Viileämmät päivät. On edelleen kesä ja lämmin, mutta kuumimmat hellepäivät ovat tiessään. Kuten monesti sanottu, minulle riittää hyvin alle kahdenkymmenen lämpöasteet. Trooppisista öistä kaupunkikämpässä luovun mielelläni, ihanaa kun pystyy taas nukkumaankin paremmin.
Tunnelmalliset illat. Kun pimeä tulee aiemmin, on illoissa jotain tunnelmallista ja mikä parasta, tähtitaivas näkyy! Mökillä ihailin tähtiä, kuin en olisi niitä ennen nähnytkään, samalla kun heinäsirkat pitivät konserttia taustalla.
Kukkapellot. Siinä missä alkukesän kukkaloisto on vallan ihastuttava, ei loppukesän kukkapellot paljon kakkoseksi jää. Ruis- ja auringonkukat ovat kauden kauneimpia. Puhumattakaan kullankeltaisista maalaismaisemista, joita on ihana katsella autolla ohi ajellessa.
Metsät täynnä marjoja. Iän karttuessa sitä on oppinut arvostamaan Suomen luontoa, miten paljon marjoja on esimerkiksi tarjolla. Elokuussa metsät ovat pullollaan mustikkaa, vadelmaa ja pian puolukatkin ovat kypsiä. Vähän jopa säälittää, kun mietin kuinka paljon marjaa jää vuosittain metsiin.
Vaihtelu pukeutumiseen. Kesämekoista ei tarvitse luopua, mutta niihin saa uutta ilmettä yhdistelemällä neuleita ja erilaisia takkeja. Melkein kuin olisi kokonaan uusi garderobi taas.
Tv -sarjat. Elokuun myötä kaikki vanhat sarjasuosikit palaavat ruutuun, vaikka totta puhuen itselläni tulee enemmän katsottua elokuvat ja sarjat omaa tahtia, niin pari lempparia yleensä katson reaaliajassa. "Tosi-tv" ei yleisesti kiinnosta, mutta Maajusille morsianta tunnustan seuraavani mielenkiinnolla. Se on jotenkin niin hyvänmielinen ja Vappu Pimiä on ihana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti