Olen aikamoinen tuuliviiri monessa asiassa, kyllästyn nopeasti ja kaipaan vaihtelua. Hyvä esimerkki tästä on hiustenväri, joka on tänä vuonna vaihdellut aikalailla. Ajattelinkin tehdä katsauksen minkälaista hiusväriä minulla on tänä vuonna nähty. Minulla on ollut elämäni aikana niin lyhyt kuin pitkä tukka, tumma tai vaalea, on ollut superblondi ja lähes musta. Punaisesta väristä en ole tukassani ikinä innostunut, lähinnä viihdyn vähän neutraalimmissa sävyissä. Väriä tykkään vaihdella, mutta sen olen kantapään kautta oppinut, ettei enää ikinä lyhyttä tukkaa, se ei pyöreisiin kasvoihini sovi. Muutama vuosi sitten leikkautin melkoisen lyhyen polkkamallin, joka oli takaa lyhyempi, vaikka malli on kiva, kaduin joka päivä, että sen itselleni leikkautin. Minulla oli ollut myös vuosia aiemmin lyhyt tukka, mutta ilmeisesti aika kultaa muistot. Myös paksu otsatukka kuului tyyliini vuosia sitten, ihan blogin alkuaikoinakin se minulta löytyi, toisinaan pohdin taas otsatukan leikkauttamista. Viime vuosina tukan pituus on pysynyt puolipitkänä, sillä leikkautan latvoja usein. En halua, että tukka on pitkä, mutta ohut. Onnekseni meidän suvussa on hyvät hiukset siinä mielessä, että ne ovat kohtalaisen paksut. Yli 60-vuotiaalla isällänikin on kaikki hiukset paksuina tallella ;) Oma luonnollinen hiusvärini on suomalaisille tyypillinen maantienharmaa, kuitenkin enemmänkin vaalea kuin tumma.
Alkuvuodesta tukkani oli tummanruskea, ja sain jatkuvasti olla laittamassa väriä ylläpitävää color maskia päähän. Tässä kuvassa tukka on jo hieman kulahtanut ja vanhat vaaleat raidat puskevat alta. Kuva on helmikuulta, jolloin aloin jo olla vähän kyllästynyt tummaan väriin ja kaipasin kevättä kohden vähän vaaleampaa sävyä, lisäksi jatkuva vaalean tyven värjääminen kävi hermoon.
Maaliskuussa päähäni laitettiin vaaleita raitoja ja oman värisen tyven annettii olla. Liian rajuja muutoksia en kerralla halua tehdä, eikä kampaajanikaan niitä lähtisi tekemään. Tämä oli ehkä suosikkitukkani. Aloin käyttämään keltaisuutta poistavia tuotteita, sillä haluan pitää värin kylmänä. Maaliskuussa matkustin myös Espanjaan, jossa tukka vaaleni ehkä hitusen lisää auringossa.
Huhtikuussa omaa väriä oli kasvanut jonkun verran tyvestä esiin, mutta väri miellytti itseäni. Pidän usein tukkaa ponnarilla ja oma tyviväri ei ollut hassumpi. Jälkikäteen mietittynä, kumpa olisin antanut tukan vain olla ja oman värin kasvaa sekä auringon tehdä kesällä tehtävänsä.
Toukokuussa ennen Cannesiin lähtöä halusin käydä kampaajalla vähän freesaamassa ilmettä, mutta koska tukkaa haluttiin säästellä, eikä raitoja koko päähän uskallettu laittaa, värjäsi kampaaja vain tyven muutamia asteita omaa väriä vaaleammaksi. Täytyy sanoa, etten tykännyt tukasta laisinkaan ja näytin mielestäni aivan haamulle niin vaaleassa tukassa. Ärsytti ottaa näitä blogikuviakin tämän tukana kanssa. Monesti mielessä kävi reissun aikana hakea kaupasta väri ja värjätä tukka itse vaikka ruskeaksi. En kuitenkaan uskaltanut, ettei tilanne pahenisi entisestään.
Etelä-Ranskan auringonalla onneksi tyven ja latvojen väriero hieman tasoittui, sillä tukka vaaleni kauttaaltaan vielä auringossa. Tukka oli myös melko keltainen, joten otin keltaisuutta poistavat tuotteet kovaan käyttöön - niin shampoo, color mask kuin keltaisuutta poistava hoitosuihke olivat ahkerassa käytössä.
Oman värin kasvaessa vähän tyvestä esiin tukka ei näyttänyt enää ihan niin haalealle ja keltaisuutta vastaan yritin taistella parhaani mukaan. Itse asiassa nyt jälkikäteen kuvia katsoessa, ei vaalea tukka kuitenkaan ole hullumpi, vaikka tuolloin en siinä täysin viihtynyt. Yhtään tästä vaaleammaksi en hiusvärissä mene, sillä todella blondi ei ole minun juttuni. Ensimmäisen kuvan ja tämän välillä ei ole siis tehty muuta kuin raidoitettu hiukset kerran ja tyvi värjätty kerran, muuten aurinko oli hoitanut tukan "värjäämisen".
Kesäkuussa vaalean tukan sekaan laitettiin muutama ruskea raita, muuten tukan annettiin vain olla ja oman värin kasvaa. Ihan hirvittävää muutosta raidat eivät tuoneet, mutta sävy oli tasaisempi kauttaaltaan.
Kesällä en hiuksia enää värjännyt laisinkaan, vaan annoin oman värin kasvaa esiin. Vaaleammassa tukassa onkin se hyvä puoli, ettei tukkaa tarvitse kovinkaan usein värjätä, sillä oman värinen tyvi ei erotu pahasti. Tukka oli aika pitkäkin jo loppukesästä, mutta kohtalaisen keltainen ja latvat harottivat.
Elokuussa tumma tukka alkoi taas houkuttaa, joten väri laitettiin sen enempää asiaa pohtimatta. Pyysin kampaajaa myös leikkaamaan tukasta hieman enemmän pois latvoista, sillä kesä oli tehnyt tukalle tehtävänsä. Kuten sanottu, pidän mielummin tukan lyhyempänä, kuin latvasta huonona. Oli hassua taas olla tummatukkainen ja hiukset tuntuivat tosi lyhyille.
Kampaajalla käyn parin-kolmen kuukauden välein, joten tukka on värjätty pariin kertaan tummalla nyt syksyn aikana. Viime kerralla kampaaja ehdotti jo jotain muuta, kuin yksivärisessä tummassa pysymistä, mutta vielä mentiin ruskealla kuitenkin.
Nyt marraskuussa tilanne on siis samanlainen kuin vuoden alussa, yksivärinen tummanruskea tukka. Tämän vuoden puolella en enää hiuksia ajatellut värjätä, mutta ehkäpä tammikuussa taas pientä vaihtelua, sillä pakko myöntää, että kaipaan vaaleita raitoja ja tukan helppoutta.
Tukka vaikuttaa minusta aika paljon ulkonäköön ja jos tukka ei miellytä, on fiilis aika apea, vaikka on tosiaan vain hiuksista kyse. En ole hääppöinen tukan laittaja, mutta kiharat opettelin tekemään pari vuotta sitten ja ne menevätkin nykyään pikaisesti rutiinilla. Todella usein heitän hiukset ihan vain ponnarille. Pelkästään auki ja suorina pidän hiuksia harvoin (paitsi nyt pipokaudella). Tuotteita vaihtelen jonkun verran hiusvärin mukaan, mutta sanotaanko, että voisin olla ahkerampikin hiusten hoitaja.
Kertokaas, tykkäättekö enemmän tummasta vai vaaleammasta tukasta?
