Neulottua - jämäkeristä neuletakiksi

Neuloessa kertyy lähes huomaamatta jämäkeriä, puolikkaita vyyhtejä, lyhyitä pätkiä, villaa, mohairia ja kaikkea tältä väliltä. Säännöllisin väliajoin haluan tyhjentää jämäkerävarastoa, joten keväällä aloitin lankojen hävitysprojektin neulomalla raidallisen neuletakin. Tähän sai upotettua kivasti paljon turhia jämäkeriä ja myös ihan lyhyitäkin langanjämiä. Olen aiemmin neulonut pari villapaitaa jämälangoista, joten en halunnut enää kolmatta raitaneuletta kaappiin viemään hyllytilaa, joten ajattelin että neuletakki olisi kivaa vaihtelua.

Aloittelin neulomaan joskus keväällä, ehkäpä huhtikuun puolella, ajattelin että neuletakista tulee ikuisuusprojekti, jota edistän aina silloin tällöin. Yleensä kun neulon jotain, haluan tekeleen nopeasti valmiiksi ja käyttöön. Villatakin kanssa minulla ei ollut kiire, sillä kesä oli alkamassa ja tiesin, etten tulisi käyttämään neuletta vielä useampaan kuukauteen. 

Neule lähti liikkeelle kokoamalla kaikki neutraalinsävyiset lankajämät yhteen, käytin harmaita, ruskean sävyjä ja valkoista, minusta värit sointuvat kauniisti yhteen. Sommittelin vähän mielessä, miten raidat haluan, mutta lopulta aloin vain neulomaan ja vaihdoin väriä kerän loppuessa tai raidan ollessa tarpeeksi paksu. Tällainen raitaneule onkin täydellinen projekti upottaa kaikki lankajämät, kun värin voi vaihtaa kesken kerroksen, eikä lopputulos näytä hullulta. Neuloin kahta lankaa kerrallaan, mohairia ja villaa/alpakkaa, joten jos toinen lanka loppui, vaihdoin vain toiseen väriin ja sävyt liukuivat kauniisti vaihdossa. Ainoastaan hihojen kanssa täytyi enemmän mallailla lankajämien kanssa, sillä halusin niistä keskenään identtiset. 

Minulla ei ole koskaan neuloessa tapana noudattaa ohjeita kirjaimellisesti, kun olin neulonut aiemmin kaksi neuletakkia, joten muistin suunnilleen neulevaiheet ja siltä pohjalta lähdin tekemään. Sain neuleen keväällä hyvään vauhtiin ja viimeistelin sen loppukesästä ollessamme mökillä, siellä kun oli parasta neuloa ulkona auringossa. 

Neuletakki olikin pitkään nappeja vaille valmis. Ilokseni löysinkin siihen elokuussa Loviisassa käydessä, kirppikseltä täydellisesti sointuvat napit, jotka kustansivat kokonaisen euron! Taisin ostaa koko neuleeseen nappien lisäksi vain yhden uuden lankakerän mohairia, sillä halusin resoreista ja nappilistasta yhtenäisen väriset. Muutoin koko neule se on tehty langoista, joille ei ollut oikein muuta käyttöä vähäisen määrän vuoksi. Todellinen zero waste projekti oli siis tämä. Napit sain muuten ommeltua kiinni vasta syyskuussa, vaikka neule oli muuten ollut jo viikkoja valmis.

Minusta neuletakista tuli oikein kiva, mutta jos jotain muuttaisin, olisin tehnyt astetta isomman, sillä pidän neuleista todella väljinä. Seuraava neulomani paita olikin sitten todella ylimitoitettu, esittelen senkin myöhemmin. Raidallinen neuletakki on muuten jopa aika "räikeä" omaan tyyliini, mutta kun sen yhdistää muuten neutraaleihin kappaleisiin, toimii ihan hyvin pukeutumisessani. Ajattelin käyttää neuletakkia näin satiinihameen lisäksi ainakin nahkahameen parina.