Trenssikelit ja ostolakon päätös

trenssi - &Other Stories (2024) 

merinopoolo - Uniqlo (2024 New York) 

villahousut - &Other Stories (2019) 

laukku - By Far (2023) 

tennarit - Adidas (2024) 

aurinkolasit - &Other Stories (2025) 

Hei, hei maaliskuu! Täytyy todeta, ettei kulunut kuukausi ollut ihan armeliain itselleni. Oli sairastumista (siitä en edes mainitse, miten mahdotonta lääkäriin on päästä), innostumista ja sen päälle suuria pettymyksiä työelämään liittyen, näitä kun tulee useita saman aikaisesti tuntuvat ne vielä ankeimmilta. No mutta, jos jotain huonoa niin hyvääkin. Maaliskuussa kevät pääsi kunnolla alkamaan, korkkasin esimerkiksi trenssin viikkoja aiemmin kuin yleensä keväisin. Kävin kahdilla eri messuilla ja haaveilemallani kävelyllä Katajanokalla. Fiilistelin aurinkoisia päiviä ja tieto siitä, miten kesä on vasta tuloillaan piristää. Myös vanha sanonta "kaikella on tarkoituksensa" pitää paikkansa ja takaraivossa on kuitenkin tieto, miten kaikki on vain väliaikaista.

Tänään loppuu virallisesti vuoden alussa aloittamani ostolakko, mutta kuten mainitsin, päätin lopettaa sen viikkoa aiemmin, kun olin Helsingissä ja ostin mustat perushousut. Pohdin, ettei viikolla ole isossa kuviossa enää mitään merkitystä ja mieluummin ostan housut sovituksen kautta paikan päällä ollessani, kun alan tilata ja maksaa postikuluja viikon päästä. Huomasin ostolakon aikana, että kaipasin vanhojen vaatteiden tilalle uusia vastaavia, kuten noita housuja, piristävää punaista ja ohuita pitkähihaisia paitoja välikausiin. Teinkin perjantaina täsmäiskun Nansolle, josta löysin muutaman aina toimivan perusvaatteen. Täytyy muuten mainita, että kaikki uudet vaatteet ostin pois myymilläni vaatteilla saaduilla tuloilla, eli siinä mielessä rahaa ei ole kulunut vielä tänä vuonna tavallaan vaatteisiin ollenkaan. 

Periaatteessa olisin voinut jatkaa ostolakkoa, mutten koe siihen tarvetta. Pohdin nykyään kaikki ostokset todella tarkkaan ja ostolakko lähinnä vain vahvisti ajatusmaailmaa. Haluan garderobiini aikaa ja käyttöä kestäviä vaatteita, joita on helppo yhdistellä keskenään. Tänä vuonna en halua tehdä yhtään hutiostosta ja vaatteisiin menevän rahasumman vuositasolla haluan vähintään puolittaa aiempiin vuosiin. Kuulostaa hyvinkin saavutettavalta tavoitteelta, sillä haluan kuitenkin toisinaan päivittää garderobia enkä tehdä elämästä liian rajoitettua. 

Seitsemän asua samalla vaatteella - Nahkatakki

Kuten lupasin, julkaisin maaliskuussa aina keskiviikkoisin seitsemän asun koosteen jonkun tietyn vaatteen ympärille. Luin aiemmin artikkelin, jossa kerrottiin ihmisen käyttävän samaa vaatetta keskimäärin seitsemän kertaa, kunnes se siirtyy kiertoon. Olin itsekin nuorena juuri tällainen, hyvä jos samaa vaatetta käytin edes sen seitsemän kertaa. Nykyään yritän pitää garderobin edes jossain määrin järkevänä, vaikka tavallaan koen pukeutumisen olevan myös osittain harrastus, eikä täydellistä vaatekaappia olekaan. Voin kuitenkin vakuuttaa, että yhtä ikilempparia, mustaa nahkatakkia, olen käyttänyt varmaan seitsemänkymmentä kertaa, joten ehdottomasti tämä lempivaate oli otettava mukaan koosteeseen. 

