Usein tulee kirjoitettua lempivaatteista tai mitä garderobi kaipaisi. Siinä missä nuorempana tuli enemmän mentyä trendejen perässä ja kokeiltua rohkeammin uusia juttuja, sekä ylipäätään shoppailtua paljon enemmmän, on helpottavaa kun nykyään tuntee oman makunsa niin hyvin, ettei hutiostoksia tule tehtyä. Päätinkin tällä kertaa koota, mitä älä osta listaltani löytyy, eli vaatteita ja asusteita, joihin minun ei kannata panostaa, vaikka muiden päällä saattaisin kyseisiä ihaillakin. Olisi myös todella mielenkiintoista kuulla, onko teillä vaatteita, joita ei kannata turhaan kaapin täytteeksi hankkia?
Kietaisumekot. Monesti sanotaan, että kietaisumekot sopivat joka kropalle, mutta olen eri mieltä. Kietaistava malli on myös todella epäkäytännöllinen, kun saa jatkuvasti varoa vilauttavansa (ja ei edes hakaneulaviritelmät eivät auta). En pidä vaatteista, jossa ei ole luonnollista toimia, tai joutuu miettimään onko vaate hyvin päällä.
Kuviolliset puserot. Jaksan ihastella erilaisia kauniita printillisiä puseroita muilla, mutta itse en niissä viihdy. Joskus haksahdin ostamaan kauniita paitoja esimerkiksi suloisilla kukkakuvioilla, mutta kun kiikutin niitä yksi toisensa jälkeen kirpparille, tajusin etteivät ne vain ole minun juttuni. Ainut poikkeus ovat Marimekon silkkipaidat ja klassinen jokapoika, ne ovat sen verran rentoja ja pitkiä pidettäväksi housujen kanssa, että niitä tulee käytettyä.
Liian tiukat farkut. Siinä missä vuosia sitten ahtauduin niin kireisiin farkkuihin kuin mahdollista, nehän löystyvät kuitenkin käytössä. Valitsen nykyään mieluummin kokoa tai kahtakin suuremmat samantien, mukavuus ennen kaikkea. Minun ei myöskään kannata hamstrata montaa paria farkkuja, sillä lopulta ne ovat aika vähäisellä käytöllä. Yksi tai korkeintaan kaksi paria sinisiä farkkuja on tarpeeksi.
Bleiserit. Olen vuosia takaperin pukeutunut jakkuihin ja niistä tykännytkin, kunnes tajusin etteivät ne vain ole minun juttuni enää. Ensinnäkin bleiserin pituus on todella huono kropalleni, ei ainakaan imartele ollenkaan. Lisäksi koen jakut liian jäykiksi tyyliini ja arkeeni, tunnen itseni lähinnä sihteeriksi bleiseri olalla.
Korkeakorkoiset kengät. Siinä missä kuljen tennareissa kaiket päivät, ei minun kannata panostaa korkokenkiin, sillä ne jäävät vain eteiseen pyörimään. Omistan muutamat maltillisella korolla olevat kengät, joissa pystyy kävellä, mutta nekin ovat viime aikoina jääneet vähemmälle käytölle. Piikkikorolliset ja teräväkärkiset nilkkurit tai avokkaat varsinkin ovat ehdoton ei, sillä ne olisivat maailman epäkäytönnöllisemmät itselleni.
Rihkama korut. Aiemmin saatoin ostella ketjuliikkeistä mitä kauneimpia koruja, kunnes lyhyessä käytössä varsinkin korvakoruista tuli käyttökelvottomat, kun värit lähtivät pois ihan normaalissa käytössä todella nopealla aikataululla. Päätin muutama vuosi sitten, että varsinkin korvakorut alan hankkimaan ainoastaan alan liikkeistä tai vähintään kullattuina. Käytössä olen huomannut, että jo kullatut korut ovat hyvä vaihtoehto.
Polyesteri mekot. Tekokuituja yritän muutenkin vältellä parhaani mukaan, mutta varsinkin polyesteriset mekot ovat kieltolistan ykkösenä. Rakastan keveitä mekkoja, mutta todella usein varsinkin sifonkiset mekot ovat juurikin polyesteristä tehtyjä, joka on käytännössä muovia. Viime kesänä päätin, ettei kaappini tulee enää yhtään tekokuituista mekkoa, sillä ne ovat omassa käytössäni äärettömän kuumia, vaikkakin helppohoitoisia ja rypistymättömiä. Toisaalta polyesteri tai muutkaan tekokuidut eivät ole aina pahasta, mutta mekoissa olen kokenut ettei materiaali ole miellyttävä käytössä. Edelleen kaapista löytyy muutamia tekokuitu mekkoja, sillä ne ovat niin kauniita, en kuitenkaan pukeudu niihin esimerkiksi kovimmilla helteillä.
Chanelin laukku. En ole koskaan haaveillut tämän klassikkobrändin laukuista, vaikka muuten laadukkaista laukuista innostunkin. Olen aina mieltänyt tikatut laukut hitusen tätimäisiksi, eikä myöskään brändin uudempaa tuotantoa oleva Boy iske sen vertaa, se on malliltaan omaan silmääni liian jämäkkä ja massiivinen. Laukkujen tähtitieteellinen hinta takaa sen, etten voisi käyttää laukkua huolettomasti, kun saisi aina pelätä sadekuurojen eteen sattumista tai laukun naarmuttamista arjen keskellä. Myöskin brändin hohto on omissa silmissäni lopahtanut, kun laukkuja roikkuu somessa joka toisen olalla.
Kynä- ja satiinihameet. Olen muutenkin ehdottomasti enemmän mekkojen kuin hameiden perään, mutta jäykät kynähameet ovat ehdoton ei, kuten viime vuosina paljon esillä olleet satiiniset slip -hameetkin. Näiden hameiden mallit eivät istu itselleni laisinkaan, ja taas kerran tulee ne sihteerivibat.
Trendit. Vuosien aikana kantapään kautta opittua - turha haksahtaa muotivillityksiin! Vaikka välillä on kiva kokeilla jotain uutta, olen huomannut, että muodikkaat kengät ovat ainut "trendi", joka on itselläni järkevä. Muutamia vuosien takaisia hetken huumia mainitakseni: röyhelöpaidat, baker boy- ja huopahatut, sivuraidalliset housut ja värikkäät tekoturkit. Näiden käytön voi laskea yhden käden sormin, joten jatkossa tyydyn ihailemaan trendit vain muiden kuvissa. Toisaalta pidän "trendeistä", jotka ovat niin sanotusti aina muodissa, mutta nousevat säännöllisin väliajoin vahvemmin esiin. Esimerkiksi tämän postauksen kuvissa tikkitakki, en usko sen näyttävän pahalle vaikka kymmenen vuoden päästä.
