sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Keltaisen takin kelit


Ostaessani maaliskuussa Espanjasta keltaisen takin mietin pariin kertaan, kuinka se soveltuu Suomessa tai varsinkin täällä asuinkaupungissa käytettäväksi. Päätin kuitenkin ostaa takin ja rohkeasti kiskaista sen päälle. Viime päivinä takki on ollut kovassa käytössä ja täytyy sanoa, että ihan loistava hankinta oli. Tykkään eniten yhdistää sen vielä värikkääseen kukalliseen puseroon, kyseinen combo onkin päätynyt päälle useasti. Koko asu on muuten samaiselta Espanjan matkalta peräisin, niin pusero, takki kuin farkutkin. Tykkään shoppailla ulkomailla paljon enemmän kuin Suomessa, ja parhaat hankinnat teenkin aina ulkomaanmatkoilla. Laukku ja aurinkolasit sen sijaan ovat Cannesista, ainoastaan ballerinat ovat netistä tilattu. Cèlinen Nano on roikkunut olalla päivittäin ja en voisi tyytyväisempi siihen olla. Esittelen teille muuten pian toisen laukkuhankintani Cannesista ;)



Pukeutuminen on ollut hitusen hankalaa viime päivinä, sillä itse en vielä ihan kesähepenissä ulos lähtisi. Kaupungilla onkin näkynyt mitä erilaisempia pukeutujia, toisella on villakangastakki toisella shortsit ja t-paita. Ranskan +25 asteen jälkeen tuntuvat nämä Suomen kelit melko kylmille, joten takeista en ole vielä uskaltanut luopua. Toisaalta on tässä tosiaan se hyvä puoli, että tätä pirteää keltaista takkia on nyt päässyt käyttämään. Ihmetyksekseni lauantaina kaupungilla sain pariltakin eri myyjältä eri liikkeissä kehuja takista, yllätyin kyllä todella, sillä harvemmin Suomessa tuntemattomille kohteliaisuuksia jaellaan. Erään mukavan myyjän kanssa meille tuli ihan keskustelua siitä, kuinka täällä kaupungissa ei uskalla käyttää kaikkia vaatteita joita haluaisi ettei erotu liikaa. Uskon että monet pienissä kaupungeissa asuvat ajattelevat näin. Olen yrittänyt päästä tästä ajattelutavasta itse eroon. Cannesissa olen jo useamman vuoden törmännyt mieheen, joka käyttää naisten vaatteita, esimerkiksi korkokenkiä ja hameita. Mies herättää todella paljon kummastuneita katseita, nauruakin, ihmettelyä. Itse katson miestä ihaillen, kuinka rohkea hän onkaan. Ihan mahtavaa, että hän pukeutuu juuri niin kuin haluaa muiden mielipiteistä välittämättä. Tämän jälkeen oma ajatusmaailmani tuntui typerälle, että pohdin yhden takin kanssa onko se liian huomiota herättävä, höpsistä! Olisi kiva kuulla teidän mielipiteitä asiasta, että jätättekö vaatteen kauppaan, jos se tuntuu liian huomiota herättävältä vai pukeudutteko rohkeasti niin kuin haluatte?






takki Stradivarius - pusero & farkut Zara - laukku Céline - aurinkolasit Ray-Ban - ballerinat Mango

Vihreä on oranssin lisäksi ainut väri josta en ihan kauheasti tykkää, mutta vihreää luontoa jaksan silti ihastella päivä toisensa jälkeen. Sillä aikaa kun olimme Ranskassa oli luonto todellakin puhjennut kukkaan ja en voi olla ihastelematta vihreyttä ja ihania kukkia, saatan jäädä pidemmäksikin aikaa vain katselemaan luontoa. Olen huomannut iän myötä minussa tulevan oman isäni kaltaisia piirteitä, kuten juuri tämä kukkien ihastelu, hän kun ulkomaan lomallakin tuntuu kuvaavan lähinnä kukkia ja kuviaan sitten innoissaan esittelee. Alan olla samanlainen. Halusin ehdottomasti saada tätä upeaa luontoa myös asukuviin, vaikka keltaisen takin kanssa kuvista tulikin melkoisen räikeitä. Ottaessamme näitä kuvia läheisessä puistossa saapui eräs tuttu pariskunta paikalle, mies kysyi heti että blogikuviako otatte. Hämmennyin todella, sillä tilanne hävetti minua ja toisekseen mistä tuon ikäinen mies edes blogeista mitään tietää. Jollainlailla blogin kirjoittelu edelleen hävettää minua ja en juurikaan puhu tästä harrastuksestani. Toisaalta toivoisin tietysti aina uusia lukijoita, mutta toisaalta vaikka Instagramissa blogin mainostus hirvittää, kun sittenhän myös kaikki tutut löytävät tänne. Sain vasta vähän aikaa sitten Instagram-tiliini lisättyä blogini osoitteen ja voin kertoa, että se oli todella suuri askel minulle. Ehkä pikkuhiljaa saan tässäkin asiassa oman ajatusmaailmani muutettua...