Musta nahkatakki on kuulunut pukeutumiseeni yli kymmenen vuoden ajan. Takkeja on tullut ja mennyt vuosien varrella, vaatekoko on muuttunut ja pitkään tuntui, ettei moitteetonta nahkatakkia olekaan. Kunnes pari vuotta sitten löysin ruotsalaisen Human Scalesin kaikin puolin täydellisen rotsin, sen uskonkin olevan pitkäaikainen kaveri. Hinta ostohetkellä kirpaisi, mutta en ole ikinä katunut tähän laitettuja euroja. Human Scalesin tuotteet ovat myös valmistettu käsityönä Euroopassa, siinä suhteessa hinnat ovat hyvinkin kohtuulliset. 

Mikäli pitäisi nimetä vain yksi lempivaate, omalla kohdallani, se olisi hetkeäkään miettimättä tämä nahkatakki. En ole tippaakaan bleiserityyppi, mutta nahkatakkinainen senkin edestä. Nahkatakki sopii kaikkeen ja asut saavat aina vähän ilmettä sen kanssa. En keksi mitään, mihin nahkatakkia ei voisi yhdistää, sopii niin kukkamekkojen kuin huppareiden kanssa. Tämä seitsemän asun kooste päättyykin näihin nahkatakkiasuihin, mutta jatkan tätä postaussarjaa varmasti joskus tulevaisuudessa, sillä haluan täällä blogissa nimenomaan inspiroida enemmän samojen vaatteiden yhdistelyyn. 

Kävelyllä Katajanokalla ja sunnuntai Helsingissä

Muistatteko, kun helmikuussa olin kävelyllä Helsingissä ja pohdiskelin postauksessa, miten mielenkiintoista olisi joskus osallistua opastetulle kävelykierrokselle? Aloinkin heti tuolloin tutkimaan asiaa ja minulle selvisi, että Walk Helsinki järjestää nimenomaan sellaisia. Tarjolla oli kävelykierroksia moniin kaupunginosiin, joten päätin aloittaa kierroksella Katajanokalla, se kun on minulle tuntemattomampi alue, vaikka sielläkin olen omatoimisesti kierrellyt vuosien varrella. Usein käyn Helsingissä kerran tai pari kuussa, mutta maaliskuussa vierailin siellä jopa kolmena viikonloppuna, kun monet menot sattuivat samalle kuukaudelle. Katajanokan kävelykierrokselle olin nimittäin ilmoittautunut jo hyvissä ajoin helmikuun puolella.

Sunnuntai alkoi aikaisella aamuherätyksellä, sillä lähtöä kotoa oli jo hyvissä ajoin vähän seitsemän jälkeen. Kahden tunnin bussimatka sujui taas nopeasti, matkalla ihailin ohi ajettavaa Porvoon Vanhaa kaupunkia, jonka näkee kivasti bussin ylemmästä kerroksesta sekä bongailin niin joutsenpareja pelloilta kuin peuraporukoita, selkeät kevään merkit! Lähdin aikaisemmalla bussilla, kuin periaatteessa olisi ollut tarve, mutta halusin olla hyvissä ajoin Helsingissä, jotta ehdin rauhassa käydä aamupalalla ja tunnelmoida rauhallista sunnuntaiaamua keskustassa.

Olinkin heti kymmenen aikaan Aleksanterinkadun La Torrefazionessa, jossa tilasin aamiaissetin lohileivällä ja chia-vanukkaalla. Kahvilassa oli vielä ihanan rauhallista ja istumapaikka löytyi helposti. Kuten olen monta kertaa sanonut, minulla ei ole ongelmaa mennä yksin minnekään, kuten ravintolaan. Päinvastoin, nautin yksin kaupungilla käynnistä ja tämä on minulle ihan henkireikä. Olen sosiaalinen ja loistava ihmisten kanssa, mutta nämä eivät sulje toisiaan pois. Menen innoissani tilaisuuksiin, josta en tunne ketään, sittenhän nimenomaan tutustuu uusiin ihmisiin, kuten tuollaisella opastetulla kävelyllä. 

Maaliskuun pukeutuminen on tuottanut päänvaivaa, kun kevät on usein aika petollista lämpötilojen suhteen. Aamulla kotoa lähtiessä tein päätöksen heittää päälle villakangastakin merinovillaisen poolon päälle, tämä osoittautuikin hyväksi ideaksi. Kuten tiedätte mottoni, perusvaatteet hyvissä materiaaleissa toimivat aina. Jalkaan vielä rennot villaiset ribatut housut ja tennarit. Tällaiset perusasut ovat kaupunkikelpoisia, mutta setti oli mukava ja tarpeeksi lämmin myös kävelykierroksella.

Aamiaisen jälkeen kävelin vähän keskustassa ja mietin, ettei olisi parempaa säätä voinut päivälle sattua, pelkkää aurinkoa! Kahdeltatoista suuntasin opastetun kävelyn tapaamispaikalle Katajanokalle. Oppaan johdolla kävelimme puolitoista tuntia kuullen samalla Katajanokan historiasta, milloin ja miten alue alkoi nousta nykyiseen loistoonsa, sillä aikojen alussa miljöö oli slummia. Yksi Helsingin upein katu on tietysti Luotsikatu, joka onkin oikein Katajanokan ylpeys, se on suosittu nähtävyys ulkomaalaistenkin turistien keskuudessa. Kadun molemmin puolin ovat kaikki jugend-talot säilyneet sellaisinaan.

Kierroksen aikana opimme ainakin missä Tove Janssonin koti sijaitsi, sekä mistä hän on luultavasi aikoinaan saanut inspiraation Muumitaloon, vastapäätä sijaitsevasta talosta. Tutkimme lähemmin rakennusten upeita yksityiskohtia, joita ei ihan vain ohi kävellessä edes tule ajatelleeksi ja kuulimme Katajanokan vankilan historiaa, joka nykyisin toimii hotellina. 

Kävelyn jälkeen olin varannut itselleni vielä nelisen tuntia aikaa kuljeskella kaupungilla. Päätin samalla reissulla kiertää kaupat ja käydä lounaalla, tosin lounas vaihtuikin illalliseen tuhdin aamupalan vuoksi. Välillä istuin ulkona nauttien kevätpäivästä. Huomasi, miten sää vaikutti ja ihmisiä olikin jo paljon liikenteessä. Minulla oli tarkoitus vähän silmäillä ja ehkä jo ostaa, pari vaatetta, joista olin huomannut pulaa ostolakon aikana. Palaan ostolakkoon vielä omassa postauksessaan, mutta tässä vaiheessa kuuta päätin, ettei yhdellä viikolla lakon kanssa ole enää mitään merkitystä. Kiersinkin oikein ajan kanssa monet liikkeet läpi, tosin ostin ainoastaan yhden täysin pakollisen ostoksen, mustat housut, joista kirjoittelin tässä postauksessa. &Other Storiesin kevään mallisto miellytti kovasti, pallokuosia ja laventelililaa, muttei tarvetta nyt millekään uudelle ja "trendikkäälle" nyt ole. 

