Ripaus kimallusta loppuvuoden pukeutumiseen

Postaus sisältää *mainoslinkin

Talvipukeutumisessani pääosaa näyttelee ehdottomasti asusteet ja takit, joiden alla on usein ihan vain legginsit ja neule. Varsinkin silloin, jos tiedän päivän aikana lähinnä viettäväni aikaa ulkona, kuten menneenä perjantaina suunnatessamme kolmansille joulumarkkinoille tälle kaudelle. Tykkään kovasti helposta talvipukeutumisesta, vaikka tavallaan tuntuu, ettei varsinaisesta talvesta voi vielä oikein puhuakaan, kun lunta ei ole meilläpäin pahemmin näkynyt. Täällä odotellaankin kovasti valkoista maisemaa, toivottavasti jatkuvat vesisateet muuttuvat pian lumeksi. 

takki - &Other Stories (2023)

alla neule - &Other Stories (2020)

nilkkurit - Vagabond (2024) 

nahkarukkaset - Lindex (2016) 

paljettilaukku - Part Two (2025) 

korvaläpät - villapuodista (2023) 

Vaatekaapin vanhat suosikit saivat ripauksen kimallusta paljettilaukun muodossa. Olen pitkään haikaillut jonkin kimaltavan laukun perään, muttei täydellistä ollut tullut vastaan, kunnes bongasin makuani miellyttävän yksilön Part Twolta. Pohdin tapani mukaan laukun hankintaa useita viikkoja, mutta tiedän, että tulen käyttämään paljettilaukkua loppuvuoden lisäksi myös muina vuodenaikoina. Pohdin myös, jos olisin tehnyt paljettilaukun itse, mutta materiaali on vähän haastava ommella, joten koin järkeväksi hankkia laukun valmiina. Lopulta annoinkin periksi ja ostin laukun itselleni joululahjaksi, kun kyseinen tuli edes pieneen alennukseen. Eikö olekin upea laukku, jossa yhdistyy kauniisti kullan ja hopeanväriset paljetit.

Kuten sanottu, asusteet ovat omassa tyylissäni se tärkein elementti, sillä lopulta pyöritän samoja vaatekappaleita vuodesta toiseen. Tässä tosi perusasussani näkyykin laukun lisäksi muutama muukin suosikkini talviaikaan, korvaläpät ja nahkarukkaset. Voitteko muuten kuvitella, että aikoinaan Lindexiltä ostetut rukkaset ovat palvelleet pian jo kymmenen vuotta! Olen monesti sanonut, miten ketjuliikkeistäkin voi tehdä laadukkaita, aikaa ja käyttöä kestäviä hankintoja. Lindex muuten tuo vuosittain mallistoonsa vastaavat nahkarukkaset, löydätte ne halutessanne *täältä (mainoslinkki). 

Viisi vinkkiä Tallinnaan joulun alla

Mennäänpä vielä kerran Tallinnaan, sillä talviaikaan kaupungissa on omat suosikkikohteet. Sanoinko jo että kyseessä on lempikaupunkini ihan kaikkina vuodenaikoina. Halusin tallentaa tänne blogiin viisi ihanaa käymisen arvoista kohdetta joulun alla tai muutenkin talven aikana, jotka haluan muistaa jatkossakin. Mistä löytyy kivoja joululahjoja, missä on ihana tunnelma, ja missä kahvitella joulukuussa? Tallinnassa on se hyvä puoli, että aina sieltä lähtiessä tietää, että aina pääsee takaisin, sillä kaupunki on lähellä ja sinne on suhteellisen edullista matkustaa. 

Vanhankaupungin luistelukenttä

Nigulisten kirkon kupeessa, vanhankaupungin sydämessä sijaitseva luistelukenttä on auki joulukuun alusta aina kevätaurinkoon asti, joka päivä aamu kymmenestä ilta kymmeneen. Halusin käydä tunnustelemassa, onko täällä samaa tunnelmaa kuin New Yorkin Rockefeller Centerin luisteluradalla? Ehdottomasti oli sekä vanhankaupungin miljöö tekee kaikesta satumaista. Jopa minulle, joka on viimeksi luistellut pakon edessä yläasteen liikuntatunneilla, vaikka luistelusta silloin pidinkin, teki nyt mieli kiskaista luistimet jalkaan ja lähteä liitelemään, suomeksi kaatuilemaan jäälle. Tällä kertaa tyydyin katselemaan muiden luistelua ja kuuntelemaan iloista naurua ja puheensorinaa, joka kentällä raikasi. 

Piparkakkumania (Piparkoogimaania)

Taidenäyttely minun makuun, kun taideteokset ovat piparkakkuja. Näyttelyssä onkin vain yksi edellytys, kaiken tulee olla piparkakuista tehtyjä. Piparinäyttely on yksi Tallinnan suosituin kohde joulun alla. Suosion ymmärtää hyvin, sillä ovathan teokset hulppeita, sillä kokemuksella tietää, että jo perinteisen piparkakkutalon kasassa pysyminen on suoritus itsessään. Tällä kertaa tosin katselimme näyttelyä vain suurien ikkunoiden takaa, kun aina ohi kävellessä näyttely oli jo suljettu päivältä. Laitan paikan kuitenkin mieleeni seuraavia joulureissuja silmällä pitäen. Piparkakkumania löytyy vanhankaupungin kupeesta osoitteesta Pärnu mnt. 6.

Positiivisesti yllättävä Viru Keskus

En ole mikään suuri ostoskeskus fani, mutta Viru Keskuksessa minulla on muutama kohde, jossa piipahdan aina, kuten Kaubamajan kosmetiikkaosasto ja alakerran ruokakauppa. Tällä kertaa kauppakeskus vielä yllätti positiivisesti, sillä ensimmäisen kerroksen pop upit ihastuttivat. Täältä löytyi muun muassa joulukoristeita valmistavan Shishin piste, jossa oli loistava valikoima kauniita koristeita, eikä tarvitse lähteä heidän pääpaikalleen Noblessneriin, mistä löytyy suuri myymälähalli. Lisäksi löytyi suloinen Reval Kondiiterin piparkakkuja myyvä koju, jossa pääsi samalla näkemään, miten pipareita koristeltiin paikan päällä. Yläkerran Rahva Raamat kirjakauppa on myös loistava paikka löytää lahjoja pukinkonttiin ja sieltä teimmekin muutamia löytöjä. Yllätyimme positiivisesti myös ostoskeskuksen alakerran ravintolamaailmasta, jossa kävimme eräs ilta syömässä. 

Balti Jaama Tori

Asematorilla käynti kuuluu jokaiseen Tallinnan reissuun ja odotin innolla, millaista siellä on joulun alla. Kuten kuvittelin, kauppahalli oli kauniisti koristeltu. Torilla tykkäämme käydä virvokkeilla ja usein syömässä jotain pientä sekä muutenkin kiertelemässä, joten loistava kohde myös joulun alla ja muutenkin talvella. Balti Jaama Tori tuntui olevan tunnettu kohde myös esimerkiksi brittien keskuudessa, kun hotellin aamupalalla naapuri pöydässä istunut pariskuntakin kehui paikan maasta taivaisiin `"It's massive".

Pierre Chocolaterie kahvila

Vanhassa kaupungissa Mestarein pihalla majaileva kahvila on monesti blogissani mainittu, mutta se oli nostettava taas esiin, sillä on minusta ihanin nimenomaan talviaikaan. Joulun alla kahvila oli koristeltu joulutähdin ja erilaiset suklaaherkut kuuluvat joulukuuhun. Paikkahan on nimenomaan tunnettu nimensä mukaisesti käsintehdyistä suklaista. Viereisen pöydän kaakaot kermavaahdolla näyttivät herkullisilta ja vähän harmitti, kun tilasin vain cappuccinoa. Tiesittekö muuten, että kahvilan lisäksi heidän suussa sulavia suklaakonvehtejaan saa ostettua mukaan myös Viru Keskuksen alakerran ruokakaupan vitriinistä?

Tallinnan joulutorilla

Luin hiljattain artikkelin, jossa kerrottiin, että Tallinnan joulutori tällaisenaan toteutettuna voi olla viimein kerta, kun torin järjestäjä vaihtuu. Markkinat on järjestetty Raatihuoneentorilla nykymuodossaan vuodesta 1991. Jännä nähdä, millaiset markkinat ensi vuonna ovat uuden järjestäjän myötä. Joulutori on auki vielä parisen viikkoa, mutta jos et ehdi paikalle, niin lähdetään tunnelmoimaan torille tämän postauksen kuvien kautta. 

Pääsyymme Tallinnan menoon olikin nimenomaan joulutori, joka on listattu aikoinaan yhdeksi Euroopan parhaaksi. Minusta markkinoista tekee satumaiset niiden ihastuttava miljöö keskellä historiallista Tallinnan Raatihuoneentoria. Kävimmekin kolmen päivän aikana joulutorilla monet kerrat, päivällä ja uudestaan illalla tunnelmoimassa. Oli niin ihanaa, kun sai käydä joulutorilla jo melkein kyllästymiseen asti. Olisi ihana, jos Tallinnan hotellireissusta saisi tehtyä joka joulukuisen perinteen. Toisaalta olemme useamman kerran olleet kaupungissa hotellissa tammikuussa, jossa siinäkin on oma tunnelmansa, kun joulun jälkeen on ihanan rauhallista. 

Meille ei sattunut joulutori päiville kovinkaan jouluinen sää, sillä oli plussa-asteita ja vesisadettakin. Toisaalta muistan eräänä vuonna, kun lunta oli maassa, miten hengenvaarallisen liukasta torilla oli ja sai kävellä kieli keskellä suuta, samalla katsellen miten porukka taiteili pysyäkseen pystyssä. Myöskään loskaiset kadut eivät olisi olleet kivat kulkea, joten valitsin mieluummin kosteat, mutta paljaat kulkuväylät. Tuuli oli myös toisinaan kohtalaisen vilakka, eikä pipo päässä ollut yhtään liikaa. Joka tapauksessa vesisade ei markkinoiden joulutunnelmaa onnistunut pilaamaan ja näimmehän me myös sinistä taivasta.

Joulutorin parhaimmistoa on valikoima monenlaisia glögejä sekä se, ettei erikseen ole mitään aidattua aluetta, missä alkoholillisia juomia sai nauttia, vain voi kulkea täysin vapaasti muki kädessä alueella tunnelmoiden. Ennätimme kolmen päivän aikana maistella useampia glögejä, kun mukeihimme päätyi ainakin perinteistä holilla ja ilman, mustikkaa, omena-inkivääriä, kurpitsaa ja Limoncelloa. Glögiin saikin kulumaan pitkän pennin, mutta kun markkinoille menee, sinne pitää viedä rahaa. Aiempien vuosien tuttuun tyyliin mukit olivat pantilliset, ja niille oli oma piste, josta parin euron pantin sai takaisin. 

Joulutorilta löytyy kuumien juomien rinnalla myös ruokia, jotka tosin olivat allekirjoittaneelle vähän outoja. Lisäksi myynnissä oli muun muassa pipareita ja makeisia sekä upeita asusteita, kuten pipoja, käsineitä ja aitokarvaisia korvaläppiä. Tällä kertaa torilta mukaan ei tarttunut mitään, mutta aiemmin olen ostanut sieltä talviasusteita. Ihastelin myös erilaisia joulukoristeita ja olisihan torilla ollut paljon kauniita käsitöitä kotiin viemisiksi. 

Joulutorin hulppein, suuri joulukuusi on pystytetty Raatihuoneentorin ytimeen legendan mukaan aina vuodesta 1441, ollen maailman ensimmäinen joulukuusi. Kyseisellä onkin kokoa ja se on kivasti joulutorin kirjaimellisesti keskipiste. Suuret kullanväriset pallokoristeet ovat olleet kuusen koristeina oman näkemykseni mukaan jo useamman vuoden. Huomatkaa myös oma edes pieni joulupanostukseni, kun kaivoin vaatekaappini perältä useamman vuoden vanhan punaisen Pradan laukun mukaan joulureissulle. 

Joulutorilla oli iloinen tunnelma ja karusellin pyöri aamupäivästä iltaan. Päivällä torilla oli astetta väljempää, kun illalla porukkaa kerääntyi kivasti paikalle. Voin vain kuvitella, miten viikonloppuisin on enemmän tungosta. Arkipäivinä sen sijaan sai glögiä kojuilta jonottamatta sekä pöytäpaikan glögin nautiskeluun aina, joten mieluummin suuntaankin itse arkisin joulutorille.

Kolme yötä jouluisessa Tallinnassa

Olin haaveillut jo useamman vuoden, että pääsisin käymään Tallinnassa joulun alla muutenkin kuin lyhyen päiväreissun verran. Joulukuu vain usein on ollut se kaikista mahdottomin kuukausi lähteä minnekään, muuten kuin päiväksi. Tallinnan joulumarkkinoilla en ollut muutenkaan vielä elämäni aikana käynyt kuin kolmisen kertaa ja nimenomaan vain päivävisiiteillä. Päiväreissu on melko pikainen piipahdus kaupunkiin, joten lopulta siinä ei ihan hirveästi ehdi. Pohdinkin, miten paljon minulla on näkemättä Tallinnasta jouluna alla. Vihdoin tänä vuonna vähän pidempi visiitti kaupunkiin onnistui, kun vietimme siellä kolme yötä. Oma mottoni elämässä on, että mene ja tee kun siihen on mahdollisuus, joten tietysti toteutimme jouluisen reissun lempikaupunkiini.

Lähdimme matkaan aikaisin tiistaiaamuna liian lyhyiden yöunien jälkeen. Matkamme alkoi bussiajelulla Helsinkiin, minne jo kävellessä kotoa asemalla, onneksi vain lyhyen matkan, satoi inhottavaa tihkusadetta. Onni kuitenkin, että vain kymmentä minuuttia aiemmin, vettä oli satanut kaatamalla. Heti asuinkaupungin päässä bussiasemalle saavuttuamme, toisesta matkalaukustamme irtosi täysin uusi, siihen juuri kiinnitetty nimitägi. Helsingin päässä, kuskin nostaessa matkalaukut bussista, irtosi isommasta matkalaukusta pyörä, repäisten samalla matkalaukun pohjasta ison palan irti. Luojan kiitos kolme muuta pyörää vielä toimivat, mutta tietoon tuli, että tässä oli tämän, aikoinaan Las Vegasista ostetun, muistoja herättävän, hyvin monet reissut palvelleen, matkalaukun viimeinen matka. Helsingissä me vielä sähläsimme ratikoissa, mutta lopulta selvisimme satamaan ajoissa ja pääsimme laivaan. Kaikki ei todellakaan mene kuten Strömsössä matkoille lähtiessä tai matkoilla, mutta on ainakin jotain mitä muistella myöhemmin.

Kauhulla olin myös katsellut Tallinnan säätietoja, sillä toivoinhan pikkupakkasta ja poutaa, mutta säätieodotus lupasi lähinnä kaatosadetta. Reissua en kuitenkaan sään vuoksi ala perumaan, sillä kuten monesti sanottu, voi mennä koko elämä näin odotellessa. Helpotus oli, miten olimme varautuneet pahempaan ja säätiedot useimmiten muuttuvat matkan varrella. Joka päivä satoi jossain vaiheessa vettä, mutta oli myös poutaa. Sää sinänsä pilannut mitään matkan aikana, ainoastaan välillä oli kuljettava sateenvarjojen alla. Olin myös pakannut varoiksi kertakäyttösadetakit mukaan, joille ei kuitenkaan tullut käyttöä. 

