremmalla tuulella. Samat vinkit, kuinka selvitä pimeästä vuodenajasta vilkkuvat joka blogissa, mutten ainakaan itse saa niistä mitään irti. Marraskuu on pahin, kunhan tästä päästään, on suunta parempaan päin. Yritän nyt pysyä positiivisena, sillä perusluonteeni on kuitenkin iloinen ja säälle kun ei mitään voi. Menen aika lailla sään mukaan, jos sataa ja on pimeää en viitsi panostaa tippaakaan pukutumiseen, tuulipuvussa kuljetaan, jos ei ole mitään pakollista menoa. Joten asukuvat ovat melko harvassa. Hieman myös hirvittää miten tästä pimeästä ajasta selvitään blogiakin ajatellen, mielelläni kun ainakin yhdet asukuvat tänne edes viikossa postaisin, mutta se voi olla seuraavat kuukaudet vähän haastavaa niin säiden kuin kahden työpaikan takia. Mutta parhaani teen, koska haluan pitää blogin asukuvapainotteisena niin kuin tähänkin asti.

Nämä kuvat sen sijaan ovat jo melkein kuukauden takaa Helsingistä, mutta olivat unohtuneet koneelle. Tällaisessa simppelissä asussa kiertelin pitkin jäätävän kylmää kaupunkia. Mekot ovat superhelppoja vaatteita myös syys-talviaikaan, ja pitkät takit ovat kuin tehtyjä niiden kanssa. Minulle on ollut edelliset syksyt ja talvet vähän ongelmallista juurikin mekkojen ja hameiden kanssa, kun en tykkää, että ne näkyvät takinhelmojen alta, mutta haluaisin kuitenkin käyttää niitä muulloinkin kuin kesällä. Onneksi tänä syksynä löytyi vihdoin ratkaisu näiden pitkien takkejen myötä. 

Viimeksi kun kävimme Tallinnan päiväreissulla ostin Massimo Duttilta tämän kamelinvärisen ribatun poolomekon. Se on silkki-puuvilla sekoitetta, eli aivan ihana päällä. Joko olette muuten käyneet Helsinkiin hiljattain auenneessa merkin liikkeessä? Itse en ole sinne vielä ehtinyt ja ajattelin muutenkin, että annan suurimman hälyn ensin laskeutua. Sen sijaan Tallinnan Massimo Duttilla ajattelin käväistä tulevana viikonloppuna, sillä huomenna suuntaamme kaupunkiin viikonloppua viettämään. Olimme miettineet pitkään muutaman päivän kaupunkilomaa tälle syksylle. Eri kohteita olikin mielessä, päällimmäisenä Pietari, mutta päätimme kuitenkin nyt lähteä niinkin lähelle kuin Viroon. Pieni irtiotto arjesta piristää aina ja ehkä tämä marraskuukaan ei tunnu enää niin ankealta kun pääsee vähän muihin maisemiin. Palaillaan siis taas ensi viikolla!