Talviasu Uggeilla

pipo & kaulaliina - neulotut (2021) 

takki - Massimo Dutti (2021) 

nahkarukkaset - Lindex (2016) 

laukku - Smaak Amsterdam (2024) 

kengät - UGG (2023) 

Tällä hetkellä täälläpäin ei maisema näytä yhtään samalle kuin kuvissa, lumet ovat sulaneet melko pitkälle pois, kadut ovat paljaat tai vaarallisen liukkaat. Nyt on vasta tammikuu, joten lunta tulee varmasti vielä lisääkin, onhan talvea vielä kuukausia jäljellä. Toivonkin paljon lumisia päiviä ja pakkasta! Tykkään kovasti talvesta, kunhan on nimenomaan oikea talvi, eli vähän lunta ja pikkupakkasta. Kun asuu kerrostalossa ei tarvitse huolehtia lumitöistä saati asunnon lämmöstä. Tiedän että voisin olla eri mieltä talvesta, mikäli nämä asiat rasittaisivat arkea. 

Selkeästi huomaa, mikä on oma lempivärini varsinkin talvipukeutumisessa - harmaaseen taittava beige, muta, taupe, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämän sävyisiä vaatteita ja asusteita kaapeista löytyykin hyvin, sillä olen tykännyt väristä jo vuosikausia. Olen muuten pitkään miettinyt, onko minun järkeä merkitä vaatteiden brändejä postauksiin, kun suurin osa kaappini sisällöstä on vanhoja hankintoja, joten samoja ei enää kaupoista löydy. Jossain vaiheessa viime vuoden puolella aloin lisätä tietoihin hankintavuodet, josta käykin hyvin ilmi, että monet jutut ovat olleet käytössä vuosia. Jatkan tällä linjalla ainakin toistaiseksi, sillä on itsellekin mielenkiintoista vähän seurata, kuinka pitkään samat jutut ovat olleet käytössä. Pidän yksinkertaisista, ajattomista, vaatteista, joita on helppo yhdistellä keskenään. Vaikka muilla ihailen yllätyksellisiä asuja ja erikoisempiakin elementtejä, ne eivät ole oma juttuni. Oma pukeutumistyylini on käytännöllinen ja selkeälinjainen. 

Las Vegasissa ei ole pukukoodia

Otsikko sen jo kertoikin, miten pukeutua Las Vegasiin? Ihan miten vain, sillä siellä ei ole pukukoodia! Tämän opin jo ensi kertaa vuonna 2018 matkustaessamme Los Angelesista bussilla Las Vegasiin. Bussissa mukana matkasi reissuemäntä, joka eväiden jaon lomassa kertoi hauskoja faktoja koko viiden tunnin matkan ajan. Opin muun muassa miksi pistaasipähkinät ovat niin kalliita ja miten Las Vegasiin pukeudutaan. 

Pääkadun, Stripin, casinoilla näkee toden totta kaikkea rantasandaaleista toppatakkeihin ja nämä myös yhdistettynä samaan asuun. Eniten perus farkkua ja hupparia, vastapainona bilehileitä mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Hienommilla casinoilla vastaan tulee luksuslaukkuja ja fiininpää pukeutumista. Kukaan ei kuitenkaan aja ulos, vaikka menisit paikan päälle niissä rantasandaaleissa, toki laitapuolen kulkijat ovat asia erikseen.  

Miten itse pukeudun Las Vegasiin? Mukavasti ja lämpötilojen vaativalla tavalla. Käveltyä tulee huomaamatta kilometrikaupalla, kun seikkailet pääkatua pitkin, joten tennarit ovat ehdottomat. Päätinkin, että pidän reissussa pienimuotoista asupäiväkirjaa, ihan kaikkia asuja ei kuviin tallennettu, mutta suurin osa. Olimme kaupungissa yhteensä parisen viikkoa, käyden välissä Miamissa. Nimittäin kuten sanottu, kun pakkaan ulkomaille, mietin usein mitä viime kerralla oli mukana, joten palaan tähän postaukseen taas ensi kerralla Las Vegasiin suunnatessa. Kuten kuvista näkyy, suosin midipituisia hameita, nahkatakkia, neuleita ja collegepaitoja. Matkagarderobini oli toisaalta suppea, mutta toisaalta sain ihan tarpeeksi vaihtelua. 

