MINUS 18 CELSIUS

untuvatakki - Race Marine

pipo, huivi & käsineet - COS

laukku - Mulberry

aurinkolasit - Ray-Ban (nämä)

kengät - UGG (tämä malli)

housut - Dr. Denim (nämä saatu @House of Brandon)

Siinä vaiheessa kun mittari lähentelee kahdenkymmenen asteen pakkasia, kaivan innolla untuvatakin ja Uggit jalkaan, eikä tyyli ole pääasia vain lämpimänä pysyminen. Tällaiset talviasut, joissa tuntee (ja näyttää) lähinnä Michelin-mieheltä eivät ole niitä kuvauksellisimpia asuja blogiin, mutta kun täällä näkyy aina normaaleja asujani, jotka ovat oikeasti käytössä eikä vain kuviin puettuja, ja tällaisissa toppavaatteissa ainostaan tällä hetkellä ulkona tarkenee. Ajattelin, että ihan kivaa vaihtelua blogiinkin. Itse asiassa minusta näistä kylmän kelin kuvista tuli aika kivoja, juuri tällaista aitoa fiilistä tänne blogiin haluan. Eräs naapurin rouva tässä taannoin sanoi minulle, että tyylikäs pukeutuminen on myös sitä, että pukeutuu sään mukaan. Totta. Miksi värjöttelisi ulkona nilkat paljaana (mitä paljon näkee, hyrr) kovassa pakkasessa? Tosin muistan elävästi ne ajat, kun kuljin lyhyessä takissa selkä paljaana, että paraskin puhuja tosiaan. No ikä on kai tehnyt tehtävänsä tässäkin asiassa ja nykyään pukeudun kyllä ihan lämpömittarin mukaan.

Minulla on kahdet Uggit ja vaikka mini-malli on jaloissa sirompi, niin näillä pakkasilla otin käyttöön hitusen pidemmän varren omaavan short-mallin. Minulla on viha-rakkaussuhde kyseisiin kenkiin, aina kun laitan ne jalkaan ne ovat minusta melko rumat ja tekevät jalat tönköiksi, mutta se unohtuu heti kun menee ulos ja jalkoja ei palella, ihanatkamalat Uggit. Nämä mustat olen ostanut Miamista jo 2011, eli hyvin ovat kestäneet, tosin käytän niitä vain tosi kovilla pakkasilla. Muistan, kuinka hassua oli Miamin helteissä ostaa talvikenkiä ja vielä ihan Uggin omasta liikkeestä, ilmeisesti asiakkaita riitti. Täytyy sanoa, että huolisin Timberlandit, jotka ovat tällä hetkellä kovassa suosiossa ja meiltäkin ne toiselta puoliskolta löytyy. Ehkä pärjään kuitenkin sen ajan, mitä täällä Etelässä on oikeasti kylmä ihan Uggejen voimin. Talvikenkien kanssa sopii loistavasti untuvatakki, enkä oikeastaan osaisi Uggeja muiden takkejen kanssa käyttääkään. Beigen untuvatakin löysin viime talvena alennusmyynnistä, ja se on ollut ihan loistava hankinta. Täällä Etelässä talvet ovat tosiaan melko leutoja, ja yleensä näitä tosi kovia pakkasia ei hirmu kauaa kestä, joten en ole nähnyt järkeväksi ostaa mitään älyttömän hintaista untsikkaa, sille kun ei ihan hirveästi tulisi täällä käyttöä. Nyt kun pakkaset paukkuvat olen kyllä onnellinen, että untuvatakki kaapista löytyy ja tämä kyseinen ei ihan hirveän montaa kymppiä maksanutkaan.

Pelkään vähän laukkujeni puolesta näin kovissa pakkasissa, varsinkin kun Célineistä minulla ei ole mitään kokemusta, kuinka ne näin kylmällä reagoivat. Olenkin ottanut vanhat kunnon Mulberryt käyttöön, ne ovat kestäneet vuosia moitteettomassa kunnossa ja olleet mukanani monet talvet. Vaikka Bayswaterit ulkonäöllisesti tällä hetkellä kyllästyttävät, niin laatu niissä on ihan omaa luokkaa. Omat laukkuni olen kyllä ostanut jo 5-6 vuotta sitten, etten tiedä mihin suuntaan Mulberryn laatu on viime vuosina mennyt.

Jotain ekstraa halusin vanhojen juttujen rinnalle, joten kun aurinko paistoi lumihankea vasten, nappasin naamalle joululahjaksi itselleni ostamani pyöreät Ray-Banin aurinkolasit. Minusta lasit ovat tosi hauskat. Vaikka aina ajattelin, ettei pyöreä malli sovi pyöreisiin kasvoihini, niin ihan hyvin ne minusta kuitenkin istuvat, vai mitä sanotte? 

Postaus sisältää mainoslinkkejä.

PRE-SPRING

nahkatakki Selected Femme - neule Vila - huivi Ichi -  laukku Chloé - aurinkolasit Ray-Ban 

mekko Mango - ballerinat Topshop - laukku Céline - farkut Topshop

Tammikuun alkaessa alkaa mieleni siirtyä jo vähän kevääseen. Siinä vaiheessa kun H&M:n kevätkuvasto tippuu postilaatikosta, saa minusta luvan kanssa alkaa haaveilla keväästä, joten kokosin jo pienen keväisen haavelistan. Uskon, että monet eivät tässä vaiheessa vuotta halua lumikinosten takaa vielä kevättä ajatellakaan, mutta minä olen aina ajoissa, puoli vuotta vuodenaikaa edellä. Tänä keväänä toivon päältäni löytyvän vaaleita värejä - kuten nudea/vaaleanpunaista ja vaaleanharmaata, mustan nahkatakin, revityt farkut, nyöriballerinat, pyöreät aurinkolasit ja ehkä uuden laukun.

Yleensä minulla on pahin laukkukuume vuoden alusta. Laukut haluan mieluiten ostaa ulkomaanmatkojen yhteydessä, ja nyt kun matkasuunnitelmat ovat päässeet vauhtiin, alkavat laukkuhaaveet kasvaa matkahaaveiden kanssa samaa tahtia. Minusta laukku on mitä parhain matkamuisto, mikäli hankintaa muutenkin suunnittelen ajoitan ostoksen ulkomaille. Tällä hetkellä haaveissani on musta pikkuinen laukku (ja/tai konjakinruskea). Vahvimmat kandidaatit ovat nuo kollaasissa näkyvät Chloén Mini Georgia (yllä) ja Célinen Small Trotteur (alla) mallit. Jostain syystä olen superihastunut tuohon Chloén laukkuun, klassinen mutta kuitenkin muotoilultaan ja kahden läppänsä ansiosta uudenlainen. Asusteissa miellyttää silmää myös pyöreät aurinkolasit, jotka jo hankinkin, mutta tuo Ray-Banin Lily -malli jäi silti kummittelemaan. Nyöriballerinojen kanssa tulen auttamatta jäljessä, mutta nyt olenkin totaalisen hurahtanut. Tosin veikkaan, ettei tämä trendi ehkä kauaa kestä, eli hankkisin ballerinat budjettiversioina, kuten nämä kollaasin alessa olevat Topshopin versiot.

Musta nahkatakki on lempivaatteeni. Ikuisuushaaveeni on Valentinon upea luomus, mutta itseni tuntien ei kannata tässä vaiheessa elämää satsata vaatteisiin niin suuria summia. Selected Femmen takki onkin kiva budjettiversio, tosi ei halvimmasta päästä sekään. Pohdinkin myyväni yhden nahkatakkini hopeisin vetoketjuin, jolle ei ole tullut paljon käyttöä, ja hankkivani tuon mustin metallein tilalle. Joka kevät revityt farkut alkavat innostaa aina uudelleen mekoista puhumattakaan, molemmat kun sopivat loistavasti nahkatakin kanssa. Myös Vilan perusneuletta, joka on ihan suosikkini, näytti tulleen keväisissä sävyissä, vaaleanharmaa olisi kiva lisä vaatekaappiin.

Mikäli joku tuote jäi muuten Zalandon aleissa kaivertamaan, niin tänään saa alennetuista tuotteista 10% lisäalen koodilla ESSF358F. Kaikki aletuotteet löytyvät täältä! Alennuksen saa yli 75 euron tilauksista ja koodi on voimassa vain tänään loppiaisena (6.1.2016). 

Postaus sisältää mainoslinkkejä.

INSIDE MY BALENCIAGA

Tästä postauksesta ei ollut tarkoitus tulla laukun sisällön esittely, vain uuden kamerani. Sonyn Alpha A5100 -kamera on kuitenkin niin näppärän kokoinen, mahtuu jopa pienimpään laukkuuni Balenciagan Mini Cityyn, kaiken muun tarvittavan lisäksi, joten ehkä näin koko tulee paremmin esille. Mini City on pienempi kuin miltä se ulkoapäin ehkä näyttää, eikä sinne mitään suurta tavara-arsenaalia pakata. Kamerani tulee olla mahdollisimman pikkuinen, sillä en koskaan jaksaisi kantaa isoa järkkäriä mukanani, jos kamera ei mahdu laukkuun tai se painaa liikaa, se jää kotiin. Eli iso järjestelmäkamera on minulle melko turha, se pölyttyisi vain kotona. Onneksi nykyään saa kameran hyvät ominaisuudet myös pienessä paketissa, ja minijärkkäreillä saa hyvää jälkeä, joka ainakin itselleni riittää. Kaikki blogini kuvat on tähänkin asti kuvattu minijärkkärillä. 

Kaipasin kuitenkin vieläkin kevyempää kameraa, tässä Alpha- mallissa mukana tullut linssikin (16-50 mm) on elektroninen, eli se on entistä pienempi ja kevyempi. Mikäli teitä kiinnostaa kameran tekniset tiedot, ne löytyvät Sonyn nettisivuilta täältä. Valkoinen väri on vain plussaa, vaikka totta puhuen se oli aika tärkeä kriteerini kameraa valitessa. Meillä luotetaan Sonyyn, joten ei ollut epäilystäkään, ettei tämäkin kamera heiltä hankita, niin olemassa olevat objektiivit sopivat tähänkin kameraa. Lisäksi voin helposti siirtää kuvia saman merkin puhelimeeni, ja yksinkertaisesti vain tykkään Sonyn tuotteista, eikä minulla ole niistä huonoja kokemuksia (puhelinkin kestää kolhut ja on vielä vedenkestävä!). Ulkomailla Sonyyn törmää jonkun verran, Suomessa ei niinkään. Kuten olen monesti maininnut, en ole superkiinnostunut valokuvaamisesta, veikkaan, että yksi syy on ollut se, etten ole jaksanut raahata kameraa kauheasti mukanani kuin lähinnä ulkomailla. Nyt ei ole ainakaan enää kameran painosta kiinni, ettei se mukanani kulkisi!

Se mitä itse arvostan kamerassa pienen koon lisäksi, on helppokäyttöisyys. En jaksa vääntää ja säätää monien asetusten kanssa, valotukset haluan toki aina itse laittaa kohdilleen ja kuvan rajata makuni mukaan, mutta muuten mitä helpompi käyttää sen parempi. Tosin tässäkin kamerassa on melkoisesti säätömahdollisuuksia ja oikeita asetuksia saikin hakea. Seuraavaksi ajattelin hankkia vielä yhden uuden objektiivin, jolla asukuvista saisi entistä parempia.

SNOWING

pipo - COS

kaulaliina - H&M Men

takki - Mango

laukku - Céline

nilkkurit - Zara

Vihdoin näin tammikuun alussa tännekin tuli talvi ja viikonloppuna satoi lunta! Itse asiassa tälläkin hetkellä ikkunasta ulos katsoessa muutama hiutale leijailee maahan. Olen niin odottanut valkoista talvea, sillä se ainainen harmaus ja kaljut puut alkoi jo kyllästyttää.  Nyt maa on vihdoin valkoinen ja toivon, että lunta tulisi vielä lisää, niin että puut olisivat valkoisenaan lumen peitossa. Minusta talvella kuuluu olla lunta, vaikka vielä muutamia vuosia sitten en ihan niin ajatellutkaan. Suomen rikkaus on ehdottomasti eri vuodenajat, joita osaan onneksi nykyisin arvostaa, vaikka pakko myöntää, että usein haikailen kesän perään. Joka tapauksessa nyt aion nauttia tästä lumesta ja talvesta niin kauan kuin sitä kestää! Toki lumisade ja pakkanen tuovat omat haasteensa bloggaamiseen, kun kuvaaminen ei ole helpointa sormien jäätyessä pystyyn ja lumen sataessa kasvoille, mutta lumisade tuo minusta myös kivaa tunnelmaa kuviin.

Samaan aikaan, kun lumi sataa maahan, alan lähes aina olla vähän kyllästynyt talvivaatetukseen, tämä vuosikaan ei ole siis poikkeus. Ristiriitaista, kun olen niin iloinen lumesta, mutta samaan aikaan kaipaan kesämekkoja. Ensin syksyllä otan innolla pipot, huivit, villakangastakit ja nilkkurit käyttöön, kunnes muutaman kuukauden päästä olen jo valmis viemään ne varastoon. Varsinkin nyt, kun pakkanen on kohonnut sinne kymmeneen asteeseen ja säätiedotuksen mukaan kylmemmäksi menee, tuottavat vaatevalinnat vähän päänvaivaa. Olen käyttänyt vielä villakangastakkeja paksujen neuleiden kanssa, mutta untuvatakki on otettu lenkillä käyttöön. Vaihtelua pukeutumiseeni, joka koostuu lähes päivittäin mustista housuista, neuleesta ja villakangastakista, olen hakenut asusteita vaihtamalla. Pipo päähän ja huivi tiukasti kaulaan lämmittämään. COS:in yksinkertainen beige pipo sopii minusta hyvin H&M:n miestenosastolta löytyneeseen muhkeaan villakaulaliinaan. Laukun olisin kyllä voinut valita nyt vähän toisin, nimittäin Célinen Belt Bag ei ollut paras valinta lumisateella, reunoista kun satoi lunta sisään, enkä edes ajatellut asiaa ulos lähtiessäni. Täytyy ottaa vanhat kunnon Bayswaterit käyttöön, ne kun eivät talvikeleistä hätkähdä. Vaatekyllästymisestä huolimatta, ihanaa kun on talvi!

HELLO 2016

takki - Zara

huivi, pipo & käsineet - COS

housut - Dr. Denim (*nämä saatu @House of Brandon)

bootsit - Massimo Dutti

laukku - Céline

Hyvää alkanutta vuotta! Blogeissa on nähty paljon koosteita viime vuodelta, mutta itse en sellaista päätynyt tekemään. Mitä lukee, niin jokaisella se edellinen vuosi oli se kaikista paras taas kerran. Itse voin rehellisesti sanoa, että minulla on ollut parempiakin vuosia, sillä edellinen sisälsi melko isoja muutoksia elämässä, toisaalta taas tuntuu, etten saanut oikein mitään aikaan. Toisaalta sain aikaan paljonkin - näin sukulaisiani ja ystäviäni enemmän kuin koskaan, matkustin vuoden aikana enemmän kuin yleensä (Espanja, Etelä-Ranska, Budapest ja Tallinna), tutustuin blogin kautta moneen ihanaan ihmiseen, pysyin terveenä ja olin ehkä myös jollain lailla onnellisempi, kaikesta huolimatta. Ehkä sosiaalinen media asettaa paineita, että jatkuvasti pitäisi saavuttaa jotain suurta, niin kuin kaikki muutkin. Asioilla on kuitenkin aina kaksi puolta, ei kenenkään elämä ole täydellistä, vaikka se ruudun toiselta puolelta niin näyttäisi.  Itse elin päivä kerrallaan ja ei siinäkään mitään vikaa, etten saavuttanut suuria. Innolla ja ehkä vähän helpotuksesta huokaisten otin kuitenkin vastaan vuoden 2016. Kohti uusia haasteita!

Myös blogit menevät jatkuvasti eteenpäin, ja toisinaan se tuottaa minullekin tietynlaista painetta, että minkälainen tämän blogin tulisi olla. Entä jos ei halua jatkuvasti viedä tätä eteenpäin, vain blogata niin kuin tähänkin asti? Onko kaikkien pakko pyrkiä siihen ammattimaiseen linjaan ja jokaisen blogin näyttää samalta? Minä aion siis tänä vuonna jatkaa blogini kirjoittelua samanlaisella linjalla kuin tähänkin asti, rennosti ja asukuvapainotteisesti. Paljon kuvia ja mahdollisimman vähän tekstiä, sellaisista blogeista itse tykkään. Muutin myös kuvakokoa ihan pikkuisen, tästä isommaksi en kuitenkaan aio mennä.

Tässä ensimmäinen asu tälle vuodelle. Monia viime vuoden suosikkeja näkyykin tässä - COS:in kashmirpipo ja -kaulaliina, Massimo Duttin jo kesällä alesta ostetut biker-bootsit, Dr. Denimin maailman mukavimmat housut, Zaran  TRF -malliston simppeli villakangastakki ja Célinen Belt Bag, joka on ollut ihan loistava hankinta ja päässyt käyttöön melkein päivittäin. Alkuvuoden tavoitteeni on pysyä poissa vaatekaupoilta ja kerryttää matkakassaa, ehkäpä jonkun laukunkin saatan kokoelmaani tänä vuonna hankkia, jos hyvin käy. Yritänkin miettiä oman kaappini sisällöstä entistä enemmän erilaisia asuyhdistelmiä. En ollut koskaan ajatellutkaan yhdistää ryhdikästä pidemmän mallista villakangastakkia biker-bootsejen kanssa, kunnes näin viimeksi Helsingissä käydessäni kyseisen yhdistelmän erään naisen päällä ja se jäi mieleeni. Joten ei kun omia vaatekaappeja tutkimaan ja erilaisia asuja kasaamaan.