Tallinnan
ravintolatarjonta on päätähuimaava ja usein tulee enemmänkin tenkkapoo, minne
sitä syömään suuntaisi. Minulla on aina kasvava lista Tallinnaan niin
ravintoloiden, kahviloiden kuin muiden itseäni kiinnostavien kohteiden osalta.
Lista lyhenee kaupungissa käydessä, mutta vastavuoroisesti usein myös kasvaa.
Tallinnaan ei vain kyllästy, jos en ole siellä tai vähintään suunnittele
seuraavaa matkaa, hyvin todennäköisesti tutkin kuitenkin kiinnostavia paikkoja
seuraava reissu mielessäni. Tänään halusinkin jakaa ravintolavinkin, joka oli
keikkunut omalla käymisen arvoinen listallani vuosia.
Viime reissulla sain vihdoinkin Pelgulinnin alueella sijaitsevan, pizzerian nimeltä Kaja Pizza Köök (Õle tn 33) ruksattua listaltani, kun suuntasimme sinne kauniina elokuisena päivänä. Kirjaimellisesti meni kuusi vuotta, ennen kuin ravintolaan pääsimme, nimittäin kirjoitin tänne blogiin jo vuonna 2020 (postaus), miten ravintola on listallani. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, joten vihdoin pääsimme testaamaan paikan kuuluisat pitsat.
Pizzeria sijaitsee vähän sivussa ja sinne täytyy varta vasten mennä, sillä omat reittini eivät ainakaan kulje ihan muuten vain paikan ohi. Kuten monesti sanottu, Tallinnassa on niin kiva kävellä ja ihailla katuja ja rakennuksia, ettei haittaa yhtään pieni kävely ravintolaan. Paikka on myös ulkoa hyvinkin vaatimattoman näköinen tiilitalo, joten hyvin todennäköisesti olisin kävellyt vain ohi, jos emme olisi tarkoituksella tänne navigaattorin kanssa suunnistaneet.
Kaja Pizza Köök on tunnettu napolilais tyyppisistä pizzoistaan, jotka paistetaan korkeassa lämpötilassa Stefano Ferrara -uunissa, taikina on tehty hapanjuureen Caputo-jauhoista. Tämän vuoksi pizzapohja on kevyt ja ilmava. Pizzataikinaa myös tehdään vain tietty määrä päivässä ja kun se loppuu, menee ravintola kiinni. Ravintola ei ole asiakaspaikoilla pilattu, sillä lukemani mukaan sinne mahtuu vain parisenkymmentä asiakasta kerrallaan, toki kesäaikaan on lisäksi muutamia ulkopaikkoja. Olimme paikalla lauantaina kolmen maissa, joten etukäteen vähän pelkäsin, onko paikka tupaten täynnä, mutta mahduimme mainiosti sinne.
Oli kaunis elokuinen päivä, pilvipoutaa ja lämmintä ainakin parikymmentä astetta, joten pystyimme istumaan ulkona. Onni sillä sisällä pizzeriassa olisi ollut tuskaisen kuuma, kun pizzauuni paahtoi vieressä. Saimmekin istua ulkona ihan rauhassa, sillä juuri kun saimme pizzat pöytään, lähtivät edelliset ulkona istujat. Katu oli myös todella rauhallinen, eikä montaa kävelijää saati autoa mennyt vierailumme aikana ohi, joten oli miellyttävää nauttia pitsaa.
Pizzat olivat oikein maistuvat, tosin tilasimme aika perus aineksilla, kuten minä tonnikalalla. Ensi kerralla haluan testata jotain vähän erikoisempaa. Lokaatiosta annan lisäpisteistä, sillä minulle miljöö on puoli ruokaa. Vinkkinä muuten, että Ristikheina Kohvik (postaus) sijaitsee samalla alueella, vain parin sadan metrin päässä, jos haluaa käydä jälkiruokakahveilla siellä.
Lue myös:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti