Kesäkuun kynnyksellä aloin olla pitkästä aikaa oma itseni, vaikkei kevään sairastelulle saatukaan vielä lopullista päätöstä. Sain kuitenkin kuntoni takaisin ja miten mahtava tunne oli, kun pystyin taas kävellä normaalisti. Kesäkuussa tulikin tehtyä paljon kivoja kesäjuttuja, siitäkin huolimatta, että säät eivät ihan suosineet. Tuli nimittäin jopa vähän paniikki tehdä kesäjuttuja, kun kunto vihdoin kesti. Päätinkin koota koosteen puhelimella napatuista kuvista kuluneelta kesäkuulta.
Istutin parvekekukat tänä vuonna harvinaisen myöhään, sillä niiden aika oli vasta kesäkuun alussa. Yleensä ne on istutettu jo toukokuun ensimmäinen päivä lasitetulle parvekkeelle. Useamman vuoden kukkia parvekkeella kasvattaneena olen melko hyvin oppinut, mikä siellä viihtyy ja mikä paahtuu, mutta tunnustettakoon, että sain jo laventelin hengiltä ja piti ostaa uusi tilalle. Viileillä säillä kuitenkaan tuskin oli osaa tai arpaa kukan kohtaloon, taisin vain hukuttaa sen. Säästä kuitenkin puheen ollen, alkukesä, kuten lähes koko kesäkuu olikin tosi vilpoinen ja sateinen, eikä montaa lämmintä päivää koettu, joten suosikki vaatteeni viileämpiin kesäpäiviin oli musta ribattu hame.
Alkukuun puolella alkoivat lähipuiston alppiruusut kukkia, joten kävelin puistossa monet kerrat. Asuinkaupunkia ei turhaan kutsuta Puistopääkaupungiksi! Puistokävelyjen lisäksi kävimme kuun kuluessa monet kerrat terassikahveilla ja kerran myös lohikeitolla meren ääressä sijaitsevassa ravintolassa, joka tarjoilee vain keittoa ja lohileipiä.
Kotimaanmatkailu tai ehkä tarkemmin sanottu lähimatkailu, on ihan suosikkipuuhaa varsinkin kesällä. Ei todellakaan tarvitse lähteä kuin vaikka Helsinkiin ja pääsee jo lomatunnelmiin. Vietimme erään perjantain pääkaupungissa miehen vanhempien kanssa, kävelimme Katajanokalla ja kävimme jäätelöllä Merisatamanrannassa.
Yksi kesäkuun kivoin juttu oli kampaajalla käynti vihdoinkin. Edellisestä käynnistä oli kulunut liian monta kuukautta, mutta lähes koko elämä oli ikään kuin tauolla viikkoja keväällä. Tuntuu, että kaikki vaatteetkin näyttävät kivoimmilta kun tukka on kuosissa. Sandaalit ovat muuten kesäkuun alelöytö Vagabondilta, odotan lämmintä, jotta ne saisi kovaan käyttöön.
Hyvillä ja vähän huonommillakin säillä ulkoilin paljon, alkukesä on yksi vuoden kaunein aika, joten täytyyhän siitä ottaa ilo irti. Kesällä tulee myös huono omatunto, jos viettää kauniin kesäpäivän sisällä ja esimerkiksi elokuvissa käynti tuntuu lähes rikolliselle, vaikka sielläkin kesäkuun aikana piipahdin katsomassa Foinikialaisen juonen.
Kaupunkijuhannuksen viettoa, kuten etukäteen suunnittelinkin. Kävelimme puistoissa, istuimme terassilla ja piipahdimme lähisaaressa, jossa sai väistellä lokkeja parhaansa mukaan, enkä voinut vastustaa savulohihampurilaista, kun näin miten niitä kannettiin muillekin pöytään.
Juhannus sunnuntaina sen sijaan kävin alennusmyynneillä Helsingin päässä. Oma strategiani on tutkia valikoimat verkon välityksellä läpi ja tehdä täsmäiskut myymälöihin. En missään nimessä kierrä koko keskustan kauppatarjontaa läpi saati hullaannu aleissa. Mukaan lähtikin etukäteen suunnittelemani pienikuviollinen mekko. Olen pidempään vältellyt kuviollisten vaatteiden ostamista, mutta nyt taas kuviot pienissä määrin kiinnostavat.
Vastaus kysymykseen, onko Helsingin keskustassa juhannus sunnuntaina porukkaa, on kyllä! Se on ihan vanha luulo, miten koko suomen kansa suuntaisi mökeilleen keskikesän viettoon. Kävelin pitkin Helsinkiä, siinä missä Bulevardi, Punavuori kuin Hietalahti olivat hiljaisia, ja ravintolat suljettuina, oli ainakin Esplanadin puistossa ja alennusmyynneillä ihmisiä. Kun sää suosi nautin niin lounasta kuin jäätelöä ulkosalla tietysti. Uusi tuttavuus, Superterassi on muuten ollut tosi kiva!
Päivä Porvoossa siskon kanssa. Olimme sopineet jo muutama viikko aiemmin reissun kyseiselle päivälle, joten sattuneelle sadesäälle ei voinut mitään. Meidän menoa ei vesisade kuitenkaan pilannut, asennekysymys. Ei missään nimessä kannata vain odotella aurinkoisia päiviä, niin voi mennä koko kesä odotellessa. Porvoon vanhakaupunki on aina ihastuttava, enkä vaan kyllästy siihen. Kiersimme kaikki pikkuputiikit läpi, nautimme lounaaksi samanlaiset pizzat Gabriel 1763:ssa ja joimme päiväkahvit Helmessä. Ainoastaan terassit vaihtuivat sisätiloihin, muuten sadetta ei melkein edes ajatellut.
Joka kesä, jo usean vuoden ajan, meillä on ollut yhden pitkäaikaisemman ystäväni kanssa tapana heittää päiväreissu Tallinnaan. Tänäkin kesänä se toteutui, kun suuntasimme kesäkuun viimeisellä viikolla kaupunkiin. Tällä kertaa mukana oli vähän isompi porukka, kun ystäväni äiti, tytär ja sukulaistyttö lähtivät matkaan mukaan. Tallinnaan sattui ihan täydellinen sää ja päivä oli muutenkin oikein onnistunut.
Loppukuun vietämme miehen kanssa niin ikään Tallinnassa, kun tämä postaus tulee linjoille, olemme juuri matkalla sinne. Tallinnan matkat menivät nyt tosi lähekkäin, sillä olin vain päivän kotona välissä, ei sen puoleen, kaupunkiin en kyllästy. Palaillaan siis seuraavaksi vielä enemmän Tallinnan tunnelmiin.