Ompelin aitonahkaisen hameen

Tänä syksynä olen innostunut taas hurjasti erilaisista käsitöistä, minulla kun homma menee yleensäkin todella kausittain. Näittekin juuri kaksi neulomaani puseroa, joiden lisäksi työn alla on vielä kolmaskin neule. Neulomisen lisäksi teen silloin tällöin koruja itselleni ja lahjaksi, lisäksi olen innostunut ompelemaan itselleni vaatteita. Juuri nyt suunnitteilla on useampi kappale, kuten hameita, joita aion syksyn ja talven aikana toteuttaa. Voikin olla, että käsityöaiheita on hetkisen blogin puolella enemmän. Ehkäpä joku siellä ruudun takanakin innostuu käsitöistä, ne ovat ihanaa luovaa ja rentouttavaa puuhaa. Ruutu-aikani muuten tippuu olemattomiin aina, kun on käsityökausi meneillään. 

Tein itse ja säästin, kyllä tämän nahkahameen kohdalla se tapahtui. Olen jo parisen vuotta, enemmän ja vähemmän, etsinyt mustan nahkahameeni rinnalle jotain muutakin sävyä, kuten beigeä tai harmaata. Täydellistä hametta vain ei ole tullut vastaan ja asia on jäänyt taka-alalle. Haaveissa oli minimittainen, muttei liian lyhyt ja ehdottomasti kuminauhavyötäröinen hame, aidossa nahassa ehdottomasti.

Viime vuonna kaupunginopiston ompelutunneilla aloin haaveilla, olisiko aitonahkainen hame ihan mahdoton tehdä itse? Kun ompelutunnit syyskuussa taas starttasivat, olin ensimmäisillä tunneilla vailla mitään suunnitelmaa, mitä sitä tällä kaudella lähtisi tekemään. Muistin haaveeni nahkahameesta, kun opettaja sanoi, että sellainen on mahdollista ihan perinteisellä ompelukoneella ommella, kunhan nahka ei ole hurjan paksua. Suuntasin Euronkankaan palalaarille, josta löysin täydellisen sävyistä nahkaa hameprojektiini. Ostin kaksi pienehköä palaa aitoa nahkaa, mutta myyjän kanssa mittailimme, että materiaalin pitäisi riittää haluamani mittaiseen hameeseen. Lisäksi hameeseen piti hankkia hitusen elastaania sisältävä viskoosinen vuorikangas, leveää kuminauhaa ja tietysti sävyyn sointuvaa laadukasta ompelulankaa. 

Varsinaista kaavaa hameeseen en tarvinnut, käytin mallina mustaa nahkahamettani, johon lisäsin muutaman sentin väljyyttä. Nahkaa en ollut koskaan aiemmin ommellut, mutta ohuehko nahka liukui hyvin tavallisellakin ompelukoneella. Hame oli sinänsä helppo toteuttaa, mutta kyllä sen tekemisen kanssa hermoja kiristeltiin monet kerrat. Kuten kun ompelin erillistä kuminauhavyötäröä kiinni, joka ei millään meinannut istua vyötärön kokoon, tai kun taistelin vuoren kanssa. Melko monta viikkoa tätä tunneilla tein, tosin homma on tietysti hidasta, kun täytyi jatkuvasti kysellä opettajalta seuraavaa työvaihetta.

Lopputulokseen olen kuitenkin todella tyytyväinen, vaikkei kuminauhavyötärön päälliommel ole lähelläkään täydellistä. Hame on kuitenkin juuri sellainen, kuten halusin. Hameen mole -sävy on kuin tehty garderobiini. Valmiille hameelle tuli hintaa vuorineen kaikkineen kolmisen kymppiä, mikä on todella edullinen ottaen huomioon, miten nahkahameet valmiina maksavat sen pari sataa. Innostuin niin kovasti, että teen luultavasti toisenkin aitonahkaisen hameen, jos löydän jossain vaiheessa hyvän väristä nahkaa palalaarista.