14 kommenttia:

  1. Voi että miten kivasti sulle onkaan tarttunut reissussa väriä!!! <3 Ja aivan ihania lomakuvia oot tänne jo kerennyt laittaa!!! Oma saman värinen jakkuni on ollut kovassa käytössä täällä jo sillä takin käyttöä olen jo vähentänyt aika minimiin, Kesä on täällä!!!

    Olen kanssa miettinyt paljon tätä vaateasiaa mutta olen jo päässyt sen yläpuolella, johtuen myös osakseen siitä etten ihan missään pikku kaupungissa asustele ja ehkä tyyli jossa viihdyn on ajoittain myös melko tylsä, mutta joskus on silti kiva räväyttää ;) En myöskään hämäänny siitä jos ihan tuntemattomat kommentoivat vaatetustani tai blogia mutta se on kyllä joka kerta aina ahdistava tunne/tilanne kun joku ystävä, työkaveri tai ihan moi-tuttu kertoo lukeneensa blogia tms. Mutta niinhän se on että kaikkia ei voi miellyttää ja kateellisia riittää eikä sille voi mitään! Tärkein on että itse viihtyy omissa vaatteissaan ja tekee sitä mistä tykkää, tsemppiä sinne oot upea ja ispiroiva Anne!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Karoliina! :) Ihanaa, että käytit aikaasi ja kirjoitin näin pitkän kommentin <3 Ilman vuorovaikutusta en tätä blogia pidemmän päälle jakasisi varmaan kirjoittaa...

      Olen itse kyllä sen verran rohkea, että pienen empimisen jälkeen puen mitä itse haluan :) Mutta pohdin kyllä onko joku juttu liikaa tänne, vaikka näin ei pitäisi edes ajatella! Halusin vain kirjoittaa aiheesta muutaman sanan, kun ihan tosi usein törmään täällä tällaiseen ajattelutapaan, miksi? Suomalaiset usein ovat liian vaatimattomia mielestäni ja kaikkien tulisi olla tasan samanalisia, tylsää :)

      Niin se juuri on, että ne tutut/puolitutut, jotka tänne eksyvät minua ahdistavat, mutta sitäkin mietin, että miksi??? :D Se on kumma kun voi laittaa omia kuviaan nettiin muttei halua että kaverit vaikka niitä katsovat :D Mä en esim. ole koskaan kertonut sisaruksilleni tästä blogista mitään, vaikka veljeni vaimo on graafikko ja hänellä olisi varmasti mahtavia ideoita ulkoasun kanssa, joita itselläni ei taas ole. En oikein osaa sanoa miksi niin "häpeilen" bloggaamista, mutta nyt aion muuttaa ajatusmaailmani! :)

      Kiitos vielä kommetista, juuri tällaista keskustelua toivoisin kommettiboksinn! Aurinkoista alkanutta viikkoa! <3

      Poista
  2. Ihanan kesäinen asu ja ihania lomakuvia on taas täällä blogissa näkynyt! :) Tekisi mieli kommentoida jokaiseen, mutta ei muka ehdi, pöh :D Uusi laukkukin on niin kaunis <3

