Kuvapäiväkirja - elokuinen Tallinna osa 2

Palataanpa vielä kerran Tallinnaan muutaman viikon taakse. Minä en nimittäin kaupunkiin kyllästy, joten laitetaan kuvia tänne blogin puolelle, kuin että ne vain unohtuisivat puhelimen kuvakansion syövereihin. Kolmen viikon takaiselta kuuden päivän Tallinnan matkalta tuli nimittäin otettua niin ruhtinaallisesti kuvia, että päätin koota vielä toisenkin kuvapäiväkirja postauksen tänne blogin puolelle, ensimmäinen osa löytyy täältä. 

Ostimme auringonkukat mukaan vanhankaupungin kukkakojusta. Hotellissa kukat piristivät huoneen, kun maljakkoina toimi kolme puolentoista litran vesipulloa, kukin kannatteli yhtä kukkaa. Kotiin en kukkia harmi vain mukaan saanut, mutta olivat kauniita kuitenkin hotellissa useamman päivän. Joskus täytyy muuten omistaa kokonainen postaus kukkakuville, joita puhelimen kuvakansio on täynnä aina Tallinnassa käytyä. 

Loppukesän tunnelmaa vanhankaupungin kaduilta. Ilmassa oli jo syksyn tuntua, terassit eivät olleet enää tupaten täynnä, vaikka porukkaa kaupungissa oli ihan hurjasti. Olen ennenkin sanonut, miten Tallinna on ihana lomakohde ihan kaikkina vuodenaikoina niin joulusta juhannukseen. Kesällä reissatessa kuitenkin valoisuus on se paras juttu, vaikka elokuussa olikin jo pimenevin illoin syksyn tuntua, on asia kuitenkin eri kuin keskitalvella.

Vanhankaupungin sävyt hivelevät silmiä, pastelliset rakennukset ja sieltä täältä kuluneet yksityiskohdat ovat mielenkiintoisia. Olen ennenkin sanonut, mutta sanon taas, viihtyisin vain vanhassa kaupungissa viikon tai ehkä kuitenkin kuukauden. Mieskin nauroi, että voisin yhden kokonaisen päivän vain bongailla erikoisia ovia vanhankaupungin kujilla. 

Iki-ihana Telliskivi ja sen parhaat. F-hoone ravintola, jonka annokset sekä näyttävät että maistuvat hyville. Ravintolassa oli tosin käynnissä remontti, jolloin puoli paikkaa oli suljettu asiakkailta emmekä myöskään saaneet pöytää jostain syystä ulkoa, vaikka oli lämmin aurinkoinen päivä.  Ravintolan "naapurista" löytyy sopivasti La Muu, joka valmistaa maistuvaa luomujäätelöä, yksi pallo mahtuu aina. 

Mikäli joku pyytäisi kuvailemaan Tallinnaa muutamalla sanalla, tulisi ensimmäisenä mieleen siisti, monipuolinen, visuaalinen ja yllätyksellinen. Tallinnan siisteyttä olen ennenkin hehkuttanut, missään muualla matkaillessa en ole nähnyt niin siistejä katuja. Kaupungissa on pidetty hyvää huolta historiallisista rakennuksista ja saatu myös sopivasti päivitettyä vanhaa. Hyvänä esimerkkinä Rotermannin kortteli, joka on kehittynyt ja edelleen kehittyy upeasti vuosien saatossa. 

Kävely enemmän Kalamajan alueella on suhteellisen uusi juttu meille, sillä "löysimme" miljöön kunnolla vasta edellisellä Tallinnan visiitillä kesäkuussa. Kalamajan alue on mielenkiintoinen, sillä täällä on ihan oma tunnelmansa värikkäiden puutalojen myötä. Mikäli onkin mahdollista, kävelemme kaikkialle, varsinkin kun puhelimeen saa nykypäivänä helposti erilaisia karttasovelluksia, joiden avulla on helppo navigoida menemään. 

Kadriorgin puistoon ajelimme tälle kertaa raitiovaunulla, josta poispäin kävelimme hotellille, koukaten samalla reissulla muuallakin. Ihastuimme kesäkuussa palavasti Kadriorgin palatsin alueeseen, joten halusimme ehdottomasti käydä tunnelmoimassa siellä myös loppukesästä. Tällä kertaa olin myös tutkinut kaupunginosan ravintolatarjontaa etukäteen, sillä halusimme kokeilla jotain ravintolaa puistossa kävelyn päälle. Kätevästi puiston kupeessa sijaitseekin ravintola Taverna del Gallo Nero, jossa molemmat söimme pizzaa.

Tallinna on kaupunki, minne haluan aina palata. Vertailun vuoksi sanottakoon, ettei esimerkiksi Pariisi tai Lontoo aiheuta samanlaisia tunteita, molemmat ovat yliarvostettuja. Voisinkin palata Tallinnaan vaikka heti huomenna, mutta luulen, että seuraavaksi tulee mentyä sinne vain päiväreissulle joulumarkkinoille. Minulla on muuten aina lista Tallinnan käytävistä kohteista, eikä lista tunnu lyhenevän, jokaisen reissun jälkeen listalla on nimittäin jotain uutta. 

Jokasyksyinen rakkaus ruskeaan

Postaus sisältää *mainoslinkkejä Lindexille 

*villakangastakki - *collegepaita -*paljettipusero - *neule 

*paljettihame -*röyhelöpusero - *tekonahkahousut  

*mokkanahakainen laukku - *villamekko 

Kävin kuluneella viikolla pitkästä aikaa Lindexillä, joka on ollut suosikkiliikkeeni vuosia takaperin. Tässä välissä vähän unohtunut, enkä ole niin aktiivisesti tutkaillut heidän mallistoaan, poikennut silloin tällöin, sillä ostan lähes kaikki alusvaatteet sieltä. Tällä visiitillä kuitenkin tutkin ajan kanssa rekkejä läpi. Silmiin osui vaikka mitä, jonka mielellään päällensä pukisi, mutta jätin vielä hautumaan, sillä en halua ostaa mitään miettimättä asiaa kunnolla. Varsinkin rakastamaani tummanruskeaa oli hyvin saatavilla, loistavaa että kyseinen sävy jatkaa tänäkin syksynä vahvasti, sillä pidän siitä kovasti, oli niin sanotusti muodin aallon harjalla tai ei. 

Kotona palasin mallistojen pariin verkkosivujen kautta ja varsinkin *tulossa pian -osiossa jäi moni vaate kiinnostamaan, kuten upea paljettihameen ja puseron yhdistelmä sekä pitkä neulemekko. Pidän siitä, miten Lindexiltä löytyy vaatteita hyvissä materiaaleissa, vaikka hinnat ovatkin kohtalaisen edullisia, sillä tutkin materiaalilaput tarkkaan läpi. On heillä toki mallistoissa myös paljon tekokuituja, jotka eivät tietenkään aina ole pahasta, mutta varsinkin neuleissa ja takeissa täytyy olla vähintään puolet villaa. Sovitinkin tuota kollaasissa näkyvää lyhyenmallista villakangastakkia, joka toimisi kivasti hameiden parina. Pohdinkin kuumeisesti, kävisinkö ostamassa sen? 

Simppeleitä syyssuunnitelmia

Tuntuu, etten oikein ole päässyt vielä syksymoodiin, vaikka mennään jo puolen välin syyskuuta. Tähän vaikuttaa ehdottomasti viime viikkoina hallinneet sääolosuhteet, kun oli edelleen hellettä. Sivusilmällä olen lukenut muiden syyssuunnitelmista ja ihmetellyt niitä villapaitoja helteellä. Nyt alkavat säätkin viiletä, vaikka itse vasta neulon sitä villapaitaa. Tänään ajattelin kuitenkin koota pienen syksyn bucket listan tänne blogin puolelle. Syksylle minulla ei ole mitään suuria suunnitelmia, mutta tämä onkin vuodenaika, kun elämä usein rauhoittuu hieman.

Haluan viettää aikaa kotona. Kesän jatkuva meneminen ja se miten yhtään aurinkoista hetkeä ei saisi hukata sisätiloissa, alkaa joka vuosi väsyttää. Syksyllä haluaa niin sanotusti rauhoittaa vapaa-aikani ja viettää aikaa ihan vain kotona hyvällä omallatunnolla. Toisaalta tuntuu, ettei kotona myöskään koskaan hommat lopu, mutta arkisia askareita voi tehdä ehkä paremmin rauhassa. Myös varsinainen luppoaika olisi toisinaan toivottavaa, sillä varsinkin luovat jutut vaativat aikaa ideoiden syntymiseen. 

Aion neuloa villapaidan ja neuloa puistossa. Minulla on joka syksy työn alla joku neule, jonka haluan oikeasti käyttöön. Usein minulla on tapana neuloa pari villapaitaa tai muuta isompaa neuletyötä, kuten viime vuonna tämä setti. Tällä hetkellä tekeillä on tummanruskea oversize pooloneule. Haluan myös mennä neulomaan puistoon kahvikupposen kera, sillä tämä on ihan parasta puuhaa, samalla voi tunnelmoida syksyä ja katsella ohi kulkevia ihmisiä. Isompien neuletöiden rinnalla on haaveissa tehdä pari pientä huivia. Tosin usein kun saan isot neuletyöt valmiiksi, minulle tulee kiintiö täyteen koko hommaan hetkeksi. 

Haluan käydä kalamarkkinoilla. Joka syksyiset kalamarkkinat, niin asuinkaupungin kuin Stadin silakkamarkkinat, merkkaan kalenteriin hyvissä ajoin. Varsinkin kun kevään kalamarkkinat jäivät sairastelun takia välistä. Rakastan erilaisia kalaruokia ja markkinoilla on aina kivan leppoisa tunnelma. Nämä ovat ehdottomasti yksi syksyn kohokohta ja usein kalamarkkinat ovatkin minulle se varsinainen syksyn aloitus. 

Haaveissa on ulkoilla ruskassa. Odotan niin innolla ruska-aikaa, sillä luonto on tällöin kauneimmillaan. Toivottavasti ruska kestäisi pitkään, sillä tämähän vaihtelee ihan joka vuosia. Toivon myös poutaista syksyä tai ettei nyt ihan päivittäin sataisi.

Aion leipoa ja kokata. Parasta kun helteiden jälkeen pääsee taas kunnolla kokkaamisen ja leipomisen pariin, sillä näistä pidän kovasti. Tosin minut nuorena tunteneet, eivät varmaa usko millainen leipuri olen nykyään, sillä nuorempana tämä ei todellakaan ollut lempipuuhaani. Nykyisin taas kokeilen innoissani uusia reseptejä ja minusta on kiva leipoa ja laittaa ruokaa kauden mukaan, erimerkiksi mustikka-aikaan niistä, omenasta ja näin edespäin. 

Haluan katsella lempisarjoja. Syksyn tullen lempisarjat alkavat taas pyöriä, kuten Maajussille morsian. Pidän jotenkin leppoisasta sarjasta vuosi toisensa jälkeen, siinä on lämmin tunnelma. Olenhan itsekin maalta kotoisin, tosin en ihan lehmien keskeltä sentään. Sarjahan on jo alkanut, mutten ole vielä ehtinyt kaikkia jaksoja edes katsoa. Muita katsottavia sarjoja, joita odotan innolla, ovat ainakin Only Murders in the Building ja Dexter: Resurrection.

Iltojen pimetessä on kiva viettää leffailtoja. Sarjojen lisäksi on ihana katsella kotona leffoja, vihdoinkin kun saa hyvällä omalla tunnolla nimenomaan olla kotona illat. Kotona elokuvien katsomisessa, jos vertaa varsinaisiin leffateattereihin, on se että elokuvan voi jättää kesken ja jatkaa seuraavana päivänä. Harvoin nimittäin jaksan keskittyä monen tunnin leffaan kerralla tai vähintään nukahdan kesken kaiken. 

Aion käydä keskiviikkoisin ompelutunneilla. Mietin hetken, että osallistunko tänä syksynä kaupunginopiston ompeluun ollenkaan, mutta lopulta päätin ilmoittautua taas kerran, sillä harrastus antaa kivasti ryhtiä viikkoihin. Pidän myös luovasta tekemisestä, jossa saa itse toimia vaikka vaatesuunnittelijana. Haaveissa olisikin ommella hame tai pari syys- ja talviasuissa pidettäväksi. 

Haluaisin suunnata Helsinkiin opastetulle kävelykierrokselle. En haaveile syksyyn ulkomaanmatkasta, mutta haaveilen opastetusta kierroksesta Helsinkiin, esimerkiksi Eiran alue kiinnostaa kovasti. Keväällä aloitin Katajanokan kierroksella, joka oli minusta äärettömän kiva kokemus. Tykkään kävellä ja katsella rakennuksia, tässä yhdistyvät molemmat, mutta saa samalla vielä nippelitietoa paikoista. 

Haluan panostaa blogiin. Palata enemmän varsinaiselle kameralla kuvattuihin asukuviin, käsitöiden esittelyyn ja vuodenaikojen fiilistelyyn. Haluan panostaa enemmän blogiin ja samalla vähentää turhaa Instagramin selaamista, minulle tulee siellä usein kiireinen tunne, josta en pidä. Blogi tosin on elämäni pahin aikasyöppö, sillä tähän saa käytettyä niin paljon aikaa, kuin sille vain antaa, itse käytän kymmeniä tunteja viikossa. Toisaalta blogi on luovaa tekemistä, josta nautin ja millä sitä itsensä tekisi kiireiseksi, jos ei tällä, hehe. 

Vaalea setti ja painopuhetta

Mainos/Vaatteet saatu Wasabiconceptiltä

pusero - Wasabiconcept (saatu 2025) 

housut - Wasabiconcept (saatu 2025) 

laukku - Ganni (2025) 

tennarit - Adidas (2025) 

aurinkolasit - A.Kjærbede (2025)

Ei ole mikään salaisuus, että minulle on tullut painoa vuosien varrella. Vaatekoko on muuttunut XS-koosta M-L-kokoon. Karkeasti sanottuna vaatekaapistani löytyy vaatteita kaikkea aina 36-42 väliltä. En edes tällä hetkellä tiedä tarkkaan paljonko painan, eikä se sinänsä minua edes kiinnosta. Painoindeksi mukaan ollaan varmasti pahemmalla puolella, mutta indeksiä tärkeämpää itselleni on oma oloni. Kävelen paljon päivittäin, eikä minulle tuota ongelmaa kävellä vaikka kuukautta putkeen yli pariakymmentä kilometriä päivässä, joten tätä pidän oman "hyvän" painoni määritelmänä. Siinä vaiheessa, jos en jaksaisi enää painon vuoksi liikkua, kuten nykyään, pohtisin pitääkö asialle tehdä jotain. Paino ja ulkonäkö on kuitenkin lopulta yksi elämän vähäpätöisin asia, minkä ehkä vasta ymmärtää siinä vaiheessa, jos kärsii tai on kärsinyt muunlaisista terveysongelmista. Nimittäin jos olet sairas, sinulla on vain yksi ongelma eikä se todellakaan ole ulkonäkö.

Aloin pohtia ulkonäköasiaa, kun vietimme kesällä kaupunkifestivaaleja kaveriporukassa, jossa oli eri kokoisia naisia, ja puhuimme, onko ikäkriisiä ilmoilla. Aika yksiselitteisesti ajatukset liittyivät ulkonäköön, ryppyihin ja siihen painoon. Kunnes itse tokaisin, etten juuri ajattele näitä ja hyvään itsetuntoon on varmasti vaikuttanut tämä blogiharrastus. Kun katselen itseäni jatkuvasti kuvissa, siihen turtuu. Tiedostan myös paremmin kuin hyvin, miten elämä on lyhyt, eikä aikaa kannata hukata ulkonäöstä murehtimiseen. Paino ei ole missään määrin kauneuden tai onnellisuuden määritelmä. Yleensä se myös näkyy ulospäin, olipa henkilö minkä kokoinen tahansa, jos hän on sinut itsensä kanssa. Itsevarmuus kaunistaa eniten, olitpa hoikka tai pehmeämpi. Paras pukeutumisvinkki on, että käyttää oikean kokoisia vaatteita, liian pienet vaatteet eivät tee oikeutta kenellekään. Jos se vanha vaatekoko ei enää mahdu, vaihda suosiolla seuraavaan. 

