Lokakuinen päivä Helsingissä

Kuten tiedätte, minä kuulun ehdottomasti henkilöihin, joiden yksi suosikkivuodenaika on syksy. Kulunut lokakuu on ollut juuri minun aikaani, kun luonto on kauneimmillaan ja on kivan kirpakat kelit. Syksyllä on myös kivoja tapahtumia. Yksi jokavuotinen perinteeni on käydä Stadin Silakkamarkkinoilla, minne suuntasimmekin taas menneenä lauantaina, niiden ollessa käynnissä viimeistä päivää. En edes muista, kuinka monta vuotta putkeen olen kyseisillä markkinoilla käynyt, mutta ainakin kymmenisen vuotta kuulunut syysperinteisiini.

Vaikka kalenteri aina vähän rauhoittua kesän jälkeen, niin minulla on kyllä siellä merkintöjä kesän jälkeenkin ja tykkään tehdä tällaisiä päiväreissuja ihan ympäri vuoden. Lokakuussa on oma tunnelmansa, kun Helsingin keskustassa on edelleen menoa, mutta se on kuitenkin vähän rauhoittunut kesän jäljiltä. Raitiovaunut kolisevat mukulakivillä, puiden lehdet loistavat ruskassa, putoavat hiljaa jalkakäytäville ja ilma on kivan viileän raikas.

Saavuimme Helsinkiin jo aamusta, onneksi sää näytti tällä kertaa olevan poutaa, vaikkakin pilvistä, tosin allekirjoittaneelle silti kirkasta, joten kaivoin aurinkolasit nenälle, mukana oli luonnollisesti myös sateenvarjo. Olisimme menneet markkinoille kuitenkin, vaikka olisi satanut, sillä olen monesti todennut, etten jätä sään takia mitään tekemättä. Tietysti vietän kuitenkin aikaa ulkona mieluummin poutasäällä.

Kauppatori on mitä ihanin miljöö Silakkamarkkinoille, ympärillä siintää kauniita rakennuksia, meri liplattaa ja tuoksuu taustalla, kalansavustuksen savu ympärillä ja ihmisiä oli myös paljon liikkeellä. Halusin ehdottomasti kuumaa kalakeittoa, jota pääsinkin syömään purjeveneen kannelle. En voinut myöskään vastustaa päälle lohileipää, täydellinen lounas. Mies sen sijaan ei kalaa syö, mutta Kauppatorin kojuista löytyi onneksi syötävää joka lähtöön silakkamarkkinoiden lisäksi. Kiertelimme markkinoilla jonkun aikaa, mutta ihmispaljous alkoi jossain vaiheessa ahdistaa ja jatkuva väistely, vaikka ihanaa tietysti miten moni oli markkinoille löytänyt. Syötyämme täällä lounasta jaksoimme hyvin lähteä kävelemään pitkin Helsinkiä, sillä oli mitä kaunein ruska-aika käsillä.

Halusin pitkästä aikaa käydä ihailemassa Silitysrautataloa Ullanlinnassa. Kyseessä on ihan vain seitsenkerroksinen asuinrakennus, josta tulee elävästi mieleen New Yorkin Flatiron Building. Tulikin tunnelma kuin olisi New Yorkin syksyssä, minulla on muuten ikuinen kaipuu kaupunkiin. Kävelimme myös syksyisessä Kaivopuistossa ja istahdimme sinne tunnelmoimaan syyspäivää, ei puuttunut kuin kuuma kaakao kädestä.

 

Kävelimmekin rakennuksia ja ruskaa ihaillen pidempään, Ullanlinnasta Tähtitorninmäelle ja sieltä Kruununhakaan päivälliselle tuttuun korealaiseen ravintolaan, kun silakka markkinoiden lounaasta oli kulunut jo useampi tunti. Korea House (Mariankatu 19) on Suomen vanhin korealainen ravintola. Tunnelma siellä on pysynyt kivan kotikutoisena ja aitona. Olemme käyneet täällä useasti, joten paikasta on muodostunut yksi suosikkimme.

Lopulta sain sitä haaveilemaani kuumaa kaakaotakin, kun istahdimme Kappelin terassille, jossa muuten kukan muu ei istunut ulkona, vaikka oli poutaa. Jos minulta kysytään, terassikelit ovat ihan ympäri vuoden! Kappeli on myös yksi Helsingin suosikkini, jossa on kiva tunnelma ympäri vuoden. Tosin välillä siellä on niin täyttä, ettei sisältä meinaa löytää paikkaa ollenkaan. 

Myöhemmin kävelimme keskustassa ja tunnelmoimme lokakuista lauantaita. Illalla kävimme vielä yhdillä, kunnes oli aika lähteä kotia päin. Huomaa hyvin, miten pimeää on alkanut tulla aina vain aiemmin ja se onkin oikeastaan ainut syksyn huono puoli, kun tuntuu, miten päivä loppuu tavallaan kesken. Tykkään kyllä niin tällaisista kaupunkipäivistä, joita viettää jossain muualla kuin omassa asuinkaupungissa.