Jouluinen Helsinki

Kolmannet joulumarkkinat listallani olivat Helsingin Tuomaan Markkinat, jotka ruksin listaltani vasta niiden viimeisellä aukiolo viikolla. Täytyi vähän jaotella kalenteriin, milloin minnekin suuntaa, sillä joulunalusaika on lopulta hurjan lyhyt, vaikka aloitimmekin markkinoilla kiertelyn Porvoosta vielä marraskuun puolella. Rakastan joulumarkkinoita, mutta todettava on, että usein niillä kiertelystä tulee lopulta melkoinen maraton.

Tuomaan Markkinoille menopäivän olin päättänyt jo hyvissä ajoin, kun suuntasimme sinne perjantaina. Viime vuonna me muuten olimme Helsingissä hotellissa yötä joulumarkkinoilla käynnin yhteydessä. Olin saanut jo edellisenä jouluna lahjaksi hotellilahjakortin, joka meni aattona vanhaksi, joten tuli melkoinen kiire käyttää se pois. Helsinki on kuitenkin kotoa sen verran helpon matkan päässä, että tällaiset päivävisiitit kaupunkiin ovat näppäriä. 

Tuomaan Markkinoilla on pitkät perinteet, sillä lukemani mukaan ne on järjestetty Senaatintorilla vuodesta 2011. Alunperin kyseiset joulumarkkinat saivat alkunsa Esplanadin puistosta jo vuonna 1994. Olen itsekin käynyt markkinoilla yli kymmenen vuotta, mutta oma joulutukseni alkoi vasta Senaatintorilta, joten Esplanadin Tuomaan Markkinoita en kokenut.

Mikä positiivinen yllätys olikaan, ettei päivällä satanut vettä. Optimistina olin myös jättänyt sateenvarjon kotiin. On ollut niin vesisateinen talvi, että siihen on jo tavallaan tottunut. Päivän mittaan kadutkin kuivuivat, mutta eiköhän illemmalla vettä taas niskaamme saatu, onneksi olimme siinä vaiheessa jo tekemässä hiljalleen lähtöä kohti kotia. Kirjataan ylös, että vuonna 2025 jokaisilla käymilläni joulumarkkinoilla satoi vettä, joka alkaa jo lähinnä naurattaa.

Kiertelimme päivän aikana markkinoilla useampaan otteeseen, ensin heti kaupunkiin saavuttuamme puolen päivän maissa. Kävimme välissä lounaalla Kruununhaassa tutussa korealaisessa ravintolassa, josta kävelimme vielä markkinoiden kautta. Olen ennenkin todennut, miten suuri osa joulumarkkinoiden tunnelmaa on miljöö. Senaatintori on upea sijainti markkinoille ja mahtavaa, että Tuomiokirkon remonttikin oli saatu valmiiksi. 

Markkinoilta olisi saanut monenlaista herkullista syötävää, mutta hinnat alkavat mennä jo kipukynnyksen rajamaille. Ymmärrän kyllä inflaation ja miten yrittäjien on saatava palkkaa työstään, mutta esimerkiksi 12€ pienestä riisipuuro lautasesta, vaikka millaiset höysteet olisi, on minusta liikaa. Varsinkin kun riisipuuro on minulle sen verran arkinen, keitän sitä usein kotonakin. Glögiä toki joimme useammat mukit, sillä se vain kuuluu olennaisesti joulumarkkinoiden tunnelmointiin. Olin myös suunnitellut nauttivani myöhemmin päivästä jotain herkkua jälkiruoaksi joulumarkkinoilla, mutta jonojen ollessa jo siinä vaiheessa tähtitieteelliset jätin väliin.

Keskustassa oli muuten useammat joulumarkkinat, kun myös Mantalle oli pystytetty pieni joulutori. Lisäksi olisi ollut Forumin sisäpihalla Kukontori, joka jäi tällä kertaa näkemättä. Halusimme nimittäin viettää eniten aikaa Tuomaan Markkinoilla sekä ihan vain keskustassa kävellen. 

Kävin viimeksi Helsingissä marraskuun puolella, kun Aleksanterinkadun jouluvalot paraatin myötä vasta sytytettiin, joten nyt näin ne vasta kunnolla hämärässä. Ihanaa, miten keskustassa panostetaan valoihin. 

Iltaisella kävimme vielä tunnelmoimassa Tuomaan Markkinoilla, jolloin porukkaa oli ihan hulluna paikalla. Päivällä markkinoilla sai vielä kierrellä kohtalaisen väljästi, mutta myöhemmin oli tosiaan melkoinen tungos, jolloin oli jo parempi poistua paikalta. Ihanaa kuitenkin, että ihmiset ovat löytäneet markkinoille. Varmasti perjantailla sekä viimeisillä aukiolopäivillä oli tekemistä tungoksen kanssa. 

Näihin kuviin ja tunnelmiin toivottelenkin oikein mukavaa joulua rakkaat lukijat!