Marraskuussa aurinko laski viideltä, jonka jälkeen saattoi tulla hyvinkin kylmä. Illalla olikin lisättävä vaatetta, kun taas toisinaan päivisin oli yli parinkymmenen asteen lämpötilat ja hikoili mekossa auringon paahtaessa kirkkaalta taivaalta. Pukeutuminen oli siinä suhteessa haastavaa ja varsinkin tuulisina iltoina tuntui, että toppatakki ei olisi ollut liikaa. Kadulla näki myös todella kesäistä pukeutumista ympäri vuorokauden, kun taas osa oli jo heittänyt piponkin päähän. Note to myself - pakkaa ensi kerralla kaulaliina mukaan, sille tulee iltaisin käyttöä. 

Talven ihanin asuste - korvaläpät

korvaläpät - Rallis Fur (2024) 

takki - &Other Stories (2019) 

pooloneule - Enkel Studio (2022) 

laukku - Gucci (2018) 

nahkarukkaset - Lindex (2016) 

nilkkurit - Vagabond (2024) 

Pidän talvivaatetuksesta - villakangastakit, pipot, kypärämyssyt, korvaläpät - you name it, I love it! Talviaikaan nimenomaan ulkotakit ja asusteet tekevät koko asun. Pitkien takkien kanssa ei ole edes niin väliä mitä alla on, usein vain legginsit ja pooloneule. Tämän vuoksi koenkin talvipukeutumisen myös mutkattomaksi ja mielenkiintoiseksi, enkä ollenkaan tylsäksi.

Hehkutin jo vuosi sitten korvaläppiä, mutta totta puhuen muistelen ostaneeni ensimmäiset jo ehkä kahdeksan vuotta sitten näin aikuisiällä. Sitä en muista oliko minulla lapsuudessa korvaläppiä, luultavasti ei. Olen kokenut korvaläpät itselleni äärettömän toimiviksi, sillä usein pipo päässä tulee liian kuuma, kun taas korvaläpät suojaavat korvat sopivasti viimalta, lisäksi ne ovat söpön näköiset ja tukkakin pysyy kuosissa niiden kaverina. Korvaläpät ovat myös helpot reissatessa, jos istuu vaikka bussissa tai matkustaa laivalla, saa ne kätevästi vaikka laukun hihnaan roikkumaan. En keksi mitään huonoa sanottavaa korvaläpistä.

Olin etsinyt viime talvesta asti vaaleansävyisiä, mutta ei valkoisia, aitokarvaisia korvaläppiä. Vihdoin joulun alla, ollessamme hotellissa Helsingissä, bongasin täydelliset Stockmannin edessä olleista joulukojuista. Aiemmin olin jo metsästänyt oikeanlaisia niin Tallinnan joulutorilta, Porvoon joulumarkkinoilta sekä Tuomaan markkinoilta. Usein kun juuri joulumarkkinoilla on hyvät valikoimat korvaläppiä, vinkkinä vain ensi joulua varten, jos joku siellä ruudun takaa tällaisia etsii. Joulukojusta bongaamani olivat juuri etsimäni kaltaiset, joten ostin ne, kuten kuvista näkyy. Tiedän käyttäväni korvaläppiä vuosia, nyt minulta löytyykin useammat eri sävyiset, joten niillä pärjään tästä eteenpäin.

Minulle vaatteissa ja asusteissa on nimenomaan äärettömän tärkeää hyvät luonnonmateriaalit, teen harvoin poikkeuksia ja hankin mitään tekokuituista. Vaikka ostankin suurimman osan ketjuliikkeistä, osaan tunnistaa hyvät materiaalit pesulapuista ja nykyään myös ihan tuntuman perusteella. Hyviä esimerkkejä on kuvissa näkyvä takki ja nahkarukkaset, molemmat jo vuosia olleet huolettomassa käytössä. Myös asusteiden tulee olla luonnonkuituja, enkä perustele turkiksen käyttöä sen enempää.

SoHo & Greenwich Village

Palataanpa täältä Suomen lumisten katujen keskeltä taas hetkeksi marraskuuhun ja New Yorkin tunnelmiin. Halusin kirjoitella vielä erikseen kahdesta kivasta alueesta Manhattanilla. Postailin aiemmin jo Nykin päivistä, postaus löytyy täältä, sekä esittelin kaupunkiloman asuja tässä ja tässä postauksessa. Blogin arkistoista löytyy myös vanhempia postauksia Amerikan matkoilta USA -tunnisteen alta. 

Kuten aiemmin mainitsin, tällä reissulla emme käyneet tunnetuimmilla nähtävyyksillä, joten tilaa jäi tutustua kaupunkiin ihan uudesta näkökulmasta, kävellen siellä täällä ja bongata uusia paikkoja täysin sattumaltakin. Hotelli meillä oli tosiaan Sohossa ja se olikin ihan täydellinen valinta pikaiselle muutaman päivän reissulle.

Jos puhutaankin New Yorkin, tai tarkemmin sanottuna Manhattanin saaren suosikkialueista, niin ehdottomasti nimenomaan Soho! Visuaalinen silmäni rakastaa kaupunginosan arkkitehtuuria valurautaisine vaaleine rakennuksineen. Lisäksi leffoista tutut miljööt, puhtaat ja turvalliset kadut, puhumattakaan inspiraatiotulvasta, sillä täältä bongaat varmasi kaupungin tyylikkäimmät pukeutujat, joka ostoksilta tai asukuvia kuvaamassa. Trendikkäisiin pukeutujiin törmätessä voi tulla halu uudistaa koko vaatekaappinsa ja se Sohossa onnistuu, sillä ostomahdollisuudet ovat valtavat. Me olimme kaupungissa sen verran vähän aikaa, että halusin käydä ainoastaan Uniqlossa, jota ei seuraavista kohteistamme, Miamista ja Las Vegasista löytynyt.

Katsot ylös tai alas niin kaupunki yllättää ja ihastuttaa. Voisin viettää pelkästään Sohossa tunteja rakennuksia ja ihmisiä katsellen. Naurettiin muuten miehen kanssa, miten ensimmäistä kertaa New Yorkissa parikymppisenä käydessä, minua ei voinut vähempää rakennukset kiinnostaa, lähinnä halusin käyttää kaiken ajan ostoksilla. Nykyään tilanne on kääntynyt täysin päälaelleen. 

Sohon kulmilta pääsee kätevästi toiselle alueelle, joka yllätti positiivisesti. Greenwich Villagen miljöö sulautuu Sohoon näppärästi, enkä voi uskoa, ettemme ole aiempina New Yorkin matkoilla käyneet täällä tai en ainakaan muista. Täältä et löydä pilvenpiirtäjiä vaan sympaattisia matalampia rakennuksia, puita ja kauniita katuja. Kuvailisin aluetta suloiseksi naapurustoksi.

Greenwich Village on itse asiassa samaa aluetta, kuin sen länsipuoli West Village, jossa kävelimme aiemmin reissulla ja josta edellisessä postauksessa kirjoittelinkin. Voi olla vaikea erottaa, missä kohtaa paikat eroavat tai mistä alueesta puhutaan. Itse määrittelen paikat niin, että Greenwich Village on lähempänä Sohoa, kun Westin alue on lähempänä Chelseaa. 

Oikeastaan suuntasimme lähtöpäivänä maanantaina Greenwichiin aamupalapaikan perässä, joka bongattiin pientä tutkimusta hotellilla tehden. Meillä oli lento alkuillasta, joten aamupäivän ehdimme vielä kävellä ulkosalla ja ihailla New Yorkia. Aamupalapaikka oli nimeltään Banther NYC (169 Sullivan St) ja tykkäsimme kovasti sekä ruoasta että tunnelmasta. Maanantaina ravintola oli myös kohtalaisen rauhallinen, mutta voin kuvitella että viikonloppuisin saa jonottaa. 

Parasta New Yorkissa oli nimenomaan kävely ja kilometrejä kertyikin hurjat määrät kolmessa päivässä. Kävellen näkee hyvin paikkoja, voi päätyä uusiin kohteisiin ja mikä parasta saa liikuntaa ihan huomaamatta. Tuntuu, että tällä matkalla sain kaupungista jotenkin paljon enemmän irti kuin aiemmin.  Ihan kuin olisimme olleet siellä paljon kauemminkin.  

Viimeiset heipat New Yorkille taksin ikkunasta ja kohti Las Vegasia!