    Sama juttu muuten blogin kanssa, vieläkin tavallaan häpeän sitä. Varsinkin, jos joku tuttu jostain muusta yhteydestä on sen löytänyt. Mikä siinäkin on, että kehtaa ensin laittaa itsestään kuvia nettiin, muttei kehtaa edes tutuille jutella siitä? :D Nyt olen vähän yrittänyt rohkaistua ja "mainostaa" blogia myös Instagrammissa - henkilökohtaiselle Facebook-sivulleni se ei sen sijaan tule koskaan pääsemään :D Kai sitä pelkää, että antaa jotenkin hirveän pinnallisen kuvan itsestään, kun kirjoittelee täällä vaan vaatteista ja sen semmoisesta. Toisaalta, harrastuksensa ne on kaikilla ja pitäisi muutenkin lopettaa tämä muiden mielipiteistä liikaa välittäminen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emmi ja kiva kun kommetoit, arvostan kommetteja todella! :)

      Minulla on täysin samat ajatukset blogista kuin sinulla!! :D J koittaa jatkuvasti rohkaista minua tämän blogin suhteen ja eroon näistä aika naurettavistakin ajatuksistani "apua jos joku tuttu löytää tänne" :D Varsinkin kun olen tietoisesti päättänyt pitää blogin todella pinnallisena. Toisaalta näkeehän vaatteeni ihan kadullakin, niin miksi se on niin paha jos joku puoli tuttu täältä bongaa? Kuitenkin tykkään blogin kirjoittelusta niin paljon, niin miksi sitten häpeän tätä touhua? Joten nyt me molemmat lopetamme moiset ajatukset! <3

      Tuli vielä sellainen mieleen, että blogin kirkoittaminen kyllä leimaa ihmisen varmasti juuri todella pinnalliseksi, vaikka itselleni on vaikkapa terveys, tietynlainen vapaus ja läheiset miljoona kertaa tärkeämpiä kuin yksikään tavara, mutten usko että se tulee hirveän hyvin blogissa ilme, koska tämä on niin pinnallinen. Samallalailla leimaa työpaikka, jos on asiakaspalvelussa päivittäin esillä. Olin vuosia töissä marketissa ja se leima oli mulla otsassa pitkään, ellei ole edelleen vaikkan ole viimeiseen 4 vuoteen siellä enää työskennellyt.

      MUkavaa alkanutta viikkoa ja nähdään ensi viikolla! <3

      Poista
  3. Ah,mikä rusketus.Sopii niin mainiosti tuon keltaisen takin kanssa.Ja tuo kukkapaita jotenkin vielä kruunaa kokonaisuuden. Tykkään niin sinun tyylistäsi,taas kerran.
    Minä olen nuorempana (siis olen sinua aikas paljon vanhempi;yli nelikymppinen äiti-ihminen,siksi voin kuullostaa nyt vähän opettjamaiselta,sorry) ollut hyvin epävarma pukeutumisen suhteen ja monta vaatetta jäi kauppaan,koska ajattelin,mitä muut sanoo tai ajattelee. Kun asuime 3 vuotta Amerikassa näin aikuisiällä,niin siellä vasta opin,että ihan sama mitä muut ajattelevat,jos vain itse vaatteissaan viihtyy.Siellä opin myös sanomaan kohteliaisuuksia muille heidän vaatteista ja tyylistä tai uudesta kampauksesta,sillä siellä kaikki aina tavallisen ruokakaupan kassasta alkaen huomasivat jos minulla on uutta kynsilakkaa tai uusi pusero.Siis opin myös vastaanottamaan kohteliasuuksia. Vieläkin saatan täällä Suomessa ( olen vähän kyllä vieroittunut tästä tavasta,harmi) sanoa tuikituntemattomalle ihmiselle jos näen hänellä jonkun ihanan vaatteen tai asukokonaisuuuden,että ompa ihan asu tai vastaavaa. Yleensä saa ihmettelyä ,mutta kerran eräs nuori nainen Kampin ostoskeskuksessa liikuttui oikein kunnolla,sillä "häntä kukaan koskaan ollut sanonut tyylikkääksi". Aika pienillä jutuilla sitä voi tehdä toisen päivän hyväksi tai sitten pilata pitkäksi aikaa ja viedä itsetunnon.
    Ihanaa ja aurinkoista loppuviikkoa! Ja äkkiä näytille se toinen laukuostos:)
    -kirsi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! :) Itse olen sitä mieltä että minun kuuluu olla edes vähän ruskettunut, täysin valkoinen iho ei sovi itselleni, mutten itseruskettavaa silti osaa käyttää :D