Kauppakierroksen päätin jatkaa kävelyä vielä Bulevardille ja Punavuoreen. Opin muuten myös opastetun kävelykierroksen aikana, että sen jälkeen kun Katajanokka alkoi nostaa arvoaan, siirtyi vähävaraisempi väestö Punavuoreen. Tänä päivänä taas molemmat alueet ovat haluttua ja kallista asuinaluetta. Summa summarun, opastettu kierros oli todellakin mieleeni ja palaan varmasti myöhemmin muiden kaupunginosien pariin tätä kautta. Hauska huomata heti, miten eri tavalla silmäilin arkkitehtuuria opastetun kävelyn jälkeen, aloin heti kiinnittää enemmän huomiota yksityiskohtiin. Helsinki päiväni päättyi illalliselle Bulevardin Lie meen, jossa valitsin tuhdin bowlin. Kuudelta lähti bussi takaisin kotiin päin ja kotona olin kahdeksan jälkeen. Ihana sunnuntai! 

Seitsemän asua samalla vaatteella - Leopardi hame

Minulla ei ole sinänsä väliä, mistä vaatteeni ostan, jotkut kappaleet ovat kalliimpia ja jotkut edullisempia löytöjä. Tärkeintä on se, että vaatetta oikeasti myös käyttää, sillä ekologisin vaate on aina se käytössä oleva, jota pitää paljon ja pitkään. Hyvä esimerkki on tämä H&M:n parinkympin leopardi hame, jota olen käyttänyt varmasti koko rahan edestä ja enemmänkin. Metsästin loppukesästä pitkään tämän tyyppistä hametta verkkokauppoja, kivijalkoja ja Tallinnaa myöten, kunnes hame löytyi paikallisen myymälän rekiltä yksinäisenä. Leopardikuosi on minusta klassikko ja uskon satiinihameidenkin tulleen jäädäkseen, ainakin omaan garderobiini. Hame on todella moneen yhdisteltävä, joten tässä keskiviikon koosteessa seitsemän arkista asuideaa leo hameen kanssa.

Tykkään yhdistellä eri tyylisiä kappaleita keskenään, kuten siisti satiinihame collegepaidan ja tennareiden kanssa. Mielestäni tällainen midihame toimii sinänsä ympäri vuoden, paitsi kuumimpina kesäpäivinä. Hameen ainut huono puoli onkin, että se on polyesteriä, eli ei mikään hellevaate. Muutoin materiaali toimii alaosassa hyvin, hame ei rypisty, kutistu pesussa ja se on äärettömän ihana päällä. Vaikka välttelen yleisesti polyesteriä, alaosissa materiaali menee tiukan seulani läpi. Tätä kyseistä printtiä hameesta ei ole enää myynnissä, mutta valikoimissa on samaa hametta (mainoslinkki H&M) useampaa eri sävyä ja materiaalikin on vaihtunut viskoosiin, tai väristä riippuen polyesteri/viskoosi sekoitukseen. Vinkkini muuten satiinihameeseen, ota tarpeeksi väljä koko, jotta hame ei kirraa ja laskeutuu hyvin. 

Vielä villakangastakissa

villakangastakki - Ivo Nikkolo (2024) 

pooloneule - Enkel Studio (2022) 

housut - &Other Stories (2019) 

laukku - Poléne (2023) 

tennarit - Adidas Samba (2024) 

aurinkolasit - Chimi (2023) 

kämmekkäät - neulotut (2025) 

Näin maaliskuun puolivälissä kevätauringon paistaessa, omat suosikki talvivaatteet alkavat tuntua tunkkaisille. Takit ja villapaidat, joissa on mielellään kulkenut kuukausia, alkavat kyllästyttää todella ja näyttää jotenkin ankeilta. Meinasinkin jättää tämän asun julkaisematta juuri edellä mainitusta syystä, mutta menköön nyt toivottavasti viimeisenä asuna paksun paidan kanssa tälle talvikaudelle. Hiljalleen huomaa, miten alkaa kaivata raikkautta pukeutumiseen, mutta esimerkiksi trenssiin ei ole vielä voinut siirtyä, sillä tänäkin aamuna maa oli taas valkoinen lumesta. Kävin kyllä jo hakemassa kevättakit varastosta odottamaan käyttöä, samalla vein jo muutamat talvitakit pois eteisestä viemästä tilaa. 

Loppuvuodesta Tallinnasta ostettu Ivo Nikkolon tummanruskea villakangastakki oli kuluneen talven suosikki, mutta luulen, että nämä ovat nyt viimeiset kuvat sen kanssa, kunnes takki on aikaa siirtää kesälomalle odottamaan ensi syksyä. Villakangastakkien lisäksi olen totaalisen kyllästynyt neuleisiin ja varsinkin käteviin pooloihin. En tykkää, että asussa on monta elementtiä kerrallaan, vaan pidän hyvinkin selkeälinjaisista lookeista, jonka vuoksi suosin usein pooloja syys- ja talvipukeutumisessa. Nyt innostaisi poolojen sijaan enemmän t-paidat ja villapaidat siirtäisin mielelläni jo kokonaan pois silmistä.

Ruskeat Adidaksen Sambat hankin nippanappa viime vuoden puolella, sillä sain ne vuoden viimeisenä päivänä. Korkkasin tennarit vasta ihan hiljattain käyttöön. Samba -malli istuu omaan jalkaani täydellisesti. Harvassa on kengät, jotka voi korkata suoraan käyttöön ja kävellä heti useita kilometrejä. Tiesin, että malli on mukava jalassa, sillä minulta löytyy vaaleat popot ennestään, niissä kuljin suurimman osan Amerikan matkastakin, kävellen valehtelematta kymmeniä, varmaan satoja, kilometrejä.

Päättymätön pallokuosi

 Postaus sisältää mainoslinkkejä 

t-paita (mainoslinkki Lindex) - mekko - pusero - lyhyt hame 

pitkähiha - vaalea pusero (mainoslinkit H&M) 

vaalea mekko - shortsit - hame (mainoslinkit Lindex)

Ilahduin kovasti huomatessani, että iki-ihanaa pallokuosia on pitkästä aikaa hyvin saatavilla lempiliikkeideni valikoimissa. Pilkkukuosi on klassikko, mutta vaatekauppojen valikoimiin se palaa aina kausittain ja ainakin tuntuu, että olisi mennyt vuosia välissä, kun printtiä ei ole ollut saatavilla juurikaan. Omassa garderobissani pallokuosia on aina jossain muodossa olemassa. Vuosien varrella kaapista on löytynyt niin mekkoa, puseroa, hametta kuin housua nyt ainakin tässä klassikko kuviossa, mutta tällä hetkellä minulta löytyy vain muutama vuosia vanha mekko. Ehdottomasti kaapissani olisi tilaa esimerkiksi pilkulliselle puserolle ja hameelle. Minusta olisi hauska yhdistää esimerkiksi ylä- ja alaosa vastaväreissä, jolloin kokonaisuus on mielenkiintoinen, muttei yliampuva. Vaikka olen arka yhdistelemään kuoseja keskenään, niin pallo ja raita yhdessä ovat myös vekkuli pari. Miellyttääkö polka dot -kuosi teidän silmäänne?

Asu kaupungilla

balaclava - neulottu (2022) 

takki - Arket (2022) 

alla college - Marimekko (2023) 

nahkahame - Minus (2023) 

laukku - Louis Vuitton (2014) 

nilkkurit - Pavement (2022) 

aurinkolasit - &Other Stories (2025) 

Maaliskuun teema on ollut erilaiset messut, sillä kuun alussa kävimme siskon kanssa Helsingin Kädentaidonmessuilla, jotka järjestettiin Wanhassa satamassa. Näin kuun puolivälissä oli Automessujen vuoro, jotka järjestettiin Messukeskuksessa, suuntasimmekin sinne miehen kanssa menneenä perjantaina. Lähdimme jo aikaisin kotoa liikkeelle ja vietimme kaupungissa koko päivän. Kävimme ensin keskustassa kävelemässä ja lounaalla, josta ajelimme ratikalla Pasilaan Messukeskukseen ja Mall of Triplaan, ne kun menevät tosiaan läheisen sijainnin vuoksi samalla reissulla.

