Vaateompelu - Maksimekko

Kuten kerroin, aloitin tänä syksynä ompelukurssin, josta olin ehtinyt haaveilla jo muutaman vuoden ajan. Aiemmin vuorotyö sotki suunnitelmat, sitten oli autokoulu, aina on tullut joku este syksyllä kurssin alkaessa tai sitten en ole vain saanut itseäni niskasta kiinni. Mutta tänä syksynä viimein lähdin mukaan kurssille. Syksyn pimeyden myötä kuitenkin on tullut vaikeaksi saada itseään illalla töiden jälkeen ompelemaan, pari kertaa olen jättänyt väliin ja keskiviikkona tuntui taas lähes mahdottomalta lähteä ulos pimeään, vaikka kotoa onkin kurssille ihan pieni kävelymatka vain, muutenkin olen ollut jo jonkin aikaa allapäin, eikä mikään ole tuntunut huvittavan. Onneksi menin kuitenkin ompelemaan, sillä vaikka lähteminen on vaikeaa, kuinka onnellinen olinkaan, kun illalla yhdeksän aikaan kotiin palasin. Ompelu on todellakin oma juttuni ja toivoisin olevani siinä niin paljon parempi, mutta niin kuin kaikessa elämässä tekemällä oppii! Vaikka omistankin oman ompelukoneen, jolla olen lähinnä lyhentänyt housuja, kotona tuntuu olevan aina kaikkea muuta ja pelkkä koneen kaapista esiin kaivaminen on kovin vaikeaa. Parasta kurssissa onkin, että sinne oikeasti menee ompelemaan, eikä tarvitse miettiä niitä kotona odottavia tiskejä tai muita velvollisuuksia. Kurssilla opettaja neuvoo ja totta puhuakseni ilman häntä en vielä osaisi vaatteita ommella, ne kun eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä, ja esimerkiksi ompelukoneen neulan valinnalla erilaisissa kankaissa on suuri merkitys, tai kuinka housun lahkeet ommellaan yhteen, tällaisia juttuja ei tulisi itse ajatelleeksikaan.

 Itse tiedän aina tarkalleen, mitä haluan tehdä ja suunnitelmieni pohjalta lähden oikeanlaisia kaavoja etsimään. Vaatteiden itse tekemisessä onkin parasta se, että saa juuri sellaisen kuin haluaa, usein päässäni on joku tietty vaate, jota ei sitten kaupoista löydy. Kurssilla saa selata käsityölehtiä, mutta itse yleensä käyn kirjastossa muulla ajalla katselemassa kaavat valmiiksi, niin tunnilla voi sitten oikeasti keskittyä siihen tekemiseen. Kaikki tähän astiset kaavat olen löytänyt Burda Style -lehdistä, lisäksi lehdet ovat todella inspiroivia, sillä vaatteiden stailaukset ovat tosi onnistuneita ja usein sieltä voi bongata niin Chanelin kuin Louis Vuittonin laukkuja. Eli vaikka ei ompelemaan aikoisikaan suosittelen katselemaan lehtiä muutenkin, niistä saa paljon inspiraatiota pukeutumiseen. Eräänä päivänä myös huomasin, että kaikki Burdan kaavat löytyvät heidän nettisivuiltaan, josta voi ostaa kaavat, itse en kuitenkaan tuohon kaavojen tulostamiseen ole lähtenyt, joten en siis tiedä miten se käytännössä tapahtuu, mutta nettisivut helpottavat kummasti, kun kaavat voi etsiä valmiiksi ja käydä sitten lainaamassa kirjastosta oikean lehden. 

Jos ei löydä tasan haluamaansa kaavaa, voi etsiä jotain sinnepäin olevaa ja muokata sitä haluamakseen, kuten minä tein yllä näkyvälle maksimekolle. Mekko onkin viimeistelyä vaille valmis ja voin sanoa olevani siihen kohtuu tyytyväinen! Taidankin tänään tehdä mekon kotona valmiiksi. Omasta mekostani jätin sivuhalkiot ja tuon kuminauharypytyksen pois sekä ylös nyörille tein kujan, oma mekkoni on enemmänkin tämän mekkoni näköinen, jota käytinkin inspiraationa. Löysin vielä Eurokankaasta täydellistä sinistä paisley-kuvioista kangasta, joka sopii maksimekkoon älyttömän hyvin. Ostan yleensä kankaat kilopaloina, varsinkin viskoosi on melko halpaa, kun se on niin kevyttä. Kankaiden vaihtuvuus on todella nopeaa, eli kannattaa käydä usein katsomassa valikoimaa. Maksimekko on aika näyttävä, mutta ihan älyttömän helppo tehdä! Ainoa hieman ehkä inhottava osio mekon teossa on jatkuva silittäminen ja nyörin teko oli aikamoista näpräämistä ja aikaa vievää puuhaa, mutta kannatti ehdottomasti tehdä. En malta odottaa, että pääsen uniikissa mekossani Marbellan katuja kulkemaan! Maksimekon kaavat löytyvät Burda Style -lehdestä 02/2013 tai netistä täältä.

Kiinnostaako teitä tämä vaateompelu? Ajattelin, että voisin aina uuden työn aloitettuani kertoa mitä alan tekemään?