Oman ostolakon säännöt

Kuten jo ohimennen mainitsinkin, aloitin heti tammikuun alkuun kolmen kuukauden ostolakon, joten lakkoa on ehtinyt kulua jo viikon verran. Muutaman vuoden kaikki ostokset ylös kirjanneena, olen havahtunut, että omat shoppailukulut ovat vuositasolla melko hurjat. Jos mietin kuluttamista vaikka kymmenen vuotta taaksepäin, ostan nykyään vähemmän vaatteita, mutta laadullisesti parempia ja tätä kautta arvokkaampia, toki hintatasokin on ihan yleisesti noussut vuosien varrella. Toisaalta en osta enää "luksuslaukkuja", mitä muutama vuosi taaksepäin tein. Oikeastaan ainut kalliimpi laukku, josta haaveilen ja joka on roikkunut ikuisuuslistallani jo vuosia, on Diorin vintagelaukku. Laukut kuitenkin nyt sikseen ja omien lakkosääntöjen pariin. 

1. En osta vaatteita, asusteita tai kenkiä. Sääntö koskee niin second handia kuin myymälöitä, kaikkea mikä on itselleni uutta. Lakko koskee ihan kaikkea pukeutumiseen liittyvää. Pyrin myös olemaan lakon aikana ostamatta alusvaatteita tai sukkahousuja, sillä minulla on paha tapa jemmata sukkiksia kaapin perälle, unohtaa ne ja ostaa "tarpeeseen" uusia. Uskon että pärjään olemassa olevilla lakon ajan, vaikka sukkahousuja kuluukin talvisin useita. 

2. Saan käydä kaupoilla katselemassa inspiroitumassa ihan niin paljon kuin haluan. Tämä on helppoa, sillä harvemmin roikun muutenkaan turhaan putiikeissa, jos &Other Storiesin inspiroivaa myymälää ei lasketa. 

3. Saan neuloa itse vaatteita ja asusteita halutessani, mutta pyrin olemaan ostamatta uusia lankoja, sillä lankavalikoimanikin on kertynyt melko kattavaksi. Samoin sallin itse korujen teon, jos inspiraatio iskee, sillä se on harrastukseni. Uusia korutarvikkeita pyrin kuitenkin olla hankkimatta, ainut poikkeus on käsityömessut, jotka ovat lakon aikana.

4. Voin ommella vaatteita ompelutunneilla, sillä ne kestävät maaliskuun loppuun, eli vain lakon ajan. Ainut ehto on, etten osta uusia kankaita, vaan käytän omia varastoja pois, mutta sallin itselleni ostaa yhden edullisen palakankaan, jota katselin jo viime vuoden puolella. Voin kuitenkin hankkia ompelutarvikkeita, kuten lankoja ja vetoketjuja tarpeen mukaan. 

5. Bonuksena kiinnitän huomiota kaikkeen muuhunkin kulutukseeni. Vaikka lakko koskee pukeutumisen puolta, pyrin myös olla ostamatta meikkejä, kuten huulipunia ja kynsilakkoja. Sillä yhdessä vaiheessa huulipunia oli kymmenittäin ja käytin useimmiten yhtä ja samaa. Muutoin meikkien ostaminen ei minua inspiroi yhtään, joten ne eivät ole koskaan olleet "ongelma", vaan ostan niitä vain edellisten loputtua ja tämän sallin tietysti myös lakon aikana. 

Motivaationa lakkoon minulla toimii olemassa olevien vaatteiden ja asusteiden monipuolinen käyttäminen, sillä loppupeleissä omistan luultavasti tarpeeksi vaatteita koko loppuelämäksi. Shoppailulakko varmasti inspiroi yhdistelemään vaatteita ja asusteita vaihtelevammin. Usein kun ongelma ei ole vaatteiden puute, vaan ajanpuute pyörittämään omaa garderobia monipuolisemmin. 

Toinen hyvä syy on oman talouden tasapainottaminen, sillä kuten monesti todettu, lähes kuukauden Jenkkireissu ja loppuvuoden lukuisat muuta menot, kuten useilla joulumarkkinoilla käynnit veivät tietysti euroja. Mutta sanotaanko näin, etten kokemuksista ja elämän sisällöstä ole valmis karsimaan, kun taas vaatteiden ostamisesta olen. Tiedostan myös paremmin kuin hyvin, miten talouden tulee pyöriä, joten rahan on kierrettävä. Itselleni lakko on nyt ajankohtainen, eikä kolme kuukautta lopulta ole pitkä aika. Loppuun myös tunnustettava, että taktikoin vähän ja tein muutaman hankinnan vielä ihan viime vuoden puolella - tennarit kevääksi sekä tilasin muutaman tyylikkään heijastimen.