Kokoruskea asu neulotulla poololla

Rakastan pukeutua samaan väriin päästä varpaisiin, varsinkin syys- ja talviasuissa yhtenäisyys toimii minusta hyvin. Tähän asuun heitinkin kaikki tummanruskeat kappaleet samaan aikaan päälle. Vaatekaapeistani löytyy lähinnä yksinkertaisia, yksivärisiä vaatteita, mikä helpottaa pukeutumista äärettömän paljon, periaatteessa mitä vain voi yhdistellä keskenään. Pidän myös kovasti erilaisten materiaalien yhdistelystä, kuten tästä asusta löytyy pörröinen villaneule, satiinia hameessa, nahkaa laukussa ja mokkanahkaa kengissä.

pooloneule - neulottu (2025) 

satiinihame - H&M (2024) 

laukku - Coach (2024) 

nilkkurit - Bianco (2025) 

aurinkolasit - A.Kjærbede (2025)

Vaatekaapeissani sulassa sovussa ovat ketjuliikkeiden hankinnat, laadukkaat materiaalit, designer asusteet sekä itse tehdyt vaatteet joko ommellen tai neuloen. En ole muodikas pukeutuja, vaan mukavuudenhaluinen. Lähtökohta pukeutumisessani on, että haluan, etteivät asut näytä pahoille vaikka viiden vuoden päästä. Tätä filosofiaa olenkin noudattanut pitkään ja kuten tiedätte, usein lempivaatteeni ovatkin käytössä vuosia. 

Tästä päästäänkin kuvien tummanruskeaan villapaitaan, joka on tämän syksyn neulos. Kaipasin päälle jo viime talvena monesti ruskeaa muhkeaa pooloa ja sellainenhan on helppo neuloa itse. Sen jälkeen, kun opin neulomaan muutama vuosi sitten, en ole enää ostanut valmiina paksumpia neuleita. 

Joskus viime talven aikana löysinkin täydellisen sävyisiä lankoja alennusmyynnistä, mutta neule pääsi tekoon vasta seuraavan syksyn tullen. Neulon villapaidat aina kahta lankaa kerrallaan, kuten tässä käytin Novitan jo tuotannosta poistunutta merinolankaa sekä mohairia, jonka tummanruskea sävy poistui myös tuotannosta. Mitään varsinaista ohjetta en taaskaan noudattanut, mutta inspiraatiota hain parin vuotta sitten julkaistusta Novitan Essentials -lehden yhdestä mallista. 

Halusin neuleen, joka on ylimitoitettu ja siinä on poolokaulus, jonka voi taittaa triplaten, kuten kuvissa tai käyttää todella korkeana kauluksena lämmittämässä talven viimassa. Oma "tavaramerkkini" villapaidoissa on aina löysät pallomaiset hihat, joten tämäkään neule ei ole poikkeus. Neuleesta muodostuikin todella väljä, varsinkin hiha on hurjan laskettu, mutta toisaalta väljänhän minä halusin. Neuloin paidan ylhäältä alas ja pituus muodostui sen perusteella, miten lanka riittää. Menikin todella hilkulle ja juuri ja juuri merino riitti päättelyyn, mutta tuli ainakin käytettyä kerä totaalisesti viimeistä murua myöten. Ruskeaa mohairia sen sijaan jäi vielä useampi kerä, kun hamstrasin sitä tarkoituksella liikaa hinnan ollessa poistomyynnissä jäätävän edellinen, vain euron kerä! Katsotaan mitä lopuista keristä keksin tehdä. 

Monesti muuten ajatellaan, miten itse tehty on edullinen, muttei tämä kyllä pidä useinkaan paikkaansa. Laadukkaat langat ovat lopulta aika arvokkaita ja niitä menee villapaitaan useita keriä. Tähän paitaan esimerkiksi upposi yhteensä 12 kerää, 6 molempia lankalaatuja. Onnekseni tämän neuleen langat löytyivät hyvistä alennuksista, joten paidalle tuli hintaa vain noin kolmisen kymppiä, mikä on materiaaleihin nähden edullinen. Aika on myös rahaa ja "työtunteja" en laskenut, mutta niitä tuli paljon. Tykkään kuitenkin hurjasti neuloa itselleni, se on luovaa tekemistä, mitä kaipaan. Ajatus siitä, miten kenellekään muulla ei ole täysin samanlaista vaatetta on kiehtovaa. Kun tekee itse, arvostus vaatteita kohtaan kasvaa, kun käytännössä näkee mitä niiden teko vaatii. 

Kaapista käyttöön

Tiedän, että jokaisen teistäkin vaatekaapista löytyy kappaleita, joita ei syystä tai toisesta käytä, mutta joista ei raaski luopua. Minullakin on näitä "sitten kun" vaatteita, mutta nykyään vähemmissä määrin, sillä karsin surutta pois, nimittäin kaappien tila on rajallinen. Minulla onkin ollut käynnissä jo ainakin vuoden verran, puen tai myyn projekti. Katson säännöllisin väliajoin vaatekaapit läpi kriittisin silmin, mikäli joku vaate on ollut liian pitkään pitämättä, eikä nytkään halua tarttua siihen, on sen aika ehkä lähteä. Yhdenkään vaatteen perään en ole haikaillut. Haluan, että kaapeissa on vaatteita, joita oikeasti käytän, sillä selkeys helpottaa pukeutumista äärimmäisen paljon. Myös oma elämäntilanne muuttuu ja sitä kautta vaatteiden tarve.

nahkatakki - Human Scales (2023) 

villamekko - &Other Stories (2022)

nilkkurit - Pavement (2021) 

laukku - Louis Vuitton (2014) 

aurinkolasit - Ray-Ban (2018) 

Kuten kerroinkin, syksyn tullen kävin kaapit ja varaston taas urakalla läpi. Siinä samalla bongasin pari juttua, jotka olin jo aikeissa myydä, mutta pääsivätkin käyttöön. Tässä simppelissä syysasussa on nimittäin jopa kaksi kappaletta, jotka meinasivat saada jo lähtöpassit, mutta annoinkin vielä uuden mahdollisuuden. 

&Other Storiesin kamelinruskea villamekko. Kaunis ja ajaton neulemekko, joka on ostettu jo monta vuotta sitten, mutten ollut kuitenkaan käyttänyt kertaakaan! Minulle on tällainen harvinaista, sillä usein kun ostan uuden vaatteen tai asusteen, haluan sen viimeistään seuraavana päivänä päälle. Mekon muistan ostaneeni aikoinaan alennusmyynnistä, voi olla että kevät tuli ja 100% villamekko oli aivan liian lämmin. Myöhemmin muistan ajatelleeni, ettei pitkä mekko sopinut yhteenkään pitkään talvitakkiini mekon helman ollessa niin pitkä. Täysvillainen mekko on myös äärimmäisen lämmin, joten tälle kuumakallelle pitää olla oikeanlainen ilma sen kanssa. Olin jo laittamassa mekkoa myyntiin, kunnes vielä kerran kokeilin. Tajusinkin, että sehän sopii tietysti nahkatakin pariksi sekä juuri edellisessä postauksessa nähtyyn lyhyeen villakangastakkiin. Mekko olikin superkiva ja jäi ehdottomasti käyttöön, välillä nimenomaan omasta garderobista voi tehdä löytöjä. 

Toinen asussa näkyvä juttu on Pavementin nahkanilkkurit. Minulla on useammat brändin kengät ja olen kokenut ne hyvin jalkaan sopiviksi sekä kestäviksi. Nämä Linea nimiset nilkkurit olivat varastossa boksissaan useamman vuoden. Kun ostin nilkkurit neljä vuotta sitten ja otin käyttöön, varret olivat niin tiukat, ettei kenkiä saanut kuin taistelemalla pois jalasta. Lopulta luovutin niiden suhteen ja vein pois silmistä. Taannoin varastoa läpikäydessä popot sattuivat eteeni ja ajattelin, että onpas kivan näköiset, astetta sirommat chunky nilkkurit. Nyt olenkin käyttänyt kenkiä useat kerrat, joten varret ovat ilokseni jo vähän edes venyneet ja niiden kanssa pystyy toiminaan jo suhteellisen yhteisymmärryksessä. 

Muutenkin koko asu on rakennettu vanhojen suosikkien varaan. Laukullakin on ikää jo yli kymmenen vuotta ja aurinkolasit ovat palvelleet lähemmäs kahdeksan vuotta. Ilahdun aina kun huomaan, miten klassikot pitävät pintansa, eivätkä näytä niin sanotusti vanhanaikaisille vuosienkaan päästä. 

Syysasuinspiraatiota - lyhyt villakangastakki

*Postauksen lopussa mainoslinkkejä 

Yksi syy, miksi kirjoitan blogia vuodesta toiseen, on se miten vaatteet tallentuvat kuviin ja oman vaatekaapin sisältöön on helppo palata asuinspiraation ollessa todellinen. Tänäkin syksynä olen kokenut kiireessä asuinspiraation puuttumista, jolloin olen palannut omiin asuihini aiemmilta vuosilta samoilta vuodenajoilta. Suosittelen ehdottomasti kuvaamaan asuja muistiin, ihan vain sinne omaan puhelimen kuvakansioon, vanhoista hyväksi todetuista asuyhdistelmistä on inspiraatioksi myöhemmin. Tänään kaivelinkin kuvakansioita aiemmilta syksyiltä inspiroituen lyhyestä kamelinruskeasta villakangastakista, jonka aion pukea näiden alla näkyvien asujen tapaan tänäkin syksynä.

Lyhyenmallinen takki on täydellinen pari hameille ja mekoille, jonka vuoksi tänä syksynä ostolistallani on myös vuorellinen versio lyhyestä villakangastakista. Tämä kuvissa näkyvä Arketin, useamman vuoden vanha yksilö kun on villainen, mutta vuoreton, joten ei toimi kovilla pakkasilla. Käytän takkia kyllä syksystä talveen, niinä päiviä kun on vain muutama pakkasaste. Kamelinruskeita vastaavia takkeja näyttää muuten olevan hyvin tarjolla tänä syksynä monella brändillä, kuten *Lindexin versio tai *Cosin takki (mainoslinkit). 

Syysasu hameella

nahkatakki - Human Scales (2023) 

pooloneule - Enkel Studio (2022) 

hame - Wasabiconcept (2025 saatu/mainos) 

saappaat - Pavement (2022) 

laukku - Ganni (2025) 

aurinkolasit - Ray-Ban (2018) 

Kuten monesti todettu, musta nahkatakki on lempivaatteeni, joten täytyy ottaa siitä ilo irti vielä kun tarkenee. Nahkarotsi on ollut pukeutumiseni tärkein kulmakivi vähintään kymmenen vuotta, kyseinen klassikkotakki on aina ajankohtainen. En oikeasti keksi mitään, mihin nahkatakki ei sopisi. Muutama vuosi sitten panostin täydelliseen nahkatakkiin ruotsalaisen Human Scalesin mallistosta. Takki oli ostohetkellä kohtalaisen arvokas, mutta lopulta käyttökertaa kohti hinta on edullinen, sillä olen käyttänyt takkia varmaan jo ainakin sata kertaa. 

Tällä kertaa kokosin syysasun nahkatakin ja hameen, jonka sain taannoin Wasabiconceptilta (samassa paketissa tämän setin kanssa) ympärille. Jalkaan vielä saappaat ja päälle valkoinen pooloneule, niin mukava syyspäivän asu on helposti kasattu. Rakastan yksinkertaisia vaatekappaleita, joita on helppo yhdistellä keskenään. Nappasin muuten tarkoituksella mukaan Gannin harmaan laukun, jottei kokonaisuus olisi niin synkkä, mutta kuvia katsoessa, vaihtaisin laukun kyllä mustaan. 

Vitsit muuten tykkään tästä hiusväristä, jonka kampaaja viimeksi loihti. Lookki ei ole enää niin blondi, kun seassa on ruskeaa raitaa. En ole enää vuosiin värjäyttänyt hiuksia kauttaaltaan, vain raitoja oman värin sekaan. Olen myös useamman vuoden pysytellyt pokkapituudessa, se on ihan minun juttu, vaikka nuorempana minulla olikin aina ihan pitkä tukka.

Neulottua - jämäkeristä neuletakiksi

Neuloessa kertyy lähes huomaamatta jämäkeriä, puolikkaita vyyhtejä, lyhyitä pätkiä, villaa, mohairia ja kaikkea tältä väliltä. Säännöllisin väliajoin haluan tyhjentää jämäkerävarastoa, joten keväällä aloitin lankojen hävitysprojektin neulomalla raidallisen neuletakin. Tähän sai upotettua kivasti paljon turhia jämäkeriä ja myös ihan lyhyitäkin langanjämiä. Olen aiemmin neulonut pari villapaitaa jämälangoista, joten en halunnut enää kolmatta raitaneuletta kaappiin viemään hyllytilaa, joten ajattelin että neuletakki olisi kivaa vaihtelua.

Aloittelin neulomaan joskus keväällä, ehkäpä huhtikuun puolella, ajattelin että neuletakista tulee ikuisuusprojekti, jota edistän aina silloin tällöin. Yleensä kun neulon jotain, haluan tekeleen nopeasti valmiiksi ja käyttöön. Villatakin kanssa minulla ei ollut kiire, sillä kesä oli alkamassa ja tiesin, etten tulisi käyttämään neuletta vielä useampaan kuukauteen. 

Neule lähti liikkeelle kokoamalla kaikki neutraalinsävyiset lankajämät yhteen, käytin harmaita, ruskean sävyjä ja valkoista, minusta värit sointuvat kauniisti yhteen. Sommittelin vähän mielessä, miten raidat haluan, mutta lopulta aloin vain neulomaan ja vaihdoin väriä kerän loppuessa tai raidan ollessa tarpeeksi paksu. Tällainen raitaneule onkin täydellinen projekti upottaa kaikki lankajämät, kun värin voi vaihtaa kesken kerroksen, eikä lopputulos näytä hullulta. Neuloin kahta lankaa kerrallaan, mohairia ja villaa/alpakkaa, joten jos toinen lanka loppui, vaihdoin vain toiseen väriin ja sävyt liukuivat kauniisti vaihdossa. Ainoastaan hihojen kanssa täytyi enemmän mallailla lankajämien kanssa, sillä halusin niistä keskenään identtiset. 

Minulla ei ole koskaan neuloessa tapana noudattaa ohjeita kirjaimellisesti, kun olin neulonut aiemmin kaksi neuletakkia, joten muistin suunnilleen neulevaiheet ja siltä pohjalta lähdin tekemään. Sain neuleen keväällä hyvään vauhtiin ja viimeistelin sen loppukesästä ollessamme mökillä, siellä kun oli parasta neuloa ulkona auringossa. 

Neuletakki olikin pitkään nappeja vaille valmis. Ilokseni löysinkin siihen elokuussa Loviisassa käydessä, kirppikseltä täydellisesti sointuvat napit, jotka kustansivat kokonaisen euron! Taisin ostaa koko neuleeseen nappien lisäksi vain yhden uuden lankakerän mohairia, sillä halusin resoreista ja nappilistasta yhtenäisen väriset. Muutoin koko neule se on tehty langoista, joille ei ollut oikein muuta käyttöä vähäisen määrän vuoksi. Todellinen zero waste projekti oli siis tämä. Napit sain muuten ommeltua kiinni vasta syyskuussa, vaikka neule oli muuten ollut jo viikkoja valmis.

Minusta neuletakista tuli oikein kiva, mutta jos jotain muuttaisin, olisin tehnyt astetta isomman, sillä pidän neuleista todella väljinä. Seuraava neulomani paita olikin sitten todella ylimitoitettu, esittelen senkin myöhemmin. Raidallinen neuletakki on muuten jopa aika "räikeä" omaan tyyliini, mutta kun sen yhdistää muuten neutraaleihin kappaleisiin, toimii ihan hyvin pukeutumisessani. Ajattelin käyttää neuletakkia näin satiinihameen lisäksi ainakin nahkahameen parina.