Voihan takatalvi, minkä asudilemman sait aikaan. Oli jo ihan kevät, kunnes lumipeite ja pakkaset palasivat ja kotoa lähtiessä oli täysi talvi. Helsingissä oli ihan jäätävä tuuli ja pakkanen tuntui paljon purevammalta, kuin mittarista katsottuna olisi voinut olettaa, toisaalta aurinko lämmitti paikoittain kovastikin. Keskustassa on onneksi paljaat kadut, vaikka lunta pääkaupunkiinkin oli satanut. Tällaiset säät ovat niin hankalia pukeutumisen kanssa.

Tuotti aamulla pientä päänvaivaa, mitä pukea päivään, kun on paljon bussissa istumista, kävelyä, ulkona oloa sekä sisällä messukeskuksessa käyntiä. Asu mikä pitäisi olla helppo niin sisällä kuin ulkona. Päädyin luottovaatteisiini nahkahameeseen, jonka kaverina oli rento collegepaita. Päälle heitin Arketin lyhyen takin ja laukuksi Noén, sillä se mahdutti sisäänsä kaiken tarvittavan tuohon päivään. Korvat oli suojattava, mutta tukan pysyttävä kuosissa, joten ratkaisu oli kätevä balaclava, joka suojaa samalla myös kaulan. Se on näppärä kiskaista pois päästä ja tosiaan hiukset pysyvät alla ojennuksessa. 

Seitsemän asua samalla vaatteella - Kukkamekko

Keskiviikon koosteeseen pääsi tällä viikolla monipuolinen tummapohjainen kukkamekko. Viisi vuotta hyvin palvellut mekko on aikoinaan &Other Storiesin mallistosta peräisin, kyseinen miellyttää vuodesta toiseen. Etsin tuolloin sifonkisia mekkoja, jotka eivät olisi polyesteriä, se kun on päällä kuin muovipussiin olisi kietoutunut. Silloin löysin tämän viskoosista vuorta myöten valmistetun mekon, jonka ostinkin kahdessa värissä. Tiesin, että mekot ovat sellaisia, joita käytän vuosia ja voin todellakin allekirjoittaa ajatuksen näin viiden vuoden jälkeenkin. Pienikuviollinen, väljänmallinen, pitkähihainen mekko on käytössä ympäri vuoden ja vuodesta toiseen. 

Siihen nähden, miten paljon mekkoa olen vuosien varrella käyttänyt, löysin yllättävän vähän asukuvia sen kanssa ja näissäkin näkyy lähes samoja yhdistelmiä. Näissä kuvissa muuten oikein korostuu, miten oma tyylini on pysynyt samanlaisena vuosia, sillä pukeudun aivan samalla lailla kuin viisi vuotta sitten, miltä ajoilta osa kuvista on peräisin. Vuosien varrella tosin olen karsinut pois kuviollisia vaatteita, sillä yhdessä vaiheessa vaatekaappi oli oikea printtien sekamelska, täynnä toisiinsa vaikeasti yhdisteltäviä vaatteita. Tällaisista pienistä printeistä tosin tykkään, sillä ne eivät niin hyppää silmille ja yhdistyvät helposti erilaisten kappaleiden kanssa. 

Mekossa parasta on, että se menee sellaisenaan esimerkiksi tennareiden kaverina, mutta toimii viileämmällä täydellisesti niin erilaisten neuleiden, nahka- ja cargotakin parina. Tätä mekkoa on pidetty ja pesty kymmeniä ja kymmeniä kertoja, mutta on edelleen hyväkuntoinen, muutamia lankapakoja lukuun ottamatta. Ehdottomasti yksi lempivaatteeni, jossa on menty niin ravintolaan illalliselle, työhaastatteluun, kaupungille, ompelutunneille... mekko joka ei koskaan petä!