Mökillä

Ihanaa että parin yön mökkireissu onnistui vielä kesäkuun loppuun. Mökille ajaa kotoa noin tunnin, mutta mieluummin olisimme siellä aina kerralla vähintään pari yötä. Tuntuu ettei yhden yön reissulla ehdi rentoutua, kun pääset paikalle melkein pitäisikin jo lähteä kotiin. Mökkeily on kaivattua vastapainoa kaupunkikaksioon, joten mahtavaa että tällainen mahdollisuus on. Viimeksi olimme mökillä toukokuun puolivälin tietämillä, kun olin kesälomalla. Silloin muuten olimme jopa kolme yötä, tällä kertaa tosiaan kaksi sunnuntaista tiistaihin. Mökillä...

...kävimme mennessä paikallisessa ruokakaupassa ostamassa kaikki mökkiruoat ja juomat. Turistien pitää viedä rahaa mökkikuntiin, eikä kantaa ruokia kaupungista mukanaan. 

...haimme mennessä pitsat paikallisesta ravintolasta ja söimme ne mökin pihalla heti sinne saapuessa. Tämä on ihana perinne ja helpottaa, kun ei tarvitse heti mökille tullessa tavarakuorman kanssa alkaa vielä kokata.

...vietimme muutaman tunnin mökillä miehen vanhempien kanssa, kun meillä oli vahdin vaihto. He lähtivät kotiin ja me tulimme tilalle. 

...sunnuntaina alkuillasta satoi kuuroittain kaatamalla vettä. Hetkeen en ole niin kovaa sadetta nähnyt. Iloitsimme miten vesipadat täyttyivät, sillä saunominen tapahtuu sadeveden varassa. Terassilla oli tunnelmallista katsella ja kuunnella sadetta.

...keräsin luonnonkukkakimpun, vaikka kukkia oli harvinaisen vähän saatavilla. Tienreunukset oli ajettu vasta pitkin kaartuvaa tietä sileäksi, joten kukat olivat saaneet kyytiä. Onnistuin kuitenkin löytämään lupiinia, pari päivänkakkaraa, kissankelloa ja muita luonnonkukkia. Metsään oli pariinkin paikkaan jostain levinnyt ruskoliljaa ja punkkeja uhmaten kävin keräämässä ne. Sain harmonisesti kolme oksaa, joten kimpusta tuli hyvä. Tapani on kerätä ensin kukat ja lopuksi kasata ne kimppuun asetellen paremmin. 

...ihmettelimme lintuja, pihapiirin oli ottanut haltuun västäräkki pariskunta, taivaalta lentelemästä bongasin ainakin haikaran. Myös ötököiden tunnistaminen on hauskaa puuhaa, näimme yhden piikikkään perhosen toukankin. 

 

...nukuin pidempään ja paremmin, kuin kotona, näin on muuten aina. Tosin kävin myöhemmin nukkumaan kuin kotioloissa, kun mökillä voi rentoutua eikä ole pakko herätä kukonlaulun aikaan.

...sunnuntain sadekuuroja lukuun ottamatta sää oli aurinkoinen ja todella lämmin.  Kiitimmekin onneamme, että olimme täällä eikä kaupungissa hikoilemassa. Olimme päättäneet, että lähdemme mökille satoi tai paistoi, kun olin toivonut yhtenäiset vapaapäivät jo viikkoja sitten mökkireissua ajatellen. Hyvä tuuri, että sää suosi! 

...join aamukahvit ulkona ja nautin hiljaisuudesta, kun kuului vain kaunis linnunlaulu. Mökillä muutenkin tulee oltua aamusta iltaan ulkona, mikä on parasta. 

...olin todella vähän somessa, sillä yhteydet ovat uskomattoman huonot. Päivitin vähän omaa Instagramia, muuten olin enemmänkin somelomalla pari päivää, mikä tekee välillä todella hyvää.

...edistin viimeksi mökillä aloittamaani neuleprojektia, jota en ollut neulonut yhtään tässä välissä. Neuloinkin tunteja ulkona ja naurattaa, miten minulla onkin neulojan rusketusrajat, eli taipeet valkoiset ja muuten kädet ruskettuivat. 

...saunoimme puusaunassa joka ilta. Minulle riittää sellainen 70 astetta, mutta miehellä sauna pitää olla kuumempi. 

...söimme tietysti myös ulkona päivittäin, ruokaa grillistä ja uusia perunoita ehdottomasti aidolla voilla! Illalla grillasimme makkaraa.

...keräsin mukaan pihan ainoat raparperit ja kotona leivoin heti raparperipiirakan. En muista milloin olisin raparperipiirakkaa viimeksi tehnyt ja siitä tuli hyvää. Tein perinteisen kermaviilitäytteisen ja itse laitan muuten aina täytteitä tuplat. 

...harmitti kovasti, kun tiistaina piti lähteä kotiin, olisimme viihtyneet hyvin vielä pari yötä ainakin. Mökiltä lähtiessä tulee aina haikeus, mutta onneksi sinne pääsee taas takaisin.