      Vau, aivan mahtavaa että olet päässyt asumaan Jenkeissä! Se oli varmasti mahtava kokemus <3 Itse olen pari kertaa lomaillut Amerikassa, Miamissa ja New Yorissa ja tuo mitä sanoit on täysin totta. Jenkeissä on ihan lunnollista heittää kohteliaisuus ihan tuosta vaan, esim hotellin työntekijä ohimennen kehui kelloani ja joku tyttö huuteli autosta ohimennen tykkääväni asustani :D Suomalaisena olin tietysti todella ihmeissäni tuolloin. Yritän itsekin jakaa kehuha jos niille on aihetta, esim, kassaneiden nätistä kampauksesta. Suomessa kun ollaan niin vaatimattomia ja ajatellaan jotenkin kummallisesti että muille kohteliaisuuden jakaminen on jotenkin itseltä pois!? Se on muuten jännä että ihmiset jotka eivät koskaan matkusta ajattelevat jotenkin erilailla kaikesta ja heidän maailman näkemyksensä on suppea, ja en nyt taas halua loukata ketään :) Ihana kuulla että olet saanut tytölle niin hyvän mielen <3

      Juuri tällaista keskustelua toivoisinkin tänne kommenttiboksiin, kiitos! :) Kirjoittaisin pidemmänkin vastauksen, mutta täytyy juosta asioille!

      Poista
    2. Ainiin ja pakko vielä sanoa että kiva että viihdyt blogini parissa vaikka elämäntilanteemme ovat niin erilaiset :) kampaajani joka on myös kaverini on myös nelikymppinen ja ei sitä ikäeroa juuri mistään huomaa :D

      Poista
  4. Huh,tuo keltainen takki on niin upea! Mua harmittaa tosi paljon,etten ostanut sitä keltaista bleiseriä koska eihän sitä enää Tallinnan liikkeessä ollut :(

    Ja tuota uutta laukkua en olekaan vielä kehunut vaikka olenkin jo monesti sitä instassa ihaillut! Tuli kauhea himo itsellekin mustaan crossbody-laukkuun;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Ja voi harmi ettei ollut enää :( Mulla on muuten ihan käyttämätön Mangon keltainen bleiseri (XS) jonka myisin mielelläni eteenpäin ;)

      Ja kiitos, laukku on niin ihana <3

      Poista
  5. Ihana rotsi ja superkhuuli bruna kans! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! :) Mutta taidan olla viikon päästä jo valkoinen tässä Suomen kesässä, kylmä :D

      Poista
  6. Anna, olisitko kiltti ja lähettäisit rusketuksesi ykköspostilla minulle hetimiten? :D Upeana kokonaisuus! Tuo on niin totta, että tuntemattomat eivät juurikaan kehu toisiaan, ja jos kohteliaisuuden jakaa niin siitä mennään hämmilleen. Itse olen asiakaspalvelussa töissä, ja kehu asiakkaita jos siltä tuntuu. Pieni asia, mutta tuolla puolin kuin toisin on isokin merkitys. Tytölle olen myös monesti sanonut että muiden kehuminen on tärkeää, ja ehdottomasti kannattaa uskaltaa vaan sanoa jos näin on. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, taitaa lähteä minultakin tässä Suomen kesässä pois nopeammin kuin tulikaan :D Se sijaan sinä kun pääset merille olet varmasti pian musta <3
      Tuokin on totta, pitäisi vain osaa ottaa kuin antaa niitä kohteliaisuuksia :)Ihanaa, että annat tyttärellesi tärkeitä ohjeita, hänestä kasvaa varmasti fiksu nainen :) Sinä vaikutat muuten bloginkin perusteella loistavalta asiakaspalvelijalta <3 Itsekin kyllä tykkäsin siitä työstä, mutta kun luonteeni on sellainen, että se menee päivän aikana ylös ja alas ja kun olen pahalla tuulella niin olen ja minun on vaikea esittää muuta, niin se kävi välillä vähän turhan rankaksi henkisesti, jos ymmärrät mitä tarkoitan, heh. Tosin kaipaan asiakaspalvelua enkä sano etten enää koskaan sille alella hakeutuisi sen verran sosiaalinen nimittäin olen :)

      Poista
    2. Omg, kuinka sotkuinen mun kommentti oli. :D Luin postauksen puhelimesta ja innostuneena lähdin heti kommentoimaan. Hah. Anne, olet aarre<3

      Poista