Iltapäivä Strömforsin Ruukissa

Minulla on tosiaan useampi kohde, joissa haluan kesän aikana vierailla. Ihan pian on jo ensimmäinen kesäkuukausi kulunut, kun kesäkuun lähenee loppuaan. Kesäähän on ruhtinaallisesti jäljellä, mutta ihanaa silti, miten muutamia kohteita olen jo voinut ruksia pois omalta bucket listalta. Yksi ihana käymisen arvoinen kohde on Strömforsin ruukki. 

Lähdimmekin arkisena iltapäivänä miehen ja hänen vanhempiensa kanssa käymään kesäreissulla ruukissa. Pääsimme matkaan kahden maissa, kun pääsin töistä, vaihdoin pikaisesti vaatteet ja menoksi. Olen ennenkin todennut, miten en missään nimessä halua, että elämä menee vain töissä puurtamiseksi ja loman odotukseksi. Saati että odottaisi vain eläkepäiviä, jotta ehtisi tehdä mitä tykkää, ihan hirveä ajatus. Vaikkei työni ole todellakaan mitään vaativaa asiantuntijatyötä, se vie kuitenkin viikosta paljon aikaa, kuten tälläkin viikolla olen ollut kuusi päivää töissä. Siinä sivussa kuitenkin ehdin toteuttaa kesäpäivän reissun. Elämä tosin vaatii suunnittelua ja hyvää ajanhallintaa. Mikäli en suunnittelisi kalenteri kourassa menoja etukäteen, jäisivät monet kohteet luultavasti käymättä. Minulla onkin käytännössä koko kesän menot kaavailtu aina elokuun loppuun. Monesti kun ihmiset puhuvat etteivät ehdi jotain, usein on kyse ihan vain saamattomuudesta, anteeksi vain suorasanaisuuteni. 

Strömforsin ruukki on ihana lähikohde, sillä sinne ajelee kotoa puolisen tuntia. Lokaatio kuuluu Loviisaan ja sijaitsee kauniisti Kymijoen varrella. Kävimme täällä myös viime kesänä miehen vanhempien kanssa, mutta vasta elokuun lopulla. Ajattelimme, että olisi kiva tehdä ruukilla käynnistä joka kesäinen perinne, jollainen tästä onkin alkanut muodostua. Kyseinen ruukki on muuten yksin Suomen parhaiten säilyneistä ruukkialueista. Täällä on ihana levollinen ja kiireetön tunnelma, juuri niin kuin aika olisi pysähtynyt. 

Ruukin tunnusmerkit ovat punaiset puutalot, jotka istuvat jotenkin ihanasti vihreän luonnon kanssa. Lukemani mukaan puutalot eivät ole aina olleet punaisia, mutta olisi vaikea kuvitella niitä enää minkään muun väriksesi, kuten keltaisiksi. Punaisia pelargoneja oli myös kauniisti istutettu ja bongailin paljon muitakin punaisia ihania yksityiskohtia, kuten linnunpöntön.   

Päivä kuluisi paikan päällä ihan vain kävellen ja katsellen, mutta löytyyhän täältä ainakin useampi ravintola, kahvila, museo sekä suloisia puoteja. Istahdimmekin melko pian paikalle tultuamme ulkokahveille, itse tosin tilasin lohikeittoa, kun nälkä kurni jo tässä vaiheessa päivää.Ulkona oli tunnelmallista nauttia kesäpäivästä, kun sääkin oli ihan täydellinen, ei liian kuuma mutta kuitenkin aurinko paistoi pilvien välistä. Niin se vain on, että poutasää tekee kesällä paljon, kun on kivempi olla ulkona tällöin. 

Kuten olette ehkä huomanneet, suosin neutraaleja värejä pukeutumisessa, mutta muutama värikäs vaate minulta löytyy. Punaiseen taittava oranssi t-paita on pirteä ja toimii mielestäni kivasti valkoisen hameen parina. Olen monesti maininnut, että suosin simppeleitä vaatekappaleita, jotta voin helposti yhdistellä niitä keskenään eikä vaatekaapeilla tarvitse viettää aikaa tuntitolkulla viikossa, tämä vapauttaa aikaa nimittäin paljon muulle elämälle. Tämä asu oli kivan rento iltapäivään ruukissa. Hame ja paita ovat Cosilta, laukku Majen ja aurinkolasit Chimin. 

Tarjouduin ottamaan yhteiskuvia eräästä perheestä ja siinä minä ohjeistinkin heitä kuvakulmiin, kun paikkaakin vaihdettiin. Kuulin myös ensimmäisestä sanasta heidän olevan kotoisin Lappeenrannasta. Murre on samoilta kulmilla, josta olen lähtöisin, joten siinä on aina jotain ihanan tuttua. Nykyäänhän olen asunut yli puolet elämästäni Kymenlaaksossa, mutta Lappeenrannalla on aina paikka sydämessä. Asuinkaupunkini sijainti on kyllä omaan elämääni täydellinen, sillä täältä pääsee näppärästi moneen lempikaupunkiini ja kohteeseen.

Kesäpäivään kuuluu tietysti jäätelö, joten anopin kanssa kävimme kioskilla. Hauskasti keskeltä historiallisia rakennuksia sai gelatoa kuin Roomasta konsanaan. Miljöö kuin maaseudulla, jäätelö kuin Italiassa, tässäpä ihana combo!

Veden päällä oleva keinu on yksi paikan erikoisuus ja kieltämättä aina kuumottaa, tipahtaako veteen. Keinun narut onneksi tunnutaan vaihdettavan vuosittain. Keinu oli tosin vähän vino, mutta kyllä siinä jotenkuten kyydissä pysyi. Paras neuvo, jonka sain aikoinaan yläasteen kotitalousopettajalta, älkää koskaan menettäkö lapsenmielisyyttä. Toden totta, kyllähän lähemmäs nelikymppinen voi keinua, ja niin keinui muuten vuosikymmeniä vanhempi anoppikin. 

Ruukissa oli ilmainen taidenäyttely, joka sijaitsee historiallisessa tallissa. Miljöö toimi loistavasti upeiden maalausten lokaationa. Tunnelmallisesti lankkulattia narisi siihen astuessa ja pari lintuakin oli ilmeisesti majoittunut tänne. Taulut olivat toki myös myynnissä, joten jos etsit täytettä olohuoneen seinille, ehkä sitä löytyy täältä. Kesän aikana näyttely vaihtuu muuten useamman kerran. Ainiin pakko mainita noista miehen kengistä, jotka ovat Adidaksen 3D-tulostetut lenkkarit, ihan hullua miten kenkiäkin tehdään nykypäivänä. 

Muutama tunti kului kuin huomaamatta kesäisestä iltapäivästä nauttien. Lopuksi ostimme kotiin vähän tuliaisia, mehua ja suklaata, puolukka limsa sen sijaan ei edes ehtinyt kotiin asti. Oikein onnistunut iltapäivä ja olkoon tämä muistutuksena, että kesää ehtii hyvin viettää, vaikkei lomasta olisi tietoakaan.