Hotellina meillä tuttu ja turvallinen Metropol, jossa sijainti on meille täydellinen - kiva lokaatiota Rotermanilla, lyhyt matka vanhaan kaupunkiin, loistavat ratikkareitit, kiva kävely laivaterminaaliin mennen tullen, monipuolinen aamupala sekä järkevän hintaiset huoneet. Viikolla oli edullisempaa yöpyä, luonnollisesti huoneiden hinnat nousevat viikonlopuksi, kun on pikkujouluporukkaa liikkeellä. Hotellissa huomioimme, miten paljon oli muitakin kuin suomalaisia matkaajia, brittejä, saksalaisia, italialaisia, kansainvälinen puheensorina raikasikin ihanasti aamupalalla. Siellä juttelinkin englantia brittien ja irlantilaisten kanssa. Oma englanninkieleni ei ole lähellekään täydellistä, en muista aina oikeita sanoja, mutta onneksi minulla on rohkeus avata suuni, niinhän se kielitaito karttuu. En ehkä ole se perinteisen stereotyyppinen hiljainen suomalainen, vain se joka juttelee mielellään usein tuntemattomille.

Vähän ankeat säät eivät onnistuneet pilaamaan Tallinnan joulutunnelmaa, sillä sen verran upeasti oli koko kaupunki koristeltu. Kaikkialla niin sisä- kuin ulkotilat loistivat valoineen ja koristeineen, tietysti myös hotellissamme oli panostettu koristeluun. Oli niin ihanaa, kun ennätti kulkea rauhassa kaupungilla koristeita ihaillen, kun oli useampi päivä aikaa kierrellä. Pahimpien sadekuurojen aikana, jotka ajoittuivat onneksi muutenkin jo päivän pimeään osuuteen, kävin joululahjaostoksilla ja täydentymässä Puhas Looduksen tuotteita niin itselle kuin anopille. Muuten en itselleni ostanut kuin tummanruskeat nahkakäsineet mennessä laivalta, kun onnistuin löytämään kerrankin sopivan koon käsineet hyvään hintaan.

Tälle reissulle en ollut suunnitellut mitään meille uusia kohteita, enkä juurikaan Telliskiveä pidemmälle menoa, lähinnä halusimme tunnelmoida joulua vanhassa kaupungissa tietysti käydä joulumarkkinoilla päivittäin, joten ne ansaitsevat ihan oman postauksensa. Kohtalaisen paljon tuli kuitenkin käveltyä ja nähtyä. Joulukuu olikin ihanaa aikaa matkata Tallinnaan, tosin itsehän viihdyn kaupungissa kaikkina vuodenaikoina. Talvimatkoissa ainoastaan aikaisin tuleva pimeys harmittaa, kun tuntuu aina, miten päivä loppuu kesken, onneksi jouluvalot ilahduttivat kolmen maissa laskeutuvaa pimeyttä. 

Oma suosikkipuuhani on tosiaan ihan vain kävellä pitkin ja poikin vanhaa kaupunkia, varsinkin joulun alla upeita koristeluja tuli vastaan jokaisen nurkan takana ja huokailin jatkuvasti ihastuksesta. Samalla voi poiketa johonkin lukuisista kahviloista, joita kaupungista löytyy. Toinen vanhankaupungin ikisuosikki on Toompean mäeltä ja näköalatasanteilta maisemien ihailu. Lumeton maisema ei tosin kauheasti kerro, että eletään joulukuun puoliväliä.

Kolme yötä kaupungissa kului taas aivan liian nopeasti, kun olikin jo aika lähteä kohti kotia. Matkustimme kotiinpäin muuten ensimmäistä kertaa perjantain aamupäivän laivalla. Katajanokan terminaalilta ratikalla Kamppiin ajellessa näimme matkalla Tuomaan markkinat, jotka ovatkin seuraavana listallani. 

Kuluneesta vuodesta tulikin melkoinen Tallinnan matkailuvuosi, sillä missään muualla ulkomailla ei tullut käytyä. Tallinnassa sen sijaan kävimme huhtikuussa päiväreissulla. Kesäkuussa kävin päiväreissulla naisporukassa sekä miehen kanssa kolmen yön lomalla. Elokuussa vietimme viisi yötä kaupungissa ja nyt joulukuussa vielä kolme yötä. Yksi haaveeni ensi vuodelle muuten on opiskella viron kieltä. Kuinka mukavaa olisi voida asioida Tallinnan päässä viroksi.