Tästä päästäänkin aasinsillan kautta aiheeseen, kun pääsin testaamaan tanskalaisen Wasabiconceptin vaatteita. Minulle on ennestään tuttu brändin sisar, Soyaconcept, jolta esimerkiksi ostin juuri Tallinnan reissulla paljettimekon. Sisarbrändi Wasabiconcept on keskittynyt kurvikkaimpien naisten pukemiseen. Heidän missionsa on, miten muoti kuuluu kaikille ja jokaisen naisen tulisi voida tuntea olonsa mukavaksi ja tyylikkääksi vartalostaan ​​riippumatta. He myös valmistavat korkealaatuista muotia lempeään hintaan. Tanskalaiset ne vain taitavat tyyliin täydellisesti.

Sain valita muutaman vaatteen brändiltä, mutta blogipostauksen kirjoitan ihan omasta ilostani, sillä ehdottomasti halun vinkata vaatteista teillekin. Rakastan erilaisia settejä, joten päädyin luonnonvalkoiseen housujen ja puhvihihaisen puseron yhdistelmään, molemmissa minulla on koko 42. Minulta löytyy myös housuihin sopiva huppari, joka vilahtikin Instagramin puolella. Tällaiset setit ovat niin monipuolisia, päällä rentoja mutta siistejä, eikä vaaleasta näy muuten yhtään läpi, joten toimivat täydellisesti omassa arjessani. Kuten tiedätte, kelpuutan kaappiini vain vaatteita, joita voin pitää paljon. Vaalea sävy on minusta kaunis ympäri vuoden, vaikka niin housuja kuin paitoja oli useampaa sävyä mallistossa. Mikäli haluatte tutustua Wasabiconceptin tuotteisiin, niin koodilla Anne15 saatte verkkosivuilta tilatessa 15% alennuksen. 

Tallinnan matkagarderobi

Tallinnasta puheen ollen, kuvasimme taas kuuden päivän reissulla matkagarderobini päivän asujen muodossa. Elokuun lopussa kaupunkiin pakatessa oli taas melkoinen tenkkapoo, mitä sitä mukaansa ottaisi. Säätiedot tuntuivat muuttuvan tunnin välein ja paikan päällä sitä nopeamminkin. Ennen lähtöä oli täysi kesä, mutta säät viilenivät hieman välissä ja Tallinnan päässä olikin sitten ihan kaikkea mahdollista loppukesän säätä. Pakkasin siis matkalaukkuun hametta, toppia, takkia, hellemekkoa... 

Mukavuus, helppous ja yhdisteltävyys, oli matkalaukkuni sisällön teema. Yksivärisiä kappaleita, ruskeaa, valkoista, nahkatakki, pari hametta, pari laukkua, kahdet tennarit, useampi toppi ja t-paita. Minulla on myös aina joku asu, jota käytän vain hotellilla aamupalalla, tällä kertaa se oli ruskea collegepaidan ja housujen setti. Tosin lopulta käytin collegepaitaa muutenkin useamman kerran tummanruskean satiinihameen kanssa, ne ovat minusta yllättävä, yhteensopiva pari.

Vaatteita sai vaihtaa useamman kerran päivässä, niiden kastuttua tai kuumuuden vuoksi, joten onneksi oli tarpeeksi vaihtovaatteita, kuten toppeja ja t-paitoja matkassa mukana. Ainoastaan yksi hellemekko jäi käyttämättä, vaikka siinäkin olisi eräänä päivänä pärjännyt vallan mainiosti. Muuten onnistuin melkoisen hyvin pakkaamaan sopivan määrän vaatteita mukaan, harjoitus tekee mestarin.

Sadepäivän tekemistä Tallinnaan

Meille sattui kuuden päivän Tallinnan reissulle pari sateista päivää, oli kaatosadetta ja toinen päivä aamusta iltaan inhottavaa tihkusadetta. Myönnän heti, että nuorempana olin todella sään armoilla ja koko päivä saattoi mennä pilalle, jos satoi. Onneksi iän mukana ajatusmaailma on muuttunut, säälle kuin ei mitään mahda, mutta voi silti puuhailla paljonkin. Hotellimme myös itsessään sijaitsi Rotermannin korttelissa, joten periaatteessa alueelta ei tarvisi edes poistua huonolla ilmalla, sillä sieltä löytyy niin mahdollisuudet shoppailuun, museoita, ravintoloita, kahviloita jopa elokuvateatteri. Tänään ajattelinkin jakaa sadepäivän vinkkejä Tallinnaan, sillä nähtävää ja tehtävää on paljon myös sadesäällä. Harvemmin tulee tosin kuvattua ankeilla keleillä, mutta tällä kertaa sadepäivän kuvia tänne. Joten napataan sateenvarjo mukaan ja lähdetään viettämään sadepäiviä Tallinnaan. 

Kiertele museoissa. Klassinen sadepäivän tekeminen on tietysti mikäs muu kuin museoissa kiertely. Näitähän Tallinnassa riittää, joten siitä ei ainakaan jää tekeminen kiinni. Olin kaavaillut käyntiä Rotermannin korttelin PoCo – pop-taiteen museoon, sillä sinne oli hotelliltamme lyhyt matka. Kyseisessä museossa olemme käyneet aiemminkin, mutta siitä on parisen vuotta aikaa. Museo on äärettömän mielenkiintoinen, taide jota minäkin ymmärrän. Valitsimme kuitenkin sadepäivän museoksi vanhassa kaupungissa, Tallinn Museum of Orders of Knighthoodin, jonka mies bongasin aiemmin ohi kävellessämme. Googlaamalla löytyy lukuisia museovaihtoehtoja kaupunkiin, joten varmasti jokaisen kiinnostuksen kohteisiin sopiva. 

Istuskele rauhassa kahvilassa. Kahvilan sisällä ei säällä ole väliä. Kaupungissa on monen monta kahvilaa, joissa haluaisin käydä. Sadepäivänä kävelimme sisään niin ikään hotellimme lähellä olevaan MyCakeen, jossa oli kiva istuskella kahvikupposen kera sadetta pidättelemässä. 

Tutki Telliskiveä. Trendikäs Telliskiven alue on kaunis myös sadesäällä, siellä olevat pirteät värit ja muraalit piristävät harmaan kelin kertaheitolla. Tutustu kiinnostaviin myymälöihin, käy Fotografiskassa, nauti lounasta vaikka F-hoonessa tai maukkaat burgerit vanhaan junanvaunuun rakennetussa Pegasuksessa. Telliskivessä saa helposti vierähtämään useamman tunnin ja siinä sivussa ankea kelikin unohtuu.  

Lähde raitiovaunu ajelulle. Kävi mielessä, miten hauska olisi lähteä ratikka-ajelulle vailla määränpäätä, vaikkei tätä tällä kertaa toteutettukaan. Miten loistavaa ajanvietettä sateella olisi ratikka ajelu ympäri kaupunkia. Vaunun sisältä näkisi kivasti maisemia, olematta kuitenkaan kuin uitettu koira. Raitiovaunulla ajelu ei myöskään ole todellakaan mitään kallista lystiä Viron päässä. 

Nappaa herkkuja mukaan hotellille. Mitä jos kerrankin viettäisi ihan vain hetken aikaa hotellihuoneessa, jossa ainakin allekirjoittanut käy yleensä vain kääntymässä ja nukkumassa. Ihastuin Viru keskuksen alakerran ruokakaupan leipomotiskin tarjontaan, josta sai parasta banoffeeta ja jopa erikoiskahvit mukaan. Kävinkin pariin otteeseen hakemassa kakut mukaan hotellille. Hotellilla voi hengähtää ja kuivatella hetken, samalla katsella, miten sade ropisee ikkunaan.

Kiertele Balti Jaama torilla. Mielenkiintoinen kauppahalli on aina käymisen arvoinen, mutta sateella täällä ei ainakaan kastu. Torin hedelmien ja marjojen väriloista saa melko äkkiä unohtamaan ulkona vallitsevan huonon sään. Torilla saa tietysti myös syötävää, joten täällä viihtyy pidemmänkin tovin. Second handin ystäville yläkerrasta löytyy useampi mielenkiintoinen myymälä, josta voi tehdä löytöjä tai vain inspiroitua.

Tutustu panimoihin. Oluen ystäville Tallinna on pullollaan paikallisia panimoita, joissa viihtyy myös ei varsinaiset oluen ystävät. Esimerkiksi yksi panimo, Humalakoda, löytyy Balti Jaama torin yläkerrasta, jossa sadesäällä ainoastaan ulkoterassi vaihtui sisätiloihin. Toinen panimo, Beer House, jossa vierailimme parinakin iltana, löytyy vanhasta kaupungista. Panimoilla on jotenkin leppoisa tunnelma ja näistä saa myös nälän yllättäessä maistuvia ruoka-annoksia. 

Mene hyvällä omallatunnolla ostoksille. Shoppailu on kivaa tekemistä sadesäällä, sillä luonnollisesti kaupoissa ei kastu ja allekirjoittaneella on usein ajatus, miten hyvää säätä ei saisi "tuhlata" sisätiloissa. En kuitenkaan halua päättömästi haahuilla kaupoilla tekemässä heräteostoksia, mutta mikäli ostoslistalla on muutenkin jotain, niin ne voi hoitaa huonolla säällä. itse ole mikään suuri ostoskeskuksien fani, mutta Viru keskuksesta löytyy kauppoja joka lähtöön saman katon alta. Ostoskeskuksen yläkerran Rahva Raamat kirjakaupassa saisi varmasti vietettyä tunteja, sillä valikoima on mahtipontinen. Lisäksi kirjakaupan sisältä löytyy kahvila. Postailinkin juuri Virolaisia ostosvinkkejä, joten ehkä näistä voisi napata ideoita myös sadepäivän shoppailu kierrokselle. 

Suuntaa ravintolaan, jossa olet aina halunnut käydä. Kun kaupungilla liikkuu vähemmän porukkaa sään vuoksi, saa helpommin pöydän ravintolasta, koska tungosta ei ole. Minulla on valahtelematta vuosia ollut listalla vanhankaupungin vihreä puutaloa, jossa aiemmin sijaitsi ravintola Manna La Roosa nykyisin Aamen. On kuitenkin ollut huonoa tuuria, kun ensin edellinen ravintola oli suljettu tässä osoitteessa, kun sinne suuntasin. Tämän jälkeen rakennus oli pitkään remontissa. Kun olimme menossa remontin jälkeen uuteen avattuun ravintolaan, se oli juuri kyseisenä päivänä kiinni. Vihdoin elokuisena sadepäivänä pääsimme ravintolaan illalliselle. 

Päädy sattumalta uusiin paikkoihin. Sadetta pidätellessä voi asuta sisään itselleen uusiin paikkoihin, niin kahviloihin kuin kauppoihinkin. Tämähän onkin ihan parasta, voi tulla käytyä paikoissa, joihin ei olisi poutasäällä tajunnut mennäkään. Voi löytyä uusia suosikkejakin, joihin palaa seuraavilla reissuillakin. 

Ihaile näköaloja Toompean mäellä. Vaikka näköalojen ihailua usein kaavailee aurinkoisiin päiviin, suuntasimme sinne tällä kertaa sadesäällä. Parhaat Toompean mäen näköalapaikat olen listannut tässä postauksessa. Itse jopa innostuin näköaloista sateella, sillä olen monta kertaa nähnyt maiseman auringonpaisteessa, mutten koskaan sadesäällä. Paikalla ei myöskään ollut ruuhkaa, kuten poutasäällä kesäaikaan on, joten maisemia sai ihailla väistelemättä niin montaa